On niiiin hankala mukamas kertoa läheisille taas uudesta vauvasta!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
Meillä perhe jälleen kasvaa, neljäs tulossa ja nyt jänskättää kertoa lähisuvulle ja kavereille uudesta tulokkaasta. Erityisesti "pelottaa" jos joku kysyy vaikka että oliko tämä uusi masuasukki vahinko! Sitä hän ei missään tapauksessa ole! Minulla varmaan on hormonit pinnassa, kun on vähän herkkis olo!

Miten te muut olette kertoneet? Miten lähipiirinne reagoi? Kokemuksianne kuulisin mielelläni!
 
Mun äiti oli viidennestä onnesta soikeena,varmaan olis vaikka olis jo kymmenes!
Ei kukaan muukaan oo päin naamaa sanonu mitää,jotku ehkä on aatellu jotain negatiivista...
 
No yleensä ollaan mun äidille ja miehen vanhemmille ym. muille läheisimmille kerrottu melko aikaisessa vaiheessa joko puhelimitse tai kun ollaan nähty (asuvat suht kaukana) Nyt tästä kolmannesta kerrottiin mun äidille niin, et meidän tyttö kirjoitti mummulle kirjeen, johon vaan loppuun kirjoitti et meille tulee vauva. (ei sen kummemmin et milloin tai muuta) No mummuhan sieltä heti sitten soitteli kun oli kirjeen saanut.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Miten kukaan voi haluta 4 lasta?

Minä ajattelin aiemmin et kaksi on meidän maksimi, nyt kolmatta odotan niin on käynyt välillä ajatus et haluaisin ehkä vielä sitten yhden, mut katsotaan nyt... Musta on hienoa jos joku oikeesti rakastaa lapsiaan ja ne itse huolehtii, vaikka niitä ois kuinka monta. Mitä se kellekkään kuuluu, montako lasta haluaa.
 
no musta tuntuu että sit ku me kerrotaan meidän mahdollisesti kolmosesta niin reaktiot on aika laimeet. meillä ennen tuota kakkosta oli 2 keskenmenoa ja ehdittiin niistä kertoa. ovat kaikki nyt sit varpaillaan että uskaltaako onnitella vai ei.. no mutta ehkä me sit odotellaan sinne puoleen väliin asti (rakenneultraan ) ja sit vasta kerrotaan perheille. sit on jo aika todellista se raskaus.
 
No mäkin oon aina ajatellu et kolme maksimi mut kuinkas on käyny... 5 jo on ja puhuttiin miehen kans et yks saa tulla ja sen jlk loppuu... Nyt vaan ollaan tultu siihen tulokseen et minkä takia just 6 on maksimi? Saa siis tulla enempi jos vaan kaikki menee hyvin =)
 
Minulla hieman pelotti, kun piti kertoa toisen ja kolmannen lapsen odotuksesta Esikoisesta kertominen oli niin helppoa, kun tiesi, että äiti kovasti odottaa mummiksi tuloa. Tietysti odotti, että 7 vuotta vanhempi veljeni olisi ensin perustanut perheen. Esikoisesta äiti olikin todella innoissaan, mutta kun toisesta raskaudesta kerrottiin niin vastaanotto oli vaisumpi. Meni sitten monta viikkoa ennen kuin äiti alkoi hössöttään asian kanssa. Kun kolmas raskaus alkoi niin sitten hirvitti, mutta se meni sitten hyvin.

Vahingoksi meidän lapsia tuskin on luultu, kun jo naimisissa oltiin, kun esikoinen sai alkunsa ja esikoisen syntymän jälkeen ilmoitin, että meille tulee neljä lasta. No enää ei neljättä tule, sillä on tässä tarpeeksi hommaa.

Tuo on ihmeellistä, että kysytään jopa suoraan, että onko lapsi vanhinko. Pitäisi kai jo heti ennen yritystä mainostaa kaikille, että tässä vauvaa yritetään ettei vain kukaan raskautta vahingoksi luule.

Iloisesti kerrotte uutisen kaikille. Kutsukaa vaikka lähisuku kylään ja tarjotkaa täytekakkukahvit ja kerrotte, että tässä juhlitaan neljättä tulokasta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Miten kukaan voi haluta 4 lasta?

Mitäs se muille kuuluu, kuinka monta lasta kukakin haluaa?? Hienotunteista on joka tapauksessa pitää omat mielipiteet ihan omana tietonaan (jos siis ei mitään fiksua osaa siinä tilanteessa sanoa). :whistle:
 
Tiedän tuon tunteen, kun on vaikea kertoa perheenlisäyksestä esim. omille vanhemmille. Mun vanhemmat ei oo koskaan olleet erityisen iloisia kenestäkään noista lapsenlapsistaan. Ja mun äiti ilmaisi niin tokan, kolmannen kuin neljännenkin lapsen kohdalla suoraan, että oli ihan kauhuissaan moisesta... Ei tuntunut tosiaankaan kivalta, ei... :whistle:
 

Yhteistyössä