Onko alle 30-vuotiaalla kiire lapsentekoon? Mielipiteitä! Mitä tekisit?

[vieras]

Kun meillä tulikin ongelmia lapsen saannissa, tuli ajatus mieleen, että miten monta vuotta tulikaan käytettyä siihen ettei vain tulisi raskaaksi. Kyllä kylmä tosiasia on, että viimeistää siinä kolmenkympin korvilla alkaa se hedelmällisyys naisillä laskea. Voithan ihan hyvin odotella lähemmäs 40v, mutta siinä on riskinsä ja kannattaa miettiä miltä sitten tuntuu jos ei raskaus alakkaan. Eihän siihen ole tietysti nuoremmillakaan ikinä mitään takeita, mutta turha sitä on vitkuttaa todennäköisesti heikommin tärppäävään aikaan jos ei ole välttämätöntä.

juuri näin !!!

 

[Turkilmas]

Luin just jokin aika sitten tiukkaa kritiikkiä lapsettomuudesta joltain asiantuntijalta (en enää yhtään muista oliko kyseessä tutkija, lääkäri vai mikä lie). Hän sanoi että suurin syy lapsettomuuteen on korkea ikä. Antoi aika suoraan ymmärtää että parempi olis tehdä ne lapset nuorempana.

Ethän sinä mikään ikäloppu ole, mutta jos on perhesuunnitteluun kuuluu useampia kuin yksi lapsi, niin kyllä mä ryhtyisin puuhaan.

Nuo päässä pyörivät ajatukset (työt, työkavereiden pulaan saattaminen, synnytyspelko jne. jne.) kuuluu asiaan ja ne unohtuu kyllä. Synnytyspelkoonkin on olemassa apua. Mä pelkäsin aivan hysteerisesti synnytystä koko raskausajan esikoisestani. Mulla auttoi se kun huomasin että eipä se synnyttäminen ollut lainkaan paha kokemus. Mieluummin menen synnyttämään kuin poistattamaan viisaudenhampaitani . Kuopusta odottaessani en sitten pelännytkään enää yhtään synnytystä, eikä olis ollut syytäkään .

Et tule koskaan olemaan täysin valmis äidiksi. Muutos on joka tapauksessa mullistava ja vaatii sopeutumista. Samalla äitiys on jotain käsittämättömän ihanaa ja antaa elämälle aivan uuden merkityksen ja sisällön. Et tosiaan tule koskaan välttämättä tuntemaan että just nyt olis hyvä hetki. Mutta jos aina jätät hankkeen myöhäisemmäksi, niin samalla hankaloitat tuntuvasti, tai jopa estät, raskautumisen onnistumista.

 

[vieras]

Samaan aikaan moralisoidaan sitä, että ihmiset menevät nykyään niin nopeasti naimisiin ja tekevät lapsia ennenkuin tuntevat edes toista ja sitten tulee eroja, ja että ihmiset aloittavat lasten yrittämisen liian vanhana

 

[ahdistunut]

Mua ahdistaa tää aihe niin valtavasti

Monesti ajattelen, että isovanhemmilla oli kuitenkin asiat meitä paremmin, ainakin tässä asiassa. Silloin ei juuri ollut mitään koulutuspaineita tai uraodotuksia (naisilla varsinkaan), joten sitten nuorena vaan lapsia tekemään ja kotiäidiksi.

Nyt jankutetaan koulutuksen tärkeyttä, työkokemusta, maalaillaan kauhukuvia, että jos jää kotiin lapsia tekemään ja hoitamaan niin ei ole takaisin töihin tulemista.

Itse haluaisin olla nuori äiti ja kuitenkin tuo kolmekymppiä lähestyy uhkaavasti. Nyt pitäisi vaan ekana saada opiskelut loppuun toivottavasti jo tän vuoden puolella niin josko ensi vuonna voisi alkaa lasten yrityksen. Ja toivoa, että onnistuu raskaaksi tulemaan.

 

[vieras]

Mäkin halusin olla nuori äiti. Nyt oon kohta 30 eikä tietoakaan edes mistään miehestä

 

[äiti]

Mäkin halusin olla nuori äiti. Nyt oon kohta 30 eikä tietoakaan edes mistään miehestä

Ei mullakaan ollut vielä 30-vuotiaana tietoakaan miehestä.
Nyt olen 34 ja minulla on kaksi lasta, joilla maailman paras isä.
Niin se elämä vie ja tuo ihan odottamatta.

Niin ja iästä huolimatta raskautuminen kävi todella helposti.

 

[vieras]

Lääkärit ja gyne painostaa kyllä.
Ap kuulostaa fiksulta ihmiseltä mutta tuo "virran mukana meneminen" aiheuttaa kyllä sen että lapsia syntyy ei-niin-haluttuina ja SEN lopputuloksen näkee mm huostaanottoluvuissa ja erotilastoissa. Lasten hankkimista pitääkin todella miettiä, eikä vaan antaa tulla.
Niin paljon sosiaalitapauksia saa lukea tältäkin palstalta.
Rahan puuttuminen tekee lapsiperheen elämästä vaikeaa.

 

[jeps]

Mummoäiti se vasta näky onkin. Hyh. :/

 

[vieras]

No kyllä mulla olisi kiire jo tuossavaiheessa. Ei se lapsensaaminen ole mikään itsestäänselvyys. Jos vaikka lapsettomuutta onkin voi mennä montakin vuotta. Toisaalta lapsihan voi saada alkunsa hyvin nopeastikin, koskaan ei tiedä. Mutta jos olisin varma, että kaikkein eniten tahdon äidiksi, en ottaisi sitä riskiä etten lapsia kenties viivyttelyni ansiosta saisikaan...

Valitettavan tuttu kaava, että ensin yritetään tuloksetta vähän toista vuotta, sitten rampataan lapsettomuushoidoissa pari vuotta, tullaan ehkä raskaaksi, saadaan keskenmeno, aloitetaan alusta. Ja ennen kuin kukaan sanoo mitään, se on ihan yleistä, että noinkin käy nykyään monella. Valtavasti olen näitä tarinoita kuunnellut, sekä ihan omassa elämässäni ja mitä näiltä palstoilta saa lukea.

Ja faktahan se on, että nuoremmalla on enemmän vuosia aikaa, on 30 vuotiaalla vuosia jo 10 vähemmän kuin parikymppisellä. Hedelmällisyyshän tunnetusti heikkenee vanhetessa, eipä aikaakaan kun ollaan lähempänä 35vuotta kuin sitä kaksikymppistä

 

[vieras]

Täytyypä kommentoida tuota ap:n mietiskelyä kotiinjäämisestä. Meillä odotetaan esikoista, olen saman ikänen kuin sinä ja myös vakityössä. Mies on tällä hetkellä myös vakityössä, mutta saattaa jäädä työttömäksi nyt keväällä. Kyllä minä ainaki aion olla kotona, vaikka mies olisi myös. Äitiyspäivärahaa saan ihan hyvin ja mies saisi liiton päivärahaa. Olisi ihanaa olla kolmestaan kotona! Töitä kyllä ehtii tehdä myöhemminkin.
Jos taas mies saa jatkaa töissään, tiedän että vuoden päästä syksyllä meillä tapellaan siitä, kumpi SAA jäädä hoitovapaalle

 

[juuh]

29-vuotiaalla ei ole mitään kiirettä lapsentekoon mutta talon remontointi kuulostaa jo aika naurettavalta tekosyyltä Sanotaan näin että jos ei ole mitään todellista syytä lykätä yrittämistä niin sitten anti palaa vain. Työt tai remontti eivät sellaisia ole.

Ai naurettava tekosyy!!

Voi kuule. Remonttiakin on monenlaista.
Jos on omakkotitalossa esim. putkiremontti päällä eikä siis vettä saatavilla niin ole siinä sitte vauvan tai lasten kanssa!
Kyllä mun mielestä on järkevää miettiä jaksamistaan ja arjen pyöritystä etukäteen.

 

[vieras]

29-vuotiaalla ei ole mitään kiirettä lapsentekoon mutta talon remontointi kuulostaa jo aika naurettavalta tekosyyltä Sanotaan näin että jos ei ole mitään todellista syytä lykätä yrittämistä niin sitten anti palaa vain. Työt tai remontti eivät sellaisia ole.

Ai naurettava tekosyy!!

Voi kuule. Remonttiakin on monenlaista.
Jos on omakkotitalossa esim. putkiremontti päällä eikä siis vettä saatavilla niin ole siinä sitte vauvan tai lasten kanssa!
Kyllä mun mielestä on järkevää miettiä jaksamistaan ja arjen pyöritystä etukäteen.

Ei sitä etukäteen miettimällä voi kuitenkaan asiaa miksikään muuttaa, vaikka kuinka miettisi jaksaako pyörittää arkea. Sitä lapsen myötä joko jaksaa tai ei jaksa, ei sitä tiedä vaikka odottaisi 10 vuotta.

 

[vieras]

Jos haaveissa on enemmän kuin yksi lapsi, suosittelen aloittamaan nyt heti.

 

[juuh]

29-vuotiaalla ei ole mitään kiirettä lapsentekoon mutta talon remontointi kuulostaa jo aika naurettavalta tekosyyltä Sanotaan näin että jos ei ole mitään todellista syytä lykätä yrittämistä niin sitten anti palaa vain. Työt tai remontti eivät sellaisia ole.

Ai naurettava tekosyy!!

Voi kuule. Remonttiakin on monenlaista.
Jos on omakkotitalossa esim. putkiremontti päällä eikä siis vettä saatavilla niin ole siinä sitte vauvan tai lasten kanssa!
Kyllä mun mielestä on järkevää miettiä jaksamistaan ja arjen pyöritystä etukäteen.

Ei sitä etukäteen miettimällä voi kuitenkaan asiaa miksikään muuttaa, vaikka kuinka miettisi jaksaako pyörittää arkea. Sitä lapsen myötä joko jaksaa tai ei jaksa, ei sitä tiedä vaikka odottaisi 10 vuotta.

Meille ihmisille on luotu aivot.
Pystymme ajattelemaan, tekemään suunnitelmia ja toteuttamaan niitä.
Lisäksi ehkäisy on keksisitty.
Joten, kyllä niitä olosuhteita voi miettimällä ja toimimalla muuttaa lapsiperheelle sopivammaksi.
Esim. ap:n tapauksessa remonttivaihde nyt päälle ja kun ollaan jo rempan paremmallla puolella, yritys käyntiin.

 

[mie]

29-vuotiaalla ei ole mitään kiirettä lapsentekoon mutta talon remontointi kuulostaa jo aika naurettavalta tekosyyltä Sanotaan näin että jos ei ole mitään todellista syytä lykätä yrittämistä niin sitten anti palaa vain. Työt tai remontti eivät sellaisia ole.

Ai naurettava tekosyy!!

Voi kuule. Remonttiakin on monenlaista.
Jos on omakkotitalossa esim. putkiremontti päällä eikä siis vettä saatavilla niin ole siinä sitte vauvan tai lasten kanssa!
Kyllä mun mielestä on järkevää miettiä jaksamistaan ja arjen pyöritystä etukäteen.

On naurettava tekosyy! Kyllä sen talon kerkee remppamaan, jos kuitenkin asumiskuntoinen on. Ja niinkun joku muukin sanoi, niin vaikka heti raskautuisi, niin lapsi on sylissä vasta 9kk päästä. Ja jos heti ei tärppi käy, niin saatta olla aika vuosia rempata taloa ennen kun vauva tulee.

Itse aloittimme esikoisen yrittämisen samaan aikaan talorakentamisen kanssa Ja asuimme samalla pikkumöksässä, missä oli vettä jos jaksoit kantaa ja ultkohuussi, talvellä välillä lämmintä 12astetta.... Mutta meilläkään ei heti tärpännyt, pääsimme muuttamaan taloon kuukautta ennen vauvan syntymään (olimme silloin 1,5vuotta rakentaneet).

 

[vieras]

29-vuotiaalla ei ole mitään kiirettä lapsentekoon mutta talon remontointi kuulostaa jo aika naurettavalta tekosyyltä Sanotaan näin että jos ei ole mitään todellista syytä lykätä yrittämistä niin sitten anti palaa vain. Työt tai remontti eivät sellaisia ole.

Ai naurettava tekosyy!!

Voi kuule. Remonttiakin on monenlaista.
Jos on omakkotitalossa esim. putkiremontti päällä eikä siis vettä saatavilla niin ole siinä sitte vauvan tai lasten kanssa!
Kyllä mun mielestä on järkevää miettiä jaksamistaan ja arjen pyöritystä etukäteen.

Ei sitä etukäteen miettimällä voi kuitenkaan asiaa miksikään muuttaa, vaikka kuinka miettisi jaksaako pyörittää arkea. Sitä lapsen myötä joko jaksaa tai ei jaksa, ei sitä tiedä vaikka odottaisi 10 vuotta.

Meille ihmisille on luotu aivot.
Pystymme ajattelemaan, tekemään suunnitelmia ja toteuttamaan niitä.
Lisäksi ehkäisy on keksisitty.
Joten, kyllä niitä olosuhteita voi miettimällä ja toimimalla muuttaa lapsiperheelle sopivammaksi.
Esim. ap:n tapauksessa remonttivaihde nyt päälle ja kun ollaan jo rempan paremmallla puolella, yritys käyntiin.

Mutta meille ihmisille on luotu jotain sellaista mitä ei millään suunnitelmallakaan voi saada menemään kuten haluaisi. Se miten kauan siihen lapsen saamiseen menee, tai kun niitä lapsia saa...Lapset ovat erilaisia, lapsella voi olla sairauksia tai sitten ei ole, ei esimerkiksi voi tilata tietynlaista lasta. Elämässä on erilaisia tapahtumakulkuja niin ikäviä kuin onnellisiakin, ja niitä meille heitellään matkamme varrella ihan pyytämättäkin.

Sen ymmärrän jos suunnitellaana siaa, kuten työpaikan hakua tai opiskelujen päättymistä. Lykätään lapsentekoa väliaikaisesti vuosi tai pari niiden tieltä. Mutta sitä että onko lapsiarki väsyttävää vai ei, ei kukaan tiedä ennakkoon. Eikä se odottelemalla siitä muutu miksikään, koska sellaista elämäntilannetta tuskin on jolloin kaikki on ihan täydellisesti. Ja jos onkin, kaikki voi hetkessä muuttua.

Ja sitä, saako niitä lapsia ei myöskään voi suunnitella. Sitäkään ei tiedä, vaikka tulisi kenkää työpaikalta. Jos elämä on jo siihen asti suunniteltu, että on koulutus, mies, ammatti, asunto, ja ikää alkaa olemaan siellä kolmessakymmenessä... voi helposti kuvitella, että samanlailla se suunnitellaan lapsikin. Valitettavaasti lapsettomuus on suomessa yleistynyt ja äidiksi tulevien ikä noussut vastaavasti kokoajan. Kyllä ne kaksi asiaa liittyvät toisiinsa.

Mun mielestä tuossa iässä kun alkaa empimään haluaako vielä sittenlään lasta, on liian iso riski, ettei sitä pian saa lainkaan. Se kuten sanoin, jos tietää varmasti haluavansa elämässään joskus äidiksi, olisi ainakin mulle tärkein asia toteuttaa jo viimein tämä asia kun kerta muuten olisi elämä ihan reilassa.
Onko sitä kuitenkaan varaa suunnitella liian pitkälle. Sen ymärrän jos elämä on ihan riekaleina, on nuori, kaikki kesken ja ei tiedä mitä tahtoo.

 

[ff]

Mummoäiti se vasta näky onkin. Hyh. :/

Mun äiti on mummo mun lapsille ikä ole yhtään "näky". Mitä edes tarkoitat? että naisten pitäisi kuolla ennen kuin heidän lapsensa saavat lapsia ja he mummoutuvat? Mummoja ja äitejä on ollut aina ja tulee aina olemaan.








Ai niin jos tarkoiti yli kolmikymppisenä lapsen saavia, niin niitäkin on ollut aina. Ennen on tehty ne kymmenen lasta ikävälillä 18-40v, nykyään tehdään vaan 2-3, joten lapsia ei synny niin monenikäisenä.

 

[Amp2]

Aloittaa nuorena, että jos ei heti tärppää niin on varaa odotella ennen vaihdevuosia

Ei kai lasten saanti ole mikään itseisarvo kenellekään?

Itseasiassa minulle on.

 

[tt]

Aika erikoista, että mielipide on "virran mukana vaan". Entäs jos joku haluaakin antaa lapselleen parhaat mahdolliset lähtökohdat, esim. turvata toimeentulon säästämällä rahaa ja elämällä siten, että voi olla lapsen kanssa mahdollisimman pitkään kotona. Ei kaikki ole niin impulsiivisia, että lähtevät tuosta noin vain lapsen yritykseen ilman mitään suunnitelmia.

Kyllä itse ainakin haluan olla mahdollisimman velaton ennen kuin lapsia edes yritän ja toivon mukaan säästössäkin on silloin riittävästi rahaa, jotta voi jäädä kotiin edes pariksi vuodeksi. Haluan myös, että lapsi saa harrastaa mitä haluaa, eikä rahasta tarvitse natista joka ratsastustunnilla.