On kamalaa huomata ettei halaus lapsen kanssa tule enää luontevasti.

["vieras"]

Tuli pientä kinaa lapsen kanssa, varmasti olin itse siinä enemmän syypää. Halailtiin lopuksi, mutta kyllä se oudolta tuntui kun ei sitä ole tehnyt kuukausiin, vuoteen?

Sen takia tuntuu pahalta, koska sen pitäisi olla luontevaa. Tiedän, että minussa vika. En ole halaaja tyyppiä. Mutta kun lapsi oli pieni, halailtiin ja pussailtiin aika paljonkin. Mutta nyt se on jäänyt ja tuntuu oudolta.

Eniten harmittaa lapsen puolesta, tälläinen kylmä paska äiti hänellä.

 

[Tiiteni]

Minkä ikäinen lapsi? Mulla on vähän samalla tavalla käynyt kun meille syntyi vauva. Vauvaa hellin kyllä, mutta tuon 5-vuotiaan uhmiksen kanssa pitää oikein pinnistää, että pystyy häntä välillä halimaan ja hellimään.

 

["toinen"]

Sama homma täällä. Lapsi on kouluikäinen ja ennen halailtiin ja pussailtiin,nyt ei enää samalla tavalla. Itteeni harmittaa,en jotenkin enää osaa kun lapsi ei ole niin pieni! En halaile lähes koskaan ketään aikuisia tai muitakaan.

 

["mie"]

Siis missä vaiheessa ootte lopettanu halailun? Ettekö anna hyvän yön halejakaan? Mä halaan mun teiniäkin joka ilta, aina erotessa (siis jos lähtee esim. viikonlopuks jonnekin) ja taas tavatessa jne. Vaikee ymmärtää.

 

["alkup."]

[QUOTE="mie";24500492]Siis missä vaiheessa ootte lopettanu halailun? Ettekö anna hyvän yön halejakaan? Mä halaan mun teiniäkin joka ilta, aina erotessa (siis jos lähtee esim. viikonlopuks jonnekin) ja taas tavatessa jne. Vaikee ymmärtää.[/QUOTE]

Ei me olla kyllä mitään hyvän yön haleja koskaan harrastettu. Lapsi aika pitkään tuli syliin istumaan ja pussaamaan, mutta sitten se jäi. Nukkui pitkään vieressäkin. Ei myöskään halata erotessa. Lapsi on 10v, enkä muista milloin se halailu loppui.

 

["..."]

[QUOTE="alkup.";24500530]Ei me olla kyllä mitään hyvän yön haleja koskaan harrastettu. Lapsi aika pitkään tuli syliin istumaan ja pussaamaan, mutta sitten se jäi. Nukkui pitkään vieressäkin. Ei myöskään halata erotessa. Lapsi on 10v, enkä muista milloin se halailu loppui.[/QUOTE]

Olisko loppunut siksi kun lapsi on vaistonnut ettet halua että halit häntä?

Kyllä 10 vuotiasta pitää halia. Ei nyt koko ajan mutta aina välillä.

 

[..]

Tottakai mä halin mun koululaista,vaikka se oudolta välillä tuntuukin. Joka ilta halataan ja sanon hyvät yöt! Myös jos sattuu jotakin (kaatuu pahasti ja itkee tai muuten paha mieli) niin halataan.

 

["eee"]

Kuulostaa kyllä vähän kylmältä. Mä olen 21 ja ihan luontevasti mä vanhempiani edelleen tavatessa halailen.

 

["vieras"]

Mä halailen vielä 13-vuotiastakin, ja 9-vuotiasta. Tuntuu mukavalta kun lapset mielellään on halattavana ja halaa takaisin.

Jos sä vaan halailisit lasta, vaikka tuntuisi alkuun oudolta. Kyllä se siitä taas lähtee sujumaan

 

["mie"]

[QUOTE="alkup.";24500530]Ei me olla kyllä mitään hyvän yön haleja koskaan harrastettu. Lapsi aika pitkään tuli syliin istumaan ja pussaamaan, mutta sitten se jäi. Nukkui pitkään vieressäkin. Ei myöskään halata erotessa. Lapsi on 10v, enkä muista milloin se halailu loppui.[/QUOTE]

No kun asia sua kuitenkin harmittaa ja 10 v oikeesti tarvis (niin ku kaikki ihmiset ikään katsomatta) koskettamista, ni voisitko alottaa halailun uudelleen? Vaikka se tuntus vaikeelle, niin alota vaikka nyt se hyvän yön halailu tai joku muu halaus joka päivä. Aluks se voi tuntua teennäiselle, mutta toivottavasti muuttuu ajan myötä luontevammaksi.

 

["vieras"]

[QUOTE="...";24500581]Olisko loppunut siksi kun lapsi on vaistonnut ettet halua että halit häntä?

Kyllä 10 vuotiasta pitää halia. Ei nyt koko ajan mutta aina välillä.[/QUOTE]

Riippuu kuule ihan lapsesta. Jotkut ei tykkää että kukaan tulee iholle, oli sitten lapsia tai aikuisia.

 

["halipula"]

älä nyt murehdi ja soimaa itseäsi, kun tiedostat asian niin voit yrittää tehdä siihen muutosta. hellyyden osoittaminen ei aina ole helppoa. itsekin syylisyyden puuskissa kyllä muistan halailla, mutta muuten arjen ja kinastelujen keskellä se unohtuu varsinkin vanhemman lapsen kanssa. onneksi hän välillä tulee pyytämään halia.
oletko itse lapsena saanut haleja? itsellä äiti kyllä halaili, mutta isä ei osannut osoittaa hellyyttä.
eikös sitä sanota mistä itse on jäänyt paitsi on sitä vaikea antaa muille.
välillä tuntuu että itse tarvitsisi rakkautta ja hellyyttä enemmän mitä nyt saa mieheltä, jotta jaksaisi ammentaa sitä myös lapsille.

 

[Kinuski]

Mulla on tosi hankala pian 11v esikoinen, ja vaikka on mulle hirmu rakas, niin harvemmin enää tulee halailtua ja kerrottua kuinka tärkeä ja rakas on, se harmittaa. Aina iltaisin tulee mietittyä ja on paha mieli, mutta kun aamulla ensimmäisenä alkaa riitely niin taas se unohtuu . Vaikka etenkin tälle lapselle se olis hirmu tärkeää, koska hänellä on tosi huono itsetunto. Kuopus taas ei ole oikeen halaaja-tyyppiä, ja tuntuu että hän ei oikeen tykkää kun halailen, toisaalta taas haluaa välillä syliinkin (on jo 6v). Mulla itsellä, ja molemmilla lapsista on aistiyliherkkyyksiä, ja mä en esim. kauheesti tykkää että mua koskee kukaan muu kuin mun mies ja lapset. Ja saman huomaan lapsista, vaikka ne haluaa läheisyyttä, ne ei ole koskaan tykännyt että mä vaikka silitän päätä, se varmaan osasyynä siihen ettei ne itse tule sitä halaamista niin hanakasti pyytämäänkään.

 

["alkup."]

Joo kyllä lapsi on varmasti huomannut, etten niin tykkää halailla. Varsinkin kun yhdessä vaiheessa oli koko ajan minussa kiinni, niin en oikeasti pitänyt sellaisesta "roikkumisesta". En halaile ketään muitakaan, paitsi koiria halaan ja pussaan. Mikä on varmasti outoa muiden mielestä. Mutta halailen luontevasti pientä lasta ja koiria, en muita.

Tänään tosiaan halasin lasta ja huomasin, että häntäkin jotenkin nolotti tai kiusaantui, mutta antoi halata. Sanoin myös pitkästä aikaa, että rakastan häntä. Hän sitten vastasi, että eikun vihaat. Sanoin, etten todellakaan vihaa vaan rakastan hyvin paljon.

Tuo johtui varmasti ainakin osaksi siitä riidasta, että noin ajatteli. Minua on sanottu kylmäksi, ja myönnän sen osaksi. Mutta omista kotioloista se on lähtenyt, valitettavasti.