omaan

[sänkyyn]

Meidän 2-kuinen tsypy on nukkunut meidän vieressä alusta asti yöunet mutta(ei suostu omassa sängyssä nukkumaan edes päikkäreitä). Nyt on kuitenkin tyttö ruvennut huiskamaan ja heilumaan sekä ähisemään öisin niin hirveästi et isin ja minun unista ei meinaa tulla mitään. Haluaisinkin siirtä hänet nukkumaan omaan sänkyyn mutta kun tuntuu jotenkin heti vaistoavan milloin siinä ollaan ja herää eikä uni meinaa uudestaan silmään tulla. Olen yrittänyt tehdä petistä pesämäisen ja laittaa maidolta tuoksuvan rätin lähelle mutta kun ei niin ei. Olisiko hyviä vinkkejä saman kokeneilta? Tidosta kiitollinen mamma!

 

[hn]

Onhan sängyssä alusta tarpeeksi pehmeä? Meillä piti pehmustaa eli pelkkä Finlaysonin vauvapatja oli liian kova. Laitoin 1-hengen täkin kaksinkerroin lakanan ja patjan väliin, siitä tuli hyvät reunatkin nukkumapaikalle. Sitten unikaveriksi laitoin harson, johon olin tehnyt keskelle löysän solmun...sitä vauva sitten haisteli ja hypisteli, jos havahtui kesken unien. Lisäksi pinnasängyn reunaa vasten oli pystyssä tyyny, jota vasten vauva nukkui tai ainakin käsi osui siihen. Noiden viritysten jälkeen nukkui hyvin omassa sängyssään.

 

[pisara]

meillä on vieläkin pinnasängyssä pikkuvauvana käyttöönotetut peittorullat, eli semmoset pienistä peitoista tehdyt napakat rullat pinnasängyn reunoilla, vaikka on tietty ne normaalit reunapehmusteetkin mutta sänky tuntui jotenkin liian avaralta silloin pienenä. RUllat hidastaa isompana myös vähän tuota meuhkaamista sängyssä....tosin kun tulee tarpeeksi isoksi niinkuin nyt ni sitten saa rullatkin kyytiä yöllä . meillä ei harsosta tai unileluista ole ollu mitään havaittavaa hyötyä vaikka oon pitäny niitä syöttötilanteessakin mukana että tulis tuttu haju.

 

[henna II]

Moi!

Me nukutettiin vauvelia ekan kerran 6 kk ikäisenä omaan sänkyyn. Otin vaan tiukan linjan ja varauduin valvomaan. Istuin sängyn vierellä ja rauhoittelin poikaa. Itsekeskeli välillä ja minä silittelin sen tukkaa

Meni viikon päivät ja alkoi nukkumaan muutamissa minuuteissa sänkyyn viemisestä (samat iltarutiini täytyi kuitenkin sitä ennen olla). Heräili kuitenkin pari kertaa yössä.

No sitten menikin kuukausi hyvin ja sitten ei suostuttukaan nukkumaan enään omassa sängyssä Samaan aikaan oli havaittavissa muutenkin eroahdistusta (en päässyt huoneesta ilman kamalaa itkuhuutoa). Ja poika nukkui sitten kaikkien parhaaksi kuukauden taas meidän vieressä.

Eroahdistus kun hieman helpotti, kokeiltiin uudestaan sänkyyn ja sinne meni! Ja on nukkunut siitä saakka tyytyväisenä hyvin siellä Ilman yöheräämistä myös tarvittaessa päikkärit. Poika nyt 10 kk.

 

[Nasu]

Hei!

Meillä oli ekat viikot juuri sitä, että huuto alkoi kun omaan sänkyyn laitoin.

Kokeiltiin sit seuraavia juttuja, ja en tiiä mikä auttoi vai kaikkiko yhdessä(vauva nyt 2,5 kk ja nukkunut reilun kuukauden omassaan):

Sänky omaan huoneeseen, unirätiksi hieman nuhjuinen harso, unilelu sänkyyn, petauspatja pehmusteeksi, nukkumaan kyljelleen niin että harso on nenukissa kiinni.

Ja sinnikkyyttä siihen että ei oteta joka itkusta syliin, vaan silitellään ja rauhoitellaan. Jos itku yltyy, otan sitten syliin ja rauhoittelen mut laitan heti takas sänkyyn ja jos sit ollaan menossa yöunille, niin huoneesta ei välillä poistuta ""virkistymään"".

Ai niin ja yks merkittävä kikka oli siis se, että ostettiin kunnon pimentävä verho ja se on kans selkeä yöunille asettumisen merkki, kun huone on pimeä.

Tsemppiä!