onko aihetta ilmoittaa (ja mihin) karkuteillä olevasta pikku lapsesta??

[ap]

eli: sisko oli ajamassa autolla ja suojatiellä oli ollut hortoilemassa pieni lapsi (ikä ehkä 2-3v..). Oli pysähtynyt, ettei jäisi alle ja alkanut kyselemään missä äiti.. lapsen äiti oli löytynyt läheltä talon pihalta ja ei kuulemma ollut huomannut lapsen katoamista.. oli alkanut pitämään puhuttelua, et taasko olet karannu jne.. sisko oli todennut sille, et pidä parempaa huolta lapsestasi.. pitääkö ilmoittaa ja mihin??

 

[Pesky Pixie]

No ei kai siitä enää tarvitse mihinkään ilmoittaa, jos lapsi on jo kotonaan.

 

[-]

se on vanhempien katsottava lapsen perään..

 

[Kowalski]

Ei.

 

[m]

No kyllä mä ilmoittaisin, jos äiti ei ole edes huomannut katoamista ja sättii sanoen TAAS olet karannut.

 

[ju]

Miks?

Lapsihan on omassa kodissaan nyt.
Mä en ainakaan puuttuis toisten asioihin.

 

[v]

toisilla lapsilla on tapana "karata" ja ihan normaaleita heistäkin on kasvaa. ainakin toisista.

 

[ap]

mut entä ens kerralla.. nytkään kukaan muu ei ollut pysähtynyt ihmettelemään miten se yksin hortoilee.. pitääkö olla vaan välinpitämätön.. ja, jos äiti toteaa heti vieraan ihmisen kuullen, et taas olit karannut..??

 

[TriplaIsä]

No kyllä mä ilmoittaisin, jos äiti ei ole edes huomannut katoamista ja sättii sanoen TAAS olet karannut.

No kukapa ei lastaan toruisi vastaavassa tilanteessa. Kannattaisi tietysti vähän tarkemmin lastensa perään katsoa mutta en kyllä ymmärrä miksi tässä pitäisi ryhtyä mihinkään lastensuojelullisiin toimenpiteisiin. Eihän se äiti kai sentään päissään ollut.

 

[j]

Miksi? En ymmärrä. Kauhea ilmotusvimma ihmisillä. Meistä tulis 7 ilmotusta päivässä tuolla tarkkuudella.

 

[Kowalski]

mut entä ens kerralla.. nytkään kukaan muu ei ollut pysähtynyt ihmettelemään miten se yksin hortoilee.. pitääkö olla vaan välinpitämätön.. ja, jos äiti toteaa heti vieraan ihmisen kuullen, et taas olit karannut..??

Jos sillä on tapana karkailla. Joillain pikkulapsilla on sellainen tapa (nimimerkillä entisen naapurin pojan etsinnöissä monesti aikoinaan ollut) eikä siitä mun mielestä pidä mihinkään ilmoittaa.
Se, ettei kukaan muu pysähtynyt ihmettelemään yksin olevaa pikkulasta, ei kyllä oo lapsen äidin vika mitenkään, ei hän voi siihen vaikuttaa.

 

[Pesky Pixie]

No kyllä mä ilmoittaisin, jos äiti ei ole edes huomannut katoamista ja sättii sanoen TAAS olet karannut.

No kukapa ei lastaan toruisi vastaavassa tilanteessa. Kannattaisi tietysti vähän tarkemmin lastensa perään katsoa mutta en kyllä ymmärrä miksi tässä pitäisi ryhtyä mihinkään lastensuojelullisiin toimenpiteisiin. Eihän se äiti kai sentään päissään ollut.

Ihan samaa mieltä, se että äiti sanoi että "taasko sinä olet karannut" ei nyt suinkaan tarkoita, etteikö lapsen perään koskaan tai lainkaan katsottaisi.

 

[KiiajaVille]

Puheessa sana "taas" saattaa tulla ihan huomaamatta vaikka ei olisikaan ihan säännöllisesti tapahtuvasta asiasta.

Parivuotiaat on vikkeliä kerkiävät 10 sekunnissakin jo "häviämään" eikä se tarkoita että vanhemmat on välinpitämättömiä jos eivät vahdi ihan joka sekunti lastaan, varsinkin kun saattaa siellä pihalla olla muutakin touhuttavaa.

 

[ap]

mut entä ens kerralla.. nytkään kukaan muu ei ollut pysähtynyt ihmettelemään miten se yksin hortoilee.. pitääkö olla vaan välinpitämätön.. ja, jos äiti toteaa heti vieraan ihmisen kuullen, et taas olit karannut..??

Jos sillä on tapana karkailla. Joillain pikkulapsilla on sellainen tapa (nimimerkillä entisen naapurin pojan etsinnöissä monesti aikoinaan ollut) eikä siitä mun mielestä pidä mihinkään ilmoittaa.
Se, ettei kukaan muu pysähtynyt ihmettelemään yksin olevaa pikkulasta, ei kyllä oo lapsen äidin vika mitenkään, ei hän voi siihen vaikuttaa.

mä ainakin itse tiedän missä mun lapsi on.. surullista, jos ihmisten mielestä on ok, et pikku lapset päästetään vaikkakin karannut.. ni yksin hortoileen.. mä en edes päästä 6v. yksin pihalle.. vaikka omakotitalossa asutaan..

 

[m]

Puheessa sana "taas" saattaa tulla ihan huomaamatta vaikka ei olisikaan ihan säännöllisesti tapahtuvasta asiasta.

Parivuotiaat on vikkeliä kerkiävät 10 sekunnissakin jo "häviämään" eikä se tarkoita että vanhemmat on välinpitämättömiä jos eivät vahdi ihan joka sekunti lastaan, varsinkin kun saattaa siellä pihalla olla muutakin touhuttavaa.

Minusta vanhempi joka ei säikähdä sitä että hänen 2-vuotiaansa on löytynyt hortoilemasta autotieltä on välinpitämätön.

 

[Kowalski]

mä ainakin itse tiedän missä mun lapsi on.. surullista, jos ihmisten mielestä on ok, et pikku lapset päästetään vaikkakin karannut.. ni yksin hortoileen.. mä en edes päästä 6v. yksin pihalle.. vaikka omakotitalossa asutaan..

Onnea, olet Vuoden Paras Äiti :flower:

 

[KiiajaVille]

Puheessa sana "taas" saattaa tulla ihan huomaamatta vaikka ei olisikaan ihan säännöllisesti tapahtuvasta asiasta.

Parivuotiaat on vikkeliä kerkiävät 10 sekunnissakin jo "häviämään" eikä se tarkoita että vanhemmat on välinpitämättömiä jos eivät vahdi ihan joka sekunti lastaan, varsinkin kun saattaa siellä pihalla olla muutakin touhuttavaa.

Minusta vanhempi joka ei säikähdä sitä että hänen 2-vuotiaansa on löytynyt hortoilemasta autotieltä on välinpitämätön.

Sanottiinko jossain säikähtikö äiti vai ei?

 

[Pesky Pixie]

Puheessa sana "taas" saattaa tulla ihan huomaamatta vaikka ei olisikaan ihan säännöllisesti tapahtuvasta asiasta.

Parivuotiaat on vikkeliä kerkiävät 10 sekunnissakin jo "häviämään" eikä se tarkoita että vanhemmat on välinpitämättömiä jos eivät vahdi ihan joka sekunti lastaan, varsinkin kun saattaa siellä pihalla olla muutakin touhuttavaa.

Minusta vanhempi joka ei säikähdä sitä että hänen 2-vuotiaansa on löytynyt hortoilemasta autotieltä on välinpitämätön.

Tässähän ei sanottu missään, etteikö lapsen äiti säikähtänyt. Ongelmallisksi muodostuu myös ihmisen kyky tehdä tulkintoja toisen tunnetiloista, säikähtäminen saattaa eri ihmisillä ilmetä kovin erilaisena toimintana. Toinen ryhtyy hysteeriseksi, toinen toimii täysin kylmän viileästi ikään kuin automaatilla, toinen rupeaa karjumaan lapselle jne... reagointitapoja on yhtä paljon kuin ihmisiäkin.

 

[TriplaIsä]

...mä en edes päästä 6v. yksin pihalle.. vaikka omakotitalossa asutaan..

Meillä 2-vuotiaskin painelee tuosta terassin ovesta pihalle puuhailemaan itsekseen. 4v käy yksinään moikkailemassa naapureita ja 7v päristelee keskenään mönkijällä.
Tyttöjä kaikki.

Että ei muuta kun laita nyt ilmoitusta menemään.

 

[Pesky Pixie]

mä ainakin itse tiedän missä mun lapsi on.. surullista, jos ihmisten mielestä on ok, et pikku lapset päästetään vaikkakin karannut.. ni yksin hortoileen.. mä en edes päästä 6v. yksin pihalle.. vaikka omakotitalossa asutaan..

Onnea, olet Vuoden Paras Äiti :flower:

Kiitos tästä kommentista jota en kehdannut itse kirjoittaa. Ap:han ei lopulta tiedä, vaikka tämä jutunkin äiti olisi sellainen, joka ei hetkeksikään laske lapsiaan yksin pihalle. Äiti on vaan pihalla kääntänyt hetkeksi selkänsä ja fiuuuuuuhhh, lapsi ottanut jalat alleen. Kokonaan toinen juttu onkin se, että tämä koko asiahan on kuulopuhetta, ap ei ole itse ollut paikalla tekemässä näitä havaintoja lapsen harhailusta, hänen iästään tai hänen äitinsaä reaktioista.

Itse oli kolmannella luokalla joutua lastensuojelun hampaisiin kun minua 4-vuotiaaksi luullut täti luuli minun olevan karkuteillä kun olin menossa kouluun.

 

[ap]

mä ainakin itse tiedän missä mun lapsi on.. surullista, jos ihmisten mielestä on ok, et pikku lapset päästetään vaikkakin karannut.. ni yksin hortoileen.. mä en edes päästä 6v. yksin pihalle.. vaikka omakotitalossa asutaan..

Onnea, olet Vuoden Paras Äiti :flower:

KIITOS!!

 

[minä]

Yle:


Ylihuolehtivat nykyvanhemmat kasvattavat turvakaukalosukupolvea, jonka elinpiiri on kapeampi kuin koskaan ennen. Erikoistutkija Marketta Kyttä on huolissaan lasten liikkumatilan katoamisesta.

Vauraissa teollisuusmaissa lapsuus on muuttamassa muotoaan. Se on yhä turvatumpi mutta myös ahtaampi. Moni lapsi viettää aikansa neljän seinän sisällä, aidatuilla alueilla ja kulkee sovituilla kyydeillä valvottuihin harrastuksiinsa.

- On jo paljon näyttöä siitä, että myös Suomessa leikki-ikäisten elinpiiri tahtoo jo rajoittua jopa neljän seinän sisälle tai vain kotipihalle. Vielä pari vuosikymmentä sitten tämänikäiset huitelivat kilometrien päässä, sanoo erikoistutkija ja ympäristöpsykologi Marketta Kyttä Aalto-yliopistosta.

Turvallisuuden kaipuu voi mennä liiallisuuksiin, eivätkä lapset ole vuosikymmenten saatossa muuttuneet. Motorisia, psyykkisiä ja sosiaalisia taitoja kehittääkseen lapsi tarvitsee omaa vapautta liikkua. Tutkija Marketta Kytän mukaan yritys poistaa riskit sekä sisätiloista että ulkomaailmasta on todella ongelmallinen.

- Moni vanhempi ehkä ajattelee, että ympäristö pitää pehmustaa lapsia varten. Ajatellaan, että ulkotiloissakin lapset voivat leikkiä korkeintaan pienillä aidatuilla alueilla, joissa on otettu huomioon kaikki mahdolliset turvanäkökulmat. Miten heistä sitten tulee katuosaajia, jotka tunnistavat riskit silloin kun ne vastaan tulevat, Kyttä kysyy.

 

[TriplaIsä]

mä ainakin itse tiedän missä mun lapsi on.. surullista, jos ihmisten mielestä on ok, et pikku lapset päästetään vaikkakin karannut.. ni yksin hortoileen.. mä en edes päästä 6v. yksin pihalle.. vaikka omakotitalossa asutaan..

Onnea, olet Vuoden Paras Äiti :flower:

KIITOS!!

Miten musta tuntuu että Kowalskilla oli sellainen vänkä virne naamallaan kirjoittaessaan tuota onnittelua. B)

 

[Kowalski]

mä ainakin itse tiedän missä mun lapsi on.. surullista, jos ihmisten mielestä on ok, et pikku lapset päästetään vaikkakin karannut.. ni yksin hortoileen.. mä en edes päästä 6v. yksin pihalle.. vaikka omakotitalossa asutaan..

Onnea, olet Vuoden Paras Äiti :flower:

KIITOS!!

Miten musta tuntuu että Kowalskilla oli sellainen vänkä virne naamallaan kirjoittaessaan tuota onnittelua. B)

Mitään en myönnä :xmas:

 

[vieras]

Yle:


Ylihuolehtivat nykyvanhemmat kasvattavat turvakaukalosukupolvea, jonka elinpiiri on kapeampi kuin koskaan ennen. Erikoistutkija Marketta Kyttä on huolissaan lasten liikkumatilan katoamisesta.

Vauraissa teollisuusmaissa lapsuus on muuttamassa muotoaan. Se on yhä turvatumpi mutta myös ahtaampi. Moni lapsi viettää aikansa neljän seinän sisällä, aidatuilla alueilla ja kulkee sovituilla kyydeillä valvottuihin harrastuksiinsa.

- On jo paljon näyttöä siitä, että myös Suomessa leikki-ikäisten elinpiiri tahtoo jo rajoittua jopa neljän seinän sisälle tai vain kotipihalle. Vielä pari vuosikymmentä sitten tämänikäiset huitelivat kilometrien päässä, sanoo erikoistutkija ja ympäristöpsykologi Marketta Kyttä Aalto-yliopistosta.

Turvallisuuden kaipuu voi mennä liiallisuuksiin, eivätkä lapset ole vuosikymmenten saatossa muuttuneet. Motorisia, psyykkisiä ja sosiaalisia taitoja kehittääkseen lapsi tarvitsee omaa vapautta liikkua. Tutkija Marketta Kytän mukaan yritys poistaa riskit sekä sisätiloista että ulkomaailmasta on todella ongelmallinen.

- Moni vanhempi ehkä ajattelee, että ympäristö pitää pehmustaa lapsia varten. Ajatellaan, että ulkotiloissakin lapset voivat leikkiä korkeintaan pienillä aidatuilla alueilla, joissa on otettu huomioon kaikki mahdolliset turvanäkökulmat. Miten heistä sitten tulee katuosaajia, jotka tunnistavat riskit silloin kun ne vastaan tulevat, Kyttä kysyy.

sitten, kun ovat tarpeeksi isoja, et ymmärrystä on tarpeeks esim. siihen, et mailmassa kaikki eivät ole "kivoja" vaan on "namusetiä" jne.. en tiedä onko maailma muuttunut noista ajoista "raaemmaksi"..