On se niin ihanaa seurata normaalin lapsen kehitystä

Esikoiselta jäi melkein kaikki vaiheet pois. Kävely tuli joskus 1,5-vuotiaana vasta.
Tämä toinen kääntyi jo tosi varhaisessa vaiheessa ja nyt kohta kävelee ilman tukea ja ikää alle vuoden. Kiitän luojaa, että tuo esikoinen syntyi ensimmäisenä, koska ei ollut silloin vertailukohtaa ja olisin varmasti ihan hädissäni ollut.
Vähän toki surettaa , kun ei ole vieläkään ottanut ikätovereitansa kiinni motorisesti ja tuskin koskaan ottaakaan.

Minua vaivaa kun en tiedä mitä tein raskausaikana väärin. Oliko se alkoholin käyttö, tupakointi tai jokin tietty lääkitys, jotka aiheuttivat tuon hitauden ja kömpelyyden... Selkeästi oli havaittavissa jo vastasyntyneenä, että kaikki ei ole ok. mutta en minä niitä merkkejä silloin nähnyt, vaan vasta jälkikäteen olen alkanut miettiä näitä asioita. Kätilöt yms. lääkärit eivät oikein kommentoineet mitenkään, kyselivät vaan, tupakoinko tai käytänkö huumeita tms...

 

No ei meidänkään poika alkanut kävellä kuin 1v5kk, ja en ole koskaan polttanut saatika käyttänyt huumeita tai juonut raskaana. :hug: Rauhallinen ja varovainen vain oli luonteeltaan...nyt ottanut motorisesti kyllä ikätoverinsa kiinni, kun ikää on pian 3v. Olin kyllä ihmeissäni, kun esikoinen meillä käveli 9kk iässä... Älä syytä kaikesta itseäsi, lapset ovat erilaisia, et välttämättä ole aiheuttanut mitään ongelmaa.

 

jos on kerta tupakoinut ja käyttänyt alkoholia raskauden aikana...

 

jos on kerta tupakoinut ja käyttänyt alkoholia raskauden aikana...

Minä kannan syyllisyyden tuskaa hautaani asti.
Jos olisin tiennyt olevani raskaana, olisin osannut varautua ajoissa asiaan. :'(

 

No, ehkä kolmosen kohdalla pääsen itsekin seuraamaan tuota normaalia kehitystä.

Meillä esikoinen on kehitysvammainen ja todella myöhässä monilta osa-alueilta. Kuopus "terve" mutta hitautensa hänelläkin, esim oppi kävelemään 1v9kk iässä eikä vielä 2,5v ikäisenä puhu kuin muutaman hassun sanan. Olen kanssa välillä meittinyt että parempi näin päin. tai siis esikoisen kohdalla tottui heti alkuun tuollaiseen hitaampaan arkeen eikä ollut "pudotusta" terveen lapsen hoidosta. Kaikki lääkärit ja kuntoutukset tuli ihan luonnollisesti osaksi elämää, kuopuksen vauva-aikana vasta alkoi ihmettelemään kun mitään sellaisia ei tarvittu. Ihan kuin jotain olisi puuttunut...

Samoin esikoinen opetti ehkä tiettyä rauhallisuutta kuopuksen kanssa, eli elämä ei suinkaan kaatunut siihen kun tällä alkoi ilmentyä ongelmia. Jotenkaan sitä ei ollut osannut edes odottaa ihan tervettä ja kaikin puolin normaalisti kehittyvää lasta, tiesi muutenkin että sitä selvitään vaikka vähän vastustusta tulisikin.

Noita alkoholi- ja tupakkajuttuja tai muita itseaiheutettuja ei ole (onneksi!) tarvinut miettiä. Meille vaan jostain syystä annettiin tällaiset lapset. :heart:

 

Esikoiselta jäi melkein kaikki vaiheet pois. Kävely tuli joskus 1,5-vuotiaana vasta.
Tämä toinen kääntyi jo tosi varhaisessa vaiheessa ja nyt kohta kävelee ilman tukea ja ikää alle vuoden. Kiitän luojaa, että tuo esikoinen syntyi ensimmäisenä, koska ei ollut silloin vertailukohtaa ja olisin varmasti ihan hädissäni ollut.
Vähän toki surettaa , kun ei ole vieläkään ottanut ikätovereitansa kiinni motorisesti ja tuskin koskaan ottaakaan.

Tuli vielä mieleen että ei kai ne vaiheet pois ole jääneet vaan siirtyneet vaan normaalia myöhempään ajankohtaan?

Meillä varmaan juhlittiin tuota tytön 1v9kk iässä kävelemään lähtöä enemmän mitä olisi osattu jos olisi ihan normaalisti vuosikaana sen tehnyt. Silloin kun taustalla oli pelkoa, huolta ja työtä niin tuo oli ihan saavutus, tosdella odotettu sellainen eikä mikään itsestäänselvä kehitysaskel. =) Juuri tuossa yhtenä päivänä katsein videoa missä tuo pitkä tyttö ylpeänä nukke sylissään otti ensimmäisiä haparoivia askeleitaan... Aivan mahtavaa!!! :flower:

Puhumattakaan siitä riemusta mikä on edessä kun tuo, nyt neljää vuotta lähestyvä esikoinen yhtenä kauniina päivänä lähtee kävelemään. Silloin on kysymys jo niin monen vuoden odotuksesta ja pitkän työn tuloksesta jotta! B)


(ei sillä, kivaa vaihteluahan se olisi jos mahdollinen seuraava lapsi lähtisi kävelemään ihan normaaliaikaan... )

 

Muakaan ei ole haitannut 3 poikamme hitaus esim. puheen oppimisessa, mutta silti tuntuu hyvältä, kun tyttö alkoi ajoissa puhumaan. Vaikka ei noista puhevaikeuksista yms. suurempaa haittaa ole, on silti helpotus, ettei toisellakin ole sama homma. Sitä mikstä noi vaikeudet johtuu ei varmaan koskaan selviä, kenties perinnöllisiä tai sitten jotain muuta, mutta sen teidän, että jos sen olisikin joku oma tekoseni raskausaikana aiheuttanut, niin ei ole mitään hyötyä sitä jälkeenpäin murehtia, vaan elää elämää eteenpäin.

 

Madicken, eikös teidän lapsilla olekin downin syndrooma?!
Olisi huojentavaa, jos olisi noin selkeä juttu ja kun tietää ettei sitä ainakaan itse ole voinut aiheuttaa.
Esikoisesta ei ole löydetty mitään poikkeavuutta, eikö kyllä ole enemmin tutkittukaan.

 

Madicken, eikös teidän lapsilla olekin downin syndrooma?!
Olisi huojentavaa, jos olisi noin selkeä juttu ja kun tietää ettei sitä ainakaan itse ole voinut aiheuttaa.
Esikoisesta ei ole löydetty mitään poikkeavuutta, eikö kyllä ole enemmin tutkittukaan.

Juu, kieltämättä se oli helpotus kun heti tiedettiin mistä on kysymys. Osatttiin myös varautua tuleviin ongelmiin.

Kuopuksen kohdalla sen puoleen pelottavampaa kun ei tiennyt missä mättää. Tosin en siinäkään ole itseäni syyttänyt koska en ole raskaana ollessani mitään rikkeitä tehnyt.

En tiedä miten sinun kohdallasi on mutta mitä on paria kaveria kuunnellut jotka tyyliin tuntevat hirveää syyllisyyttä siitä kun ovat juoneet alkoholia ennen raskaustestin tulosta eivätkä päässeet heti tupakasta eroon, niin ihan turhalta itsensäsyyllistämiseltä tuo tuntuu.

 

jos on kerta tupakoinut ja käyttänyt alkoholia raskauden aikana...

Minä kannan syyllisyyden tuskaa hautaani asti.
Jos olisin tiennyt olevani raskaana, olisin osannut varautua ajoissa asiaan. :'(

ei sillä oo merkitystä jos oot polttanu tai juonu ennenku tiesit olevas raskaana. ellei raskaus sit oo salakavalasti päässy pitkälle ilman et oot huomannu.

 

Ei kannata vielä huolestua jos 1,5 ei kävele, toiset on motorisesti hitaampia kuin toiset. Jos et ole tiennyt olevasi raskaana ja olet juonut ja polttanut niin sillä ei ole ollut vaikutusta sikiöön. Itse kärsin raskausaikana huumeongelmasta ja käytin suonensisäisiä huumeita viikolle 20 asti. Lapsi on onneksi täysin terve ja ikätovereidensa tasolla (jopa edellä) joka asiassa. Jos vaurioita olisi tullut niin syyllisyys olisi varmasti kova...