Olisko perhepetiläisiä jotka osaisivat neuvoa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Lilli"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
L

"Lilli"

Vieras
Meillä on siis sellainen ongelma, että tää meidän neljäs 1v.1kk on todella levoton nukkuja. Raapii, repii, mönkii ja huitoo unissaan. Nukkuu siis itse, mutta me muut ei sitten kovin hyvin.
Meillä on kaikki aiemmatkin lapset nukkuneet vieressä vauvasta asti noin parivuotiaiksi, tai sitten "sivuvaunussa". Tämä tapaus ei viihdy yhtään omassa sängyssä, vaan haluaa viereen ja jotenkin tuntuu tarvitsevan sitä.

Onko muita keinoja kun huudattamisen kautta opettaa omaan sänkyyn tai jatkaa huonoja unia?
 
Mun 3-v. haluaa nukkua ainakin mun kainalossa (käsi siis hänen kaulan alla), usein myös mun päällä tai poikittain vatsat vastakkain…. Ei suostu omaan sänkyyn vielä mutta en ala taistella.
 
Mun 3-v. haluaa nukkua ainakin mun kainalossa (käsi siis hänen kaulan alla), usein myös mun päällä tai poikittain vatsat vastakkain…. Ei suostu omaan sänkyyn vielä mutta en ala taistella.

Ihana =)

Mutta tuo ei sentään satu, jos ei puutumista lasketa.

Mulle vaan tulee helposti mustelmia, joten tuntuu, että koko ajan on kasvoissa joku pieni jälki. Nytkin on leukaperässä. Ja miehellä naarmu ohimolla..

Joo, kuulostaa siltä, että pitäis siirtää omaan sänkyyn. Tää on nyt vaan ihan uus tilanne, ketään aiemmista ei tarvinnu näin pienenä opettaa omaan sänkyyn.. En edes tiedä miten se pitäis tehdä.
 
Mun mielestä lapsi vois olla vieressä mutta omassa sängyssä (onks nyt se sivuvaunu sitten?) ja laitat siihen lapsen nukahdettua jonkun tyynyrivistön tms "suojaksi". Että meuhkais sit siinä omalla puolellaan ja saisitte paremmin nukuttua vaikka. Meidän yksi lapsi oli levoton nukkuja vieressä ja mies nukkui hetken aikaa patjalla lattialla niin oli lapsella tilaa meuhkata ja silti saatiin nukuttua. Meillä ei ollu mahdollista laittaa lapsen sänkyä omamme viereen niin toi ratkaisu sopi meille.
 
Mun mielestä lapsi vois olla vieressä mutta omassa sängyssä (onks nyt se sivuvaunu sitten?) ja laitat siihen lapsen nukahdettua jonkun tyynyrivistön tms "suojaksi". Että meuhkais sit siinä omalla puolellaan ja saisitte paremmin nukuttua vaikka. Meidän yksi lapsi oli levoton nukkuja vieressä ja mies nukkui hetken aikaa patjalla lattialla niin oli lapsella tilaa meuhkata ja silti saatiin nukuttua. Meillä ei ollu mahdollista laittaa lapsen sänkyä omamme viereen niin toi ratkaisu sopi meille.

N sepäs siinä onkin ongelma, kun ei suostu siellä sivuvaunussa nukkumaan..
 
Mites jos laitat muksun seinän puolelle nukkumaan (sänky seinään kiinni), ja sit sun ja muksun väliin teet peitosta sellaisen muurin :D Jos tulee muurin yli unissaan, siirrät takaisin paikalleen. Vois vähän vaimentaa iskuja, ja ainakin toinen aikuinen saa sitten nukuttua rauhassa omalla laidallaan.

Tai oletteko kokeilleet unipussia, sellaista jossa jää kädet vapaaksi? Ei ainakaan pääsis potkimaan niin kovin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja perhepetiläinen;29509817:
Mites jos laitat muksun seinän puolelle nukkumaan (sänky seinään kiinni), ja sit sun ja muksun väliin teet peitosta sellaisen muurin :D Jos tulee muurin yli unissaan, siirrät takaisin paikalleen. Vois vähän vaimentaa iskuja, ja ainakin toinen aikuinen saa sitten nukuttua rauhassa omalla laidallaan.

Tai oletteko kokeilleet unipussia, sellaista jossa jää kädet vapaaksi? Ei ainakaan pääsis potkimaan niin kovin.

Meillä on sellainen pinnasänky sivuvaununa, josta joutuu pikkuisen jättämään reunaa ylös, niin siitäkin tulee heittäytymällä yli. Eli vain peittomuuri ehkä vähän hidastaisi. Unipussissa mulla oli kaikki toivo, kokeiltiin sitäkin, oli siitä hyvä, että pysyi lämpimänä, mutta ei juuri muuta auttanu..
 
Meillä opeteltiin omaan sänkyyn ihan päiväsaikaan kun lapsi oli hereillä. Laitoin pinnasänkyyn parhaimpia leluja, sit lapsen ja sit sielä leikitin hetken aikaa. Pois pääsi kyllä alkuun aina heti halutessaan. Mut lelut jäi sinne, ja minä jäin vielä leikkii siihen. Tai luettii kirjaa pinnasänkyyn. Aika pian sit päiväunien aikaan saatto köllähtää sinne sängyn pohjalle ja vahingossa nukahtaakin.
Myöhemmin saatoin vähän kävellä pois näkyvistä, tulla takas jne.
Nyt illalla kun menee nukkumaan saatta saada sänkyyn jonkun lelun jota hypistelee leikkii sillä hetken ja käy sit nukkumaan.
Meillä (kin) kyllä ajoittain protestoidaan omaan sänkyyn joutumista, mut jos se itku ei mun mielestä ole liian kovaa, eikä kestä ku hetken, nii saapi jäädä sinne. Jos rupee panikoimaan, nii pääsee heti pois.

Onnistuisko sellanen et aina nukahtamisen jälkee siirtää sinne sivuvaunuun, jos heräilee, nii koittais vaa jos näyttäis naaman ja sanoo et nukuvaa äiti on tässä ja jatkat muka ite unia kakkessa rauhassa.. meil monesti lapsi kurkkaa et ollaanko siinävai ei, ja sit jatkaa unia jos näkee et mekin nukutaan
 
Meillä on sellainen pinnasänky sivuvaununa, josta joutuu pikkuisen jättämään reunaa ylös, niin siitäkin tulee heittäytymällä yli. Eli vain peittomuuri ehkä vähän hidastaisi. Unipussissa mulla oli kaikki toivo, kokeiltiin sitäkin, oli siitä hyvä, että pysyi lämpimänä, mutta ei juuri muuta auttanu..

No sit mä vähän veikkaan, että teidän muksu on sitä laatua jolle asia menee vain huudon kautta läpi tässä vaiheessa :) Täältä löytyy samanlainen. Omaan pinnikseen meidän sängyn viereen yritettiin ensin opettaa, huutoa kesti yökausia, niin että naapuritkin kävi jo kuumana. Sit otettiin taktiikka että siirrettiin pinnikseen vasta kun oli nukahtanut, joskus onnistui mutta yöllä heräsi jokatapauksessa ja raivos niin kauan että otti viereen. Päivällä yritettiin myös omaan sänkyyn, ollaan koitettu tassutaktiikkaa ja sit omaa tapaa (laulan, silittelen, saa katsella omia leluja, soitan unimusiikkia).. joop, yhtä teurastusta sekin huudosta päätellen. Etenkin toi tassuttelu oli yhtä sirkusta...

Ei viittitä enää huudattaa, aikansa kutakin. Ikää nyt 1,5 v. Kesällä ostetaan oma taaperosänky, sitten yritetään nukuttaa sinne kun siihen voi kuitenkin mennä itse viereen makaamaan niin onnistunee helpommin. Ainakin meidän pojalla on vaan suuri läheisyydentarve ja sen perään huutaa hulluna, nukahtaa perhepetiin 5 minuutissa kainaloon ja nukkuu yöt läpi heräämäti.

Kyllähän se oppis jos antais vaan huutaa, mutta itse en siihen halua lähteä enkä halua naapurisovun rippeitäkään totaalisesti tuhota. Se on kuitenkin jokaisen oma päätös :)
 
[QUOTE="henni";29509914]Meillä opeteltiin omaan sänkyyn ihan päiväsaikaan kun lapsi oli hereillä. Laitoin pinnasänkyyn parhaimpia leluja, sit lapsen ja sit sielä leikitin hetken aikaa. Pois pääsi kyllä alkuun aina heti halutessaan. Mut lelut jäi sinne, ja minä jäin vielä leikkii siihen. Tai luettii kirjaa pinnasänkyyn. Aika pian sit päiväunien aikaan saatto köllähtää sinne sängyn pohjalle ja vahingossa nukahtaakin.
Myöhemmin saatoin vähän kävellä pois näkyvistä, tulla takas jne.
Nyt illalla kun menee nukkumaan saatta saada sänkyyn jonkun lelun jota hypistelee leikkii sillä hetken ja käy sit nukkumaan.
Meillä (kin) kyllä ajoittain protestoidaan omaan sänkyyn joutumista, mut jos se itku ei mun mielestä ole liian kovaa, eikä kestä ku hetken, nii saapi jäädä sinne. Jos rupee panikoimaan, nii pääsee heti pois.

Onnistuisko sellanen et aina nukahtamisen jälkee siirtää sinne sivuvaunuun, jos heräilee, nii koittais vaa jos näyttäis naaman ja sanoo et nukuvaa äiti on tässä ja jatkat muka ite unia kakkessa rauhassa.. meil monesti lapsi kurkkaa et ollaanko siinävai ei, ja sit jatkaa unia jos näkee et mekin nukutaan[/QUOTE]

No tätä pitäis varmaan kokeilla. Meillä lapsi siis mielellään nukahtaa omaan sänkyyn "sivuvaunuun" ja nukkuu siellä alkuyön. Sitten alkaa kömpiä sieltä viereen. Monesti nostan takaisin, mutta nukkuu vain hetken siellä ja tulee sitten taas.

Pitäis varmaan koittaa nostaa laita ylös, niin ettei pääsisi sieltä pois ja nukuttaa sinne aina uudestaan.

Harmittaa vain tällainen "ongelma" kun olen aina pitänyt perhepetiä ihanana ja lapset on nauttinu eikä kolmen edellisen kanssa ole ollut mitään ongelmaa. Mutta ei ole kiva saada joka yö köniinsä..
 
Alkuperäinen kirjoittaja perhepetiläinen;29509981:
No sit mä vähän veikkaan, että teidän muksu on sitä laatua jolle asia menee vain huudon kautta läpi tässä vaiheessa :) Täältä löytyy samanlainen. Omaan pinnikseen meidän sängyn viereen yritettiin ensin opettaa, huutoa kesti yökausia, niin että naapuritkin kävi jo kuumana. Sit otettiin taktiikka että siirrettiin pinnikseen vasta kun oli nukahtanut, joskus onnistui mutta yöllä heräsi jokatapauksessa ja raivos niin kauan että otti viereen. Päivällä yritettiin myös omaan sänkyyn, ollaan koitettu tassutaktiikkaa ja sit omaa tapaa (laulan, silittelen, saa katsella omia leluja, soitan unimusiikkia).. joop, yhtä teurastusta sekin huudosta päätellen. Etenkin toi tassuttelu oli yhtä sirkusta...

Ei viittitä enää huudattaa, aikansa kutakin. Ikää nyt 1,5 v. Kesällä ostetaan oma taaperosänky, sitten yritetään nukuttaa sinne kun siihen voi kuitenkin mennä itse viereen makaamaan niin onnistunee helpommin. Ainakin meidän pojalla on vaan suuri läheisyydentarve ja sen perään huutaa hulluna, nukahtaa perhepetiin 5 minuutissa kainaloon ja nukkuu yöt läpi heräämäti.

Kyllähän se oppis jos antais vaan huutaa, mutta itse en siihen halua lähteä enkä halua naapurisovun rippeitäkään totaalisesti tuhota. Se on kuitenkin jokaisen oma päätös :)

No tää alku kuulosti just samanlaiselta kuin meillä! Pahoin pelkäät että oot oikeassa, että huudon kautta vaan..
Meillä olis jo taaperosänky, sitäkin olen miettiny, oliskohan siitä jotain apua.. Vai onko vain vaikeampi.

Mun puolesta sais nukkua vaikka vuosia vieressä, kunhan rauhottuis! Mutta mikäpä tuommoisen lapsen rauhottais?
 

Yhteistyössä