Ongelma serkkujen kanssa

["mimmu"]

Tällaista pientä ongelmanpoikasta täällä: Lapsiamme kutsutaan usein serkkulaan leikkimään, mikä olisi tietysti kiva juttu muuten, mutta serkkujen luona on niin erilaiset kasvatusperiaatteet, että yhteiset leikit menevät aina kovin vaikeiksi. Meillä kotona on totuttu jakamaan leluja ja yhdessä leikkimään kaikilla leluilla, mutta serkkujen kodissa lienee eri säännöt. Serkkuperheen 3-vuotias haluaa omia itselleen kaikki lelut ja ilmoittaa, että meidän lapset eivät saa ottaa hänen lelujaan. Serkkujen äiti sitten tulee ja oikeasti ottaa lelut meidän lasten käsistä. Hetken tuumattuaan saattaa kysysä lapselta, että olisiko jokin lelu jolla toiset saisivat leikkiä. No tämä 3v tuo sitten tyyliin 1 duplon ja antaa luvan leikkiää sillä. Eli meidänn lapset leikkivät sillä 1 duplolla...Menen aina ihan lukkoon noista serkkujen äidin aivoituksista, että en edes osaa sanoa mitään järkevää hälle. Nykyään ei oikein sinne huvita mennäkään kun jo etukäteen tietää, että lapsille tulee riitaa. Meidän kotona mennään taas meidän säännöillä ja täällä ei kukaan leluja saa alkaa omimaan. Miten toimisitte tällaisessa tilanteessa?

 

[rockyroad]

Ai kauhee, siis oikeasti serkun äiti ottaa sun lapsen kädestä lelun ja antaa omalleen? :O Hienosti opetetaan lapselle, kuinka toisia ei tartte ottaa huomioon... On vissiin sun miehen sisko/veljen vaimo? Kyllä sun varmaan täytyy rohkaistua ja sanoa asiasta, jos meinaatte vielä kyläillä. Tai sit vaan jätätte menemättä. Mä en kestäis kyllä yhtään tuollaista. Puhuisin äidille asiasta ja jos tilanteeseen ei tulis muutosta, jäis kyläilyt siihen.

 

["mimmu"]

Kyllä, perheen äiti ottaa lelut meidän lapsilta vaikka käsistä jos heidän lapsensa sanoo ettei niillä muut saa leikkiä. En käsitää ollenkaan heidän kasvatusperiaatteitaan, joten jään aina ihan monttu auki ihmettelemään enkä osaa sanoa mitään järkevää. Omassa kodissani pystyn kyllä sanomaan, että meillä kaikki lelut ovat yhteisiä ja kaikki saavat leikkiä kaikilla, mutta toisen kodissa en jotenkin kehtaa määrätä toisten aikuisten yli. Heillä on tosin kaikessa muussakin erlaiset toimintatavat, mutta tuo lelujen jakaminen nyt on sellainen, josta on tullut ongelmaa.

 

["pii"]

ottakaa omat lelut mukaan

 

["Argh"]

Entäs jos ehdotat, että lapset leikkisivät jotain muuta, kun lelujen kanssa yhdessä leikkiminen ei tunnu onnistuvan? Tai otat lapsillesi omat lelut mukaan. Niihin ei voi serkun äidin tai serkun määräysvalta ulottua, edes heidän omassa kodissaan.

 

["mä"]

Ottakaa ens kerralla mukaan pari lapsen omaa mieli lelua joilla saavat leikkiä .
Meillä oli vastaavanlainen ongelma sukulaisperheen kanssa , pakollisia sukutapaamisia ym. joita ei voitu vältellä.
Pakattiin sit yks kerta lapsille omia leluja mukaan saivat leikkiä niillä ja heillä olikin hauskaa Sukulaislapset katsoivat myrtsinä vierestä kun kiusaaminen ei enää onnistunut.
Perheen äiti totes että kiva saa meidänkin lapset leikkiä erilaisilla leluilla mitä kotona on. Onneksi sain suuni auki ja sanoin että ainoastaan jos meidänkin lapset saa vapaasti lainata teidän lasten leluja.

 

["mimmu"]

Juu, ehkä voisi omat lelut ottaa mukaan varuilta, ettei omat jää ihan ilman. Lapset vaan kovasti tykkäisivät tutkia kyläpaikan leluja, mutta se ei nyt sitten oikein onnistu.

 

["elina"]

Omia leluja mukaan varmaankin.. :-/ Ja voihan sanoa et voivoi, tuntuupa kurjalta kun ei voida jakaa leluja. Heidän olisi hyvä ennen kun kaverit sopia että laittaa omat turva tai muut ikiomat lelut piiloon ja sitten yhteisiä leikkejä varten lelut esiin..toisaalta, kodissa kodin tavalla..mutta jos kurjalta tuntuu ja haluat, voihan mainita siitä hienovaraisesti, koska ei hyvältä tunnu.

 

[- - - -]

Sama vika! Meillä vaan on kuusivuotias jo tämä serkku, joka ei anna lainata lelujaan. Vanhemmat ovat niin uupuneita lapsen kiukkuun, että antavat lapsen sitten ottaa kaikki lelut.

Viimeksi kuin kyläiltiin, serkku vei meidän 3-vuotiaalta yksi toisensa jälkeen tavarat kädestä - lopulta ainoa, jolla olisi saanut leikkiä, olivat jotkut aikuisten tavarat, siis tyyliin keittiöstä löytynyt siivilä. Kolmevuotias ei oikein ymmärrä tällaista, ja pahoittaa mielensä, alkaa lopulta itkeä jne. - siinäpä onkin kiva kyläillä. Kun oikeesti toisen leluja olisi kiva katsella.

Tähän on tosi vaikea puuttua. Ollaan vähennetty kyläilyä sen toivossa, että aika korjaisi asian.