Ongelmia nukuttamisessa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja nukuttaja
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

nukuttaja

Vieras
Meidän poika nyt 4 kk. Ollut huono nukahtamaan alusta alkaen, nukahtanut vain syliin ja siitä sitten siirretty omaan sänkyyn. Tähän asti nukuttaminen sylissä sujunut kuitenkin ihan kohtuu hyvin, ei ole tarvinnut paljoa hyssytellä ja heijata, välillä nukahtaa jopa kun vaan ottaa syliin. Yöt nukkuu tosi hyvin, päiväunet ovat vähän rikkonaisia.
Mutta nyt on ihan uudet temput. Pojan silmistä näkee, että on väsynyt ja haluaa nukkumaan, mutta nukahtamista vastaan taistellaan viimeiseen vetoon saakka! Kun otan syliin niin alkaa potkiminen, rimpuilu ja riuhtominen. Itkuksi menee myös. Sohvalle kun laitan kellottelemaan ja istun itse viereen silittelemään tai pitämään vaan kiinni, niin meinaa nukahtaa mutta aina ravistelee itsensä väkisin hereille. Sitten lopulta kun on niiiiin väsynyt ja monet kerrat potkiutunut hereille niin saan hänet jollain keinoin nukahtamaan. Välillä syliin välillä nuukahtaa itse sohvalla maatessaan. Eilen yöunille meno kesti 45 min, äsken juuri päiväunille nukutin 30 min.
APUA!!
Onko muilla vastaavia kokemuksia? Mistä tämä nyt johtuu? Onko kellään konsteja nukuttamiseen? Huudattaa en halua ja näin pienellehän ei vielä mitään unikouluja voi tehdä.
 
meidän poika ei koskaan pikkuvauva-aikana nukkunut monia päiväunia, yöt aina hyvin. noin 3kk ikään asti oli vaununkopassa, leikkimatolla lattialla tai joskus harvoin sylissä päivät mukana hommissani. nukahteli joskus 10-15 min.
sitten aloin viedä noin klo 12 omaan huoneeseensa sänkyyn nukkumaan päiväunia, ovi raollaan, jatkoin omia touhujani...
siitä lähtien (nyt kohta 3v) on nukkunut päiväunet 2t omassa sängyssään. yöt on aina sujuneet ok. paitsi nyt ihan viime aikoina ei tahdo iltaisin malttaa nukahtaa, ei kyllä tule sängystään pois, vaan höpöttelee ja juttelee...
meillä ei ole erityisempää nukuttamista, rituaalit on olleet kyllä aina (pyjama, iltapala, hampaittenpesu ym). raskausajasta lähtien (silloin mahan päällä soitettuna) musiikkieläin tuo nukahtamisen mieleen.
tuli vaan mieleen, jospa se teidän poitsu haluaa nukahtaa rauhassa. siis yritä jättää vaikka pienellä huudolla (pari minuuttia) rauhaan nukahtamaan unilelun tai rätin kanssa.
minusta noin yleensä kuulostaa kamalan raskaalta, jos vauvaa pitää nukuttaa tuntejakin...
 
No lapset nyt vaan ovat erilaisia ja heillä jokaisella on omanlaisensa tarpeet. Toiset kaipaavat läheisyyttä ja tuudittelua, jotta rauhoittuvat nukkumaan, toiset taas nukahtavat itsestään.
Useimmat lapset taistelevat unta vastaan viimeiseen asti ja ovat sitten jo niin yli väsyneitä, että kiukuttelulta ei voi välttyä.
mie70 on kyllä päässyt helpolla.
 
Meillä tyttö 6kk nukahtaa helpommin yksin, kuin jos olisin vieressä nukuttamassa. Tosin totutin tytön siihen alusta asti, koska isosiskoa nukutettiin vieressä 8kk ikään asti, enkä halunnut samaa "ongelmaa" pikkusiskon kanssa. Mutta se on totta, että lapset ovat erilaisia ja vain lapsen lähin hoitaja voi tietää ne parhaimmat keinot eri tilanteisiin. Neuvoja toki voi antaa. Kannattaa kokeilla jättää yksin nukahtamaan tai aluksi olla vieressä ja pitää hellästi kiinni, että tietää sinun olevan lähellä. Aluksi varmasti protestoi vastaan, kun tutut kuviot muuttuvat, mutta kun pysyt "tiukkana" ja teet joka ilta/päivä samalla lailla, niin ne vanhat kotkotukset häviävät ja uudet rutiinit tulevat tilalle. Se nyt vaan on niin, että ne vauvat joskus huutavat, eikä mitään traumoja synny, kun kuitenkin olet vieressä, etkä jätä yksin. Mutta se, että lasta aina nostaa syliin, jos ei meinaa nukahtaa, johtaa vaan pahempaan väsymykseen ja se taas puolestaan pahimpiin nukahtamisvaikeuksiin. Jotkut vauvat itkevät itsensä aina uneen, oli tilanne mikä hyvänsä. Esikoinen oli tällainen ja kuulin silloin, että joillakin on tarve purkaa ylimääräinen energia huutamalla, että voi nukkua rauhallisesti. Tosin kyseinen lapsi olikin aina hereillä ollessaan tosi rauhallinen tapaus, ei meuhkannut turhia. Tämä kuopus taas sählää ja kuluttaa kyllä kaikki energiansa hereillä ollessaan, joten nukahtaminen on todella helppoa, kunhan vaan tajuaa ajoissa viedä nukkumaan, ei saa päästää yliväsyneeksi.
 
Kiitos vinkeistä!

Siis huudattamisella tarkoitin nimen omaan sitä, että jättäisin yksin itkemään omaan sänkyynsä. Vieressä kun olen, niin annan välillä itkeä hetken. Nostan syliin jos ei näytä rauhoittuvan.
Täytyypä kokeilla tuota yksin nukahtamista omaan sänkyyn. Tuoli vaan pinniksen viereen. Meillä siis poika on nukkunut omassa sängyssä alusta asti, ja omassa huoneessaankin viimeiset 2 kk. Se on vaan tuo nukuttaminen ongelmana. Jäänyt tosiaan varmaan vaan tavaksi tuo sylissä kantaminen alun vatsavaivoista johtuen.

mie70 on todella päässyt helpolla! Meidän poika ei kauaa yksinään viihdy lattialla tai missään muuallakaan. Pian alkaa itku ja huuto. Vaatii paljon seuraa ja viihdykkeitä.
 
Tiedän, ettei hirveästi lohduta, mutta 4-kuinen on kyllä vielä tosi pieni. Nyt vuosikkaan äitinä kun katson taakse päin ja muistelen omia nukutusongelmia, niin ei niitä noin pienellä oikein tehokkaasti voi ratkaista. Vauvahan on vasta 4 kuukautta sitten ollut sikiö..
Ainoa mikä meillä auttoi, oli kunnon rauhoittuminen hyvissä ajoin. Puoli tuntia hämärässä huoneessa lauleskelua ja sylittelyä ENNEN kuin vauva oli tosi väsynyt. VAuvojen elämässähän kaikki käänteet tapahtuvat sekunneissa. Toisin sanoen jos nyt ei väsytä, niin minuutin kuluttua tilanne voi olla toinen.
Aina samat iltarutiinit ja suunnilleen samaan aikaan. Telkkarin turha huudattaminen taustalla ei auta asiaa vaan kaikki tarpeeton meteli minimiin, jos vauva on hitaasti rauhoittuva. Välillä tuntui turhauttavalta kaikki rituaalit, kun vaikutti siltä ettei niistä ole mitään apua.

Mutta. Kaikki viva on maksanut itsensä takaisin nyt kun poika on 1v2kk. Poika on tosi villi ja rauhoitteluun saa käyttää aikaa yllin kyllin. Pitkin päivää saa miettiä mitä tehdään, kun meno on välillä tosi riehakasta. (Lähti kävelemään 10kk, nyt jo juoksee minkä jaloistaa pääsee).
Iltaisin kun alkaa puhelemaan, että kohta mennään nukkumaan ja aletaanpas valmistautua nukkumaan menoon, niin osaa mennä jo omaan huoneeseen ja hakea unilelun. Vartissa on laulettu unilaulu, sylitelty ja halittu ja poika jää nukkumaan omaan sänkyynsä. Ja olen ihan satavarma, ettei näin olisi jos ei alun alkaen olisi rutinoiduttu ja harjoiteltu rauhoittumista oikein ajan kanssa.
 

Yhteistyössä