oma äiti,ihana ja rakas...

En siis tiedä itkisinkö vai nauraisinko tälle...Oma äitini eilen meillä käydessään sai minulle pahan mielen.Olin hänelle hankkinut äitienpäivälahjan ja lapsilta kolme orvokkia(yksi jokaiselta) ja kaksi vanhinta olivat tehneet mielestäni ihanat kortit mummolle avustuksellani. Eilen hän alkoi melkein viikko äitienpäivän jälkeen sanomaan,että hän olisi halunnut minultakin kortin ja ehdotteli,millainen kortin olisi pitänyt olla ja että seuraavalla kerralla korttikin täytyy olla!!! Sai kyllä päiväni pilalle;taidan olla herkällä tuulella :'( Sanokaapa mielipiteenne,olen herkkis loukkaantumaan vai vaatiiko äitini "liikaa"? Hän kyllä tietää, että keskimmäisellä oli juuri korvatulehdus ja valvotti öitä ja vauvakin heräilee;eli en ole aivan "iskussa" väsäämään mitä vain \|O Toivoisin enemmän tukea kuin vaatimuksia omalta äidiltäni :saint:
 
Minun mielestäkin vaati liikaa... Olis kyl saanut olla tyytyväinen lapsenlapsiltaan saamiin kortteihin ja kukkiin... Mie en kortteja antanu äitienpäivänä kellekään... En äitille enkä mummolle... kukat vein ja kiitollisia olivat niistä...
 

Mä laitoin postissa äitienpäiväkortin.Palaute äidiltäni oli tekstariviesti: Kiitos ylenpalttisesta muistamisesta.Oletteko kertoneet ++++(lapsemme nimi),että hänellä on toinenkin mummo olemassa!
Siis, mitä tuosta nyt sitten pitäis ymmärtää?En mä vaan tajua hänen ajatusmaailmaansa.Hänelle ei riitä muutenkaan mikään mitä minä teen.Aina syy on minussa.
 
Pepita
Miten äitisi nyt noin,aivan ihanasti olitte muistaneet häntä.ettei vaan olis jotain muuta hampaan kolossa ja tulee esille sitten näin.Onneksi oma äitini on niin ymmärtäväinen ettei loukkaannu vaikkei ollut lahjaakaan,tavattiin koko perhe ja vietettiin aikaa yhdessä,se oli hänelle paras lahja.
 
Minun äitini osaa olla ihan samanlainen.Ennen loukkaannuin suunnattomasti ja saatoin sanoa siitä myös äitille.Kun sitten ollaan äitin kanssa enemmän juteltu, oon huomannu että minun äitilläni on niin valtavan huono itsetunto :( .Hän ajattelee että hänestä ei välitetä jos ei oo huomioinu kaikkea,ja kun aina jäi joku puuttumaan :( .Tunsin itseni huonoksi,koska äiti syytti minua.Siltä se tuntui.Asiasta ollaan kuitenki puhuttu ja puhuttu.Nyt tuntuu että äitikin ymmärtää minun puutteni,eikä ne tarkoita että en välitä äitistäni.Ootko ajatellu että sinun äitisi ei usko sinun oikein rakastavan häntä.Niin ja kun äitini ajatteli että oli kasvattanut minut väärin tai epä onnistunut minun suhteen.Ja että nyt sitten minä en rakasta häntä. Ne on niin vaikeita nuo asiat,kun se äitikin on kuitenkin vaan ihminen. :) Kannatteis ehkä jutella asiasta! =) =)
 
ninniliini
kyllä äiti nyt taitaa ottaa äitienpäivän liian vakavasti ja tosiaankin vaatii liikaa, pitäis tuommoist vaatimukset omana tietonaan, tehän olette minusta hyvin muistaneet, että nyt pitäis äidin katsoa peiliin. Ei kannata tosta loukkaantua.
 

Yhteistyössä