On vanhempien velvollisuus hankkia tukiverkko lapselleen!

  • Viestiketjun aloittaja valivali
  • Ensimmäinen viesti
valivali
Tuosta "onko lapsille hoitopaikkaa" -ketjusta ihan suutahdin. On minusta ihan vanhempien perusvelvollisuus hoitaa sellaiset ihmissuhteet ympärilleen, että edes hätätilassa on paikkoja, jonne lapsi voi turvallisesti mennä.

Miten jotkut edes uskaltaa elää niin, ettei ole oikeasti ketään? Kaikkea voi sattua. Ja kyllä jokaisen pitää sen verran olla sosiaalinen, että jonkun hoitotytön/kummin/pikkuserkun/naapurin/lapsen kaverin/työkaverin tms. kanssa hoitaa jonkinlaisen hoitosuhteen lapselleen.

Mulla on koirallekin useampi hoitopaikka sovittuna, jos jotain sattuu tai on lomamatkoja tms. Ja sama toimii toisinpäin: Olen hoitanut kavereiden koiria sovitusti ja kriisitilanteissa, olen hoitanut lapsia yökylässä ja päiväseltään jne.

Olen sitä mieltä, että on omaa laiskuutta jos ei oikeasti ole KETÄÄN joka lapsia voi hoitaa.
 
Tuosta "onko lapsille hoitopaikkaa" -ketjusta ihan suutahdin. On minusta ihan vanhempien perusvelvollisuus hoitaa sellaiset ihmissuhteet ympärilleen, että edes hätätilassa on paikkoja, jonne lapsi voi turvallisesti mennä.

Miten jotkut edes uskaltaa elää niin, ettei ole oikeasti ketään? Kaikkea voi sattua. Ja kyllä jokaisen pitää sen verran olla sosiaalinen, että jonkun hoitotytön/kummin/pikkuserkun/naapurin/lapsen kaverin/työkaverin tms. kanssa hoitaa jonkinlaisen hoitosuhteen lapselleen.

Mulla on koirallekin useampi hoitopaikka sovittuna, jos jotain sattuu tai on lomamatkoja tms. Ja sama toimii toisinpäin: Olen hoitanut kavereiden koiria sovitusti ja kriisitilanteissa, olen hoitanut lapsia yökylässä ja päiväseltään jne.

Olen sitä mieltä, että on omaa laiskuutta jos ei oikeasti ole KETÄÄN joka lapsia voi hoitaa.
Onko kiva huutaa puskista ja syyttää? Sulla toki saa olla mielipide, se tosin ei kata tämän maan perheitä ja kaikkien tilanteita.
 
"vieras"
Hätätilanteessa sitä apua saanee naapureilta jos on yhtään väleissä heidän kanssaan. Tavallisessa elämässä sellaista lastenhoitoapua voi olla vaikeampi saada. Esim. mun naapurissa on suurperhe, joten vaikka lapset leikkivätkin keskenään ei ole mahdollista laittaa meidän lapsia sinne yökylään.

Suurella osalla omia kavereita on se 3 lasta, ja yleensä nuorin vielä aika pieni. En itsekään välttämättä kamalan hyvin pärjäisi viiden lapsen kanssa joista nuorin on vauva.

Hätätilanne on asia erikseen mutta mun mielestä normaalista arjesta selviää ilman lastenhoitoapuakin.
 
"vieras"
Tuosta "onko lapsille hoitopaikkaa" -ketjusta ihan suutahdin. On minusta ihan vanhempien perusvelvollisuus hoitaa sellaiset ihmissuhteet ympärilleen, että edes hätätilassa on paikkoja, jonne lapsi voi turvallisesti mennä.

Miten jotkut edes uskaltaa elää niin, ettei ole oikeasti ketään? Kaikkea voi sattua. Ja kyllä jokaisen pitää sen verran olla sosiaalinen, että jonkun hoitotytön/kummin/pikkuserkun/naapurin/lapsen kaverin/työkaverin tms. kanssa hoitaa jonkinlaisen hoitosuhteen lapselleen.

Mulla on koirallekin useampi hoitopaikka sovittuna, jos jotain sattuu tai on lomamatkoja tms. Ja sama toimii toisinpäin: Olen hoitanut kavereiden koiria sovitusti ja kriisitilanteissa, olen hoitanut lapsia yökylässä ja päiväseltään jne.

Olen sitä mieltä, että on omaa laiskuutta jos ei oikeasti ole KETÄÄN joka lapsia voi hoitaa.
Ei se satunnainen hoitotyttö välttämättä pääse juuri silloin hoitamaan kun sinulla on tarve ja hätä.
 
"vieras"
Ei nyt millään pahalla ap, mutta jos tilanne on se, että asuu toisella paikkakunnalla kuin oma suku niin mistä niitä lastenhoitajia nyt sitten pitäis löytää?

Jollekin puolitutulle pitäis tyrkätä lapset, jos ei tunne ihmisiä kunnolla? Ja kuinka nopeesti sitä pitää sitten alkaa katella niitä puistossa kävijöitä sillä silmällä, että kuka näistä nyt sitten rupeais mun lapsille vakkari yöhoitajaksi?

Enpä ihmettele, että niitä pedaritapauksiakin tapahtuu, jos pitää lapset jollekin puolitutulle murheitta jättää, mistä sitä tietää minkälaista porukkaa sielläkin vieraana lappaa?
 
  • Tykkää
Reactions: SuzieQ.
"Vieras"
Ihmiset on niin itsekkäitä. Itse kerran pyysin apua (ei lastenhoito) vaikeassa tilanteessa, nätisti pyysin, vastaus oli ei, perusteluitta. Itse pyrin auttamaan muita. Sukulaisiin en ole väleissä enää, se pohjaton itsekkyys joka on näynyt monessa asiassa, ärsyttää.
 
"minä vain"
[QUOTE="Vieras";28332450]Ihmiset on niin itsekkäitä. Itse kerran pyysin apua (ei lastenhoito) vaikeassa tilanteessa, nätisti pyysin, vastaus oli ei, perusteluitta. Itse pyrin auttamaan muita. Sukulaisiin en ole väleissä enää, se pohjaton itsekkyys joka on näynyt monessa asiassa, ärsyttää.[/QUOTE]

Voi se olla itsekkyyttäkin, mutta toisaalta voi ajatella sitäkin että kun tekee työviikon ma-pe 8-16 ja tulee se viikonloppu, niin sitä haluaa lähinnä olla oman perheen kesken, hoitaa kotia ja lapsia ja rentoutua. Meillä on kaksi lasta siksi, että useampaan ei omat voimavarat oikein riittäisi. Minusta ei siis ole oikein miksikään kavereiden lasten viikonloppuhoitopaikaksi, eikä toisaalta tarvetta laittaa omia hoitoon mihinkään.

Me pärjätään näin hienosti. Mutta sit jotkut tuollaiset lapsettomat häät aiheuttavat päänvaivaa ja sit vaan pitää kenties olla menemättä sinne.

Tavallinen arki on ihan tarpeeksi rankkaa ilman mitää ylimääräisiä kikkailuita.
 
Hätätilanteessa mä otan kenet tahansa tuntemani lapsen hoitoon. Ilman hätätilannetta en keksi kuin muutaman lapsen, joiden perään suostun katsomaan, jos vanhemmilla kuitenkin siis on iso tarve, vaikkei hätätilanteesta olisikaan kyse.

Mä en tykkää lapsista, enkä mä siis halua hoitaa kenenkään lapsia. Joten millä oikeudella mä velvoitan kummin/mummin/naapurin hoitamaan mun lapsiani, jos ei ole hätätilanteesta kyse? Kun en itsekään heidän lapsiaan halua ilman hätätilannetta kaitsea.

Meillä kyllä on lapsilla hoitopaikka, mutta ymmärrän ihan hyvin sen, ettei kaikilla ole.
 
tsdaa
Tuosta "onko lapsille hoitopaikkaa" -ketjusta ihan suutahdin. On minusta ihan vanhempien perusvelvollisuus hoitaa sellaiset ihmissuhteet ympärilleen, että edes hätätilassa on paikkoja, jonne lapsi voi turvallisesti mennä.

Miten jotkut edes uskaltaa elää niin, ettei ole oikeasti ketään? Kaikkea voi sattua. Ja kyllä jokaisen pitää sen verran olla sosiaalinen, että jonkun hoitotytön/kummin/pikkuserkun/naapurin/lapsen kaverin/työkaverin tms. kanssa hoitaa jonkinlaisen hoitosuhteen lapselleen.

Mulla on koirallekin useampi hoitopaikka sovittuna, jos jotain sattuu tai on lomamatkoja tms. Ja sama toimii toisinpäin: Olen hoitanut kavereiden koiria sovitusti ja kriisitilanteissa, olen hoitanut lapsia yökylässä ja päiväseltään jne.

Olen sitä mieltä, että on omaa laiskuutta jos ei oikeasti ole KETÄÄN joka lapsia voi hoitaa.
kannattaa varmaan vetää henkeä välillä ja pitää taukoa kun oikein suutahdit elämän tosiasioita lukiessa ja huomasit että suurin osa ihan itse joutuu ne omat jälkeläiset kasvattamaanilman että jokailta voi mennä bubiin iltakaljalle tai jokaviikoloppu bailaamaan
 
[QUOTE="Vieras";28332450]Ihmiset on niin itsekkäitä. Itse kerran pyysin apua (ei lastenhoito) vaikeassa tilanteessa, nätisti pyysin, vastaus oli ei, perusteluitta. Itse pyrin auttamaan muita. Sukulaisiin en ole väleissä enää, se pohjaton itsekkyys joka on näynyt monessa asiassa, ärsyttää.[/QUOTE]

Mä olen kyllä tietyiltä osin itsekäs, mutten sentään itseäni pohjattoman itsekkääksi lähtisi kutsumaan. Mä autan kyllä läheisiäni monessakin asiassa, mutta en lastenhoidossa.

Eikä se tee musta pohjattoman itsekästä.
 
Me ollaan saatu lapset tilanteessa jossa suvut ovat niin kaukana ettei heistä ole koskaan ollut mitään lastenhoitoapua. Ollaan kuitenkin onnistuttu tutustumaan uusiin ihmisiin, niin lapsiperheisiin keiden kanssa ollaan voitu auttaa vastavuoroisesti toisiamme, opiskelijoihin joita ollaan voitu palkata lastenhoitajiksi kuin sellaisiinkin ihmisiin ketkä ovat itse halunneet hoitaa noita. Ihan kiva juttu, nyt vaan ei enää toimi isompien lasten kohdalla koska ovat liian vaativia. Heidän osaltaan tukiverkostoa on koulu iltapäivähoitoineen, viikonloppuhoitopaikka kerran kuussa ja vapaa-ajanavustajat 15h/kk. Muuta apua ei oikein voi saada ja toisaalta meidän on jo aika vaikea tässä tilanteessa auttaa muita hoitamalla heidän lapsiaan.

2v:lla on nykyään kaksi ihmistä ketkä ovat itse tarjoutuneet hoitamaan häntä jos apua tarvimme. Vauvaa en toistaiseksi jättäisi muille kuin miehelle.


Mutta juu, on hyvä juttu luoda tukiverkostot jos niitä kaipaa ja ympäriltä löytyy ihmisiä jotka ajattelevat samoin. Minään velvollisuutena en sitä näe eikä kaikki tosissaan edes kaipaa sitä lastenhoitoapua. Hätätilanteessa varmasti joku paikka järjestetään lapselle kuin lapselle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja samaa mieltä;28332501:
eli jos sä joudut sairaalaan, siinä ei ole lapselle järkytystä tarpeeksi, vaan hänen täytyy vielä joutua lastenkotiin?

tosi hienoa
Lastenkodille on olemassa myös vaihtoehto ja sitä itsekin aikoinaan käytin, kun jouduin sairaalaan. Palkkasin MLL:än kautta hoitajaringin kotiini, jolloin lapsi sai siis olla omassa kodissaan hoidossa.

Laskun maksoi sosiaalitoimi.
 
"kolmen pojan äiti"
Jos todellinen hätätilanne tulee niin sosiaalitoimi huolehtii kyllä. Pienempiin hätätilanteisiin voi hyödyntää sitä MLL tai muita maksullisia palveluita jos kokee tarpeelliseksi.
Juuri näin!

Minä en ole ainakaan koskaan ikinä milloinkaan VALITTANUT; ettei ole hoitopaikkaa/hoitajaa lapsille. Itse olen valintani tehnyt enkä sitä toisille valita.

Jos nyt jätämme esim lapsivapaat häät väliin, koska lapsille ei ole hoitajaa, niin se tuntuu häiritsevän muita enemmän kuin meitä itseämme. Ehdimme kyllä kahdestaan mennä ja tulla, kun lapset ovat isompia. Nyt on lasten aika.
 
  • Tykkää
Reactions: Rigel
[QUOTE="vieras";28332552]Minkä takia sossu maksaa lastenhoidon maksut?[/QUOTE]

Siksi, että mulla itselläni ei ollut varaa palkata hoitajia 24/7 kotiini. En enää muista paljonko hoitajarinki viikoksi maksoi, mutta kyllä siinä useammasta satalappusesta puhuttiin. Halvempaa kuitenkin kaupungille, kuin maksaa laitoshoito samalta ajalta. Ja lapselle inhimillisempää.
 
  • Tykkää
Reactions: Madicken04 ja as if
"vieras"
Alkuperäinen kirjoittaja samaa mieltä;28332501:
eli jos sä joudut sairaalaan, siinä ei ole lapselle järkytystä tarpeeksi, vaan hänen täytyy vielä joutua lastenkotiin?

tosi hienoa
Minulla on onneksi mies, mutta kun jouduin yllättäen sairaalaan niin lapset joutui saman tien päiväkotiin. Eikö ole kamalaa? Huomaa, että sinulle asiat on yksinkertaisia, mutta meille kaikille ei ole niin yksinkertaista saada tukiverkostoa _pienille_ lapsille. Nyt toki helpompaa, kun muksut isompia. Valitettavasti vaan vastavuoroisuus ei aina toimi, vaikka itse yrittäisi.
 
samaa mieltä
Siksi, että mulla itselläni ei ollut varaa palkata hoitajia 24/7 kotiini. En enää muista paljonko hoitajarinki viikoksi maksoi, mutta kyllä siinä useammasta satalappusesta puhuttiin. Halvempaa kuitenkin kaupungille, kuin maksaa laitoshoito samalta ajalta. Ja lapselle inhimillisempää.
ja vielä inhimillisempää ei olisi olla tuttujen ihmisten hoivissa? en nyt ihan ymmärrä
 
Alkuperäinen kirjoittaja samaa mieltä;28332501:
eli jos sä joudut sairaalaan, siinä ei ole lapselle järkytystä tarpeeksi, vaan hänen täytyy vielä joutua lastenkotiin?

tosi hienoa
Jos ajattelen ettei meillä olisi mitään tukiverkostoa niin siinä tapauksessa minun joutuessani sairaalaan lapset jäisivät kotiin isänsä kanssa. Uskoisin että vaikka erottaisiin mies silloinkin olisi ottamassa lapset luokseen jos olisin noin estynyt heitä hoitamasta.

Jos taas mennään tilanteeseen että molemmat jouduttaisiin sairaalahoitoon niin silloin yhteiskunta järjestäisi lapsille hoidon. Tosi hienoa juu. Aika epätodennäköisenä tuota pidän ja vaikka kuinka sen pelossa loisin tukiverkostoa ympärilleni en voi olla varma että tosipaikan tullen lapsille järjestyisi hoito tuota kautta.
 
  • Tykkää
Reactions: juupsis
Alkuperäinen kirjoittaja samaa mieltä;28332501:
eli jos sä joudut sairaalaan, siinä ei ole lapselle järkytystä tarpeeksi, vaan hänen täytyy vielä joutua lastenkotiin?

tosi hienoa
Jos mä joudun sairaalaan niin eiköhän mun mies pyörittäis täällä kodin ja hoitais lapset. Ja jos molemmat jouduttais sairaalaan mieluummin vaikka siellä lastenkodissa kuin jollain puolitutulla kiviriippana. Todennäköisesti olisivat kotona maksullisen hoitajan kanssa ellei miehen vanhemmat muutaman sadan km päästä pääsis hätiin.
 
En mä ajattele, että se olisi velvollisuus, sillä on niin monta tarinaa ja kohtaloa.

Vähän järkyttävänä ja ennen kaikkea surullisena koen sen kyllä, jos lapsella ei ole vanhempiensa lisäksi muita läheisiä aikuisia, joihin tukeutua.
Ja myös siitä järkytyin, kun siinä "lapsettomat häät"-ketjussa niin moni kirjoitti, ettei saisi lapselleen lapsettomiin sukulaishäihin hoitajaa, kun ei ole muita läheisiä kun ne mummot ja papat, ehkä joku täti tai setä?!
 
Alkuperäinen kirjoittaja samaa mieltä;28332602:
ja vielä inhimillisempää ei olisi olla tuttujen ihmisten hoivissa? en nyt ihan ymmärrä
No ei se 2kk ikäinen vielä kovinkaan moneen ihmiseen järin syvällisesti ollut tutustunut.

Lapsen isä ei ollut kuvioissa, eikä lähipiiristä löytynyt ketään, joka olisi voinut hoitaa lasta myös klo 8-16 välisellä ajalla (kun ei ollut työttömiä, eikä eläkeläisiä), joten lapsen kannalta oli järkevämpää hankkia kaksi ns. "pysyvää hoitajaa" joista toisella oli lapsesta päähoitovastuu. Muistaakseni tuo "kakkoshoitaja" hoisi lastani vajaan vuorokauden, muun ajan lapsi oli tämän "ykköshoitajan" hoivissa.

Ja lasta tuotiin myös sairaalaan, jotta näki äitiään. En keksi, miten olisin paremmin tilanteen voinut hoitaa,
 
  • Tykkää
Reactions: Madicken04
Alkuperäinen kirjoittaja samaa mieltä;28332602:
ja vielä inhimillisempää ei olisi olla tuttujen ihmisten hoivissa? en nyt ihan ymmärrä
:D

Ei tietenkään. Kamalinta mitä lapselle voi tapahtua on saada ympärilleen välittäviä läheisiä ja siksi tietysti kannattaa heti lasten synnyttyä katkaista välit kaikkiin sukulaisiin ja ystäviin. Niinhän kaikki tukiverkostottomat ovat juuri tehneet pystyäkseen tiukoissa paikoissa jättämään lapsensa sosiaalin hoidettaviksi.
 

Yhteistyössä