Olisko paikalla ketään joka kärsii paniikkihäiriöstä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja outoa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
O

outoa

Vieras
Haluaisin kysyä muutamaa asiaa että ymmärtäisin paremmin.

Ukolla todettiin joku aika sitten lievä paniikkihäiriö. Kärsii hengenahdistuksesta. Mutta Voiko tällainen kohtaus kestää lievänä koko päivän?
Ja toisekseen miksi käyttää tätä paniikkihäiriötä syynä erilaisiin asioihin? Yritin eilen selvittää miehen kanssa asioita mutta ukko vei keskustelun aina näihin kohtauksiin. Antaako kohtaukset oikeuden salata asioita, tiuskia lapsille... yms, vai onko tässä takana kuitenkin jotain muuta? Minkälaisia ne kohtaukset on?
Haluaisin ymmärtää miestäni paremmin.
 
seurasin vierestä 9 vuotta, kun yksi mies sairasti paniikkihäiriötä, mutta hänellä siihen yhdistyi äärettömän kauhea narsismi, joten todellisuudessa on vaikea sanoa, kumpi aiheutti ongelmia perheessä..

tämä mies laittoi vaimonsa tekemään KAIKEN..puutyöt..saunan lämmittämiset..autojen pesut..ruoat..mitään ei pystynyt tekemään,kun rupesi ahdistamaan..

JOOPA JOO..sanon minä..
 
tällä miehellä kohtaukset oli jokapäiväisiä..eli JOS hän halusi lähteä aamulla ruokakauppaan, niin sitä varten piti popsia iso kasa pillereitä,jotta pystyi edes yrittämään..

..tällä pariskunnalla EI ole ystäviä yhtään,koska elämä pyörii vain ja ainoastaan kodin ja vaimon työpaikan ympärillä..
 
Kyllä ukko saattaa kerran pari viikossa laittaa astiat koneeseen jos erikseen pyytää. Kaiken muun ajan istuu tietokoneella tai katsoo jotain leffaa. ja aina on kamalan väsyny yms... Onko tämä kaikki vaan paniikkihäiriöstä vai onko siinä jotain muutakin?
 
tällä miehellä kohtaukset olivat alkaneet vähitellen..mutta hänellä ne olivat tulleet niin voimakkaina,että ne veivät todellisuudentajun samantien..eli hän saattoi ajaa autoa..eikä pystynyt olemaan varma, millä kaistalla ajoi..tai hän saattoi seota hirvimetsällä..eli ei tiennyt yhtään mistä löytää kotiin..
 
noh..tää mun tuntema mies kieltäytyi kaikista hoidoista,koska tätä vaivaahan hoidetaan..öö..jollain terapautti käynneillä..

..lääkkeet väsyttää ihan järkyttävästi..KUN aloin seurustelemaan tän pariskunnan pojan kanssa vuosia sitten, niin normaali viikonloppu meni näin:

* perheen isä tuli perjantaina kotiin..poltti tupakkaa..ja meni nukkumaan..
* lauantaina näin miehen ehkä muutaman kerran,koska se vaan nukkui
* sunnuntai sama juttu..

..ja maanantaina taas töihin..

..ja tää ukko söi kasan sellasia pillereitä,että niissä luki kauheat määrät sivuvaikutuksia..saattaa aiheuttaa näköhäiriöitä..masentuneisuutta..ja ne kaikki oli kolmiolääkkeitä..

..äijällä oli vintti pimeenä ja silti se ajoi 50km suuntaansa duuniin..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Karuski:
tällä miehellä kohtaukset olivat alkaneet vähitellen..mutta hänellä ne olivat tulleet niin voimakkaina,että ne veivät todellisuudentajun samantien..eli hän saattoi ajaa autoa..eikä pystynyt olemaan varma, millä kaistalla ajoi..tai hän saattoi seota hirvimetsällä..eli ei tiennyt yhtään mistä löytää kotiin..

Eli oli jotain muutakin kuin pelkkää paniikkihäiriötä.


Lievä paniikkihäiriö ainakin mulla teki tuota, että saattoi olla henkeä ahdistava olotila koko päivän. Ei silti estänyt mitään tekemästä.

Vasta paha paniikkikohtaus (vapina, hikoilu, pyörrytys, oksetus- jonka jälkeen sellainen väsy että pystyy seisaalleen nukahtamaan) estää normaalia toimintaa.

Näin minulla.
 
tällä ukolle kaikki mahdollinen lähteminen..minne hyvänsä..oli tuskien taival..

..joten puutu ajoissa asioihin..älä anna miehesi vaan istua koneella tai sohvalla..pitäähän sen osallistua kodinhoitoon..siihen ei verukkeet riitä millään,koska sehän on kotonaan!!

..tää mun tuntemani ukko ei kyllä tehnyt mitään, mutta syynä oli kyllä ihan sen vaimo,koska se oli täysin alistettu kotonaan..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Marsupilami--:
Minun mieheni sairasti paniikki häiriötä, mutta ei mitään tuollaista ollut.
Kotona teki ja osallistui, koti oli hyvä paikka. Kohtaus alkoi, kun piti lähteä väen paljouteen.

Mä en ymmärrä miksi vetoaa tuohon paniikkihäiriöön koko ajan. Ja ku saattaa olla ettei puhu mulle kohtauksesta mitään. Makaa koko lauantain sohvalla ja mun pinna kiristyy koko ajan mutta ukko ei sano että on kohtaus päällä. Minkä takia jättää mut kaiken ulkopuolelle???
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Marsupilami--:
Minun mieheni sairasti paniikki häiriötä, mutta ei mitään tuollaista ollut.
Kotona teki ja osallistui, koti oli hyvä paikka. Kohtaus alkoi, kun piti lähteä väen paljouteen.

Mä en ymmärrä miksi vetoaa tuohon paniikkihäiriöön koko ajan. Ja ku saattaa olla ettei puhu mulle kohtauksesta mitään. Makaa koko lauantain sohvalla ja mun pinna kiristyy koko ajan mutta ukko ei sano että on kohtaus päällä. Minkä takia jättää mut kaiken ulkopuolelle???

Se vedättää sua. Potku persuuksille, nimittäin ulkoilu, raitis ilma ja puuhastelu auttaa pitämään paniikkioireet taustalla ;)
 
se todellakin vedättää sua!!!

..joten,jos tilanne ei ala parantumaan, niin kerro sille ihan aikuisten oikeasti,että Suomesta löytyy muitakin paikkoja missä maata..

..johan se on lapsillekin epämiellyttävää,kun aikuinen johon niitten pitäisi tukeutua, menettää omasta halustaan kyvyn olla aikuinen..
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Marsupilami--:
Minun mieheni sairasti paniikki häiriötä, mutta ei mitään tuollaista ollut.
Kotona teki ja osallistui, koti oli hyvä paikka. Kohtaus alkoi, kun piti lähteä väen paljouteen.

Mä en ymmärrä miksi vetoaa tuohon paniikkihäiriöön koko ajan. Ja ku saattaa olla ettei puhu mulle kohtauksesta mitään. Makaa koko lauantain sohvalla ja mun pinna kiristyy koko ajan mutta ukko ei sano että on kohtaus päällä. Minkä takia jättää mut kaiken ulkopuolelle???

Onko milloin todettu? Jos itsekin pelkää tai häpeää asiaa?
Minä pyysin lääkäriltä tietoutta sairaudesta, ja sain myös lappusia paniikkihäriöisen kanssa elävälle, ne autto ymmärtämään ja opin puhumaan oikeat asiat oikeissa kohdissa.
Paniikkikohtaus on todella pelottava asia, jos ei vielä ole oppinut käsittelemään sitä omaa oloaan ja tunnistamaan alku merkkejä
 
Alkuperäinen kirjoittaja Marsupilami--:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Marsupilami--:
Minun mieheni sairasti paniikki häiriötä, mutta ei mitään tuollaista ollut.
Kotona teki ja osallistui, koti oli hyvä paikka. Kohtaus alkoi, kun piti lähteä väen paljouteen.

Mä en ymmärrä miksi vetoaa tuohon paniikkihäiriöön koko ajan. Ja ku saattaa olla ettei puhu mulle kohtauksesta mitään. Makaa koko lauantain sohvalla ja mun pinna kiristyy koko ajan mutta ukko ei sano että on kohtaus päällä. Minkä takia jättää mut kaiken ulkopuolelle???

Onko milloin todettu? Jos itsekin pelkää tai häpeää asiaa?
Minä pyysin lääkäriltä tietoutta sairaudesta, ja sain myös lappusia paniikkihäriöisen kanssa elävälle, ne autto ymmärtämään ja opin puhumaan oikeat asiat oikeissa kohdissa.
Paniikkikohtaus on todella pelottava asia, jos ei vielä ole oppinut käsittelemään sitä omaa oloaan ja tunnistamaan alku merkkejä

Muistaakseni tammikuun alussa todettu eli aika tuore tapaus. Eilen yritin saada uudelleen ukkoa lääkäriin asiasta että sais keskustella jonkun lääkärin kanssa mutta ei katsonut sitä tarpeelliseksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Marsupilami--:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Marsupilami--:
Minun mieheni sairasti paniikki häiriötä, mutta ei mitään tuollaista ollut.
Kotona teki ja osallistui, koti oli hyvä paikka. Kohtaus alkoi, kun piti lähteä väen paljouteen.

Mä en ymmärrä miksi vetoaa tuohon paniikkihäiriöön koko ajan. Ja ku saattaa olla ettei puhu mulle kohtauksesta mitään. Makaa koko lauantain sohvalla ja mun pinna kiristyy koko ajan mutta ukko ei sano että on kohtaus päällä. Minkä takia jättää mut kaiken ulkopuolelle???

Onko milloin todettu? Jos itsekin pelkää tai häpeää asiaa?
Minä pyysin lääkäriltä tietoutta sairaudesta, ja sain myös lappusia paniikkihäriöisen kanssa elävälle, ne autto ymmärtämään ja opin puhumaan oikeat asiat oikeissa kohdissa.
Paniikkikohtaus on todella pelottava asia, jos ei vielä ole oppinut käsittelemään sitä omaa oloaan ja tunnistamaan alku merkkejä

Muistaakseni tammikuun alussa todettu eli aika tuore tapaus. Eilen yritin saada uudelleen ukkoa lääkäriin asiasta että sais keskustella jonkun lääkärin kanssa mutta ei katsonut sitä tarpeelliseksi.

En nyt ihan ensimmäiseksi menisi sanomaan että mies vedättäisi sinua. Hän voi vain yksinkertaisesti pelätä ja hävetä sairauttaan.

Entäs jos hakisit itsellesi lääkäriltä enemmän tietoutta, ja jos sitä kautta miehesi tajuaisi,ettet syytä ja pilkkaa, vaan haluat auttaa?

:hug:
 
Nyt meni mielenkiintoiseksi. Meinasin äsken lähteä kahvilla käymässä mutta mies sanoi ettei haluaisi jäädä lasten kanssa yksin kotiin ku on se paniikkihäiriö. Ilmeisesti pelkää saavansa kohtauksen ku on yksin muksujen kanssa. Mitä tällaiseen pitäisi vastata ja miten reagoida? Yritänkö kannustaa, jätänkö menemättä... ?
 
Vaikea sanoa, mistä tuossa on kyse. Etenkään sanoa, kannattaisiko lähteä vai ei. Jos on paniikkikohtaus päällä, niin silloin voi tietysti olla hyvin vaikea olla yksin lasten kanssa. Lähinnä kai siksi, että on vaikea sanoa, pystyykö toimimaan yksinään, jos lapsille esim. sattuu jotakin. Tai pystyykö edes laittamaan lapselle ruokaa pöytään tms. Jotkuthan ei pysty juuri edes liikkumaan paikaltaan, menevät ihan lukkoon ja istuvat siinä, kunnes kohtaus loppuu. Ja sehän voi kestää pitkään.

Jos miehesi paniikkihäiriö on todettu noin äskettäin, niin ennen kuin harkitset suhteen lopettamista, kannattaa varmasti yrittää saada mies uudestaan lääkäriin. Mielellään niin, että pääsisit itse mukaan tai saisit oppaita tms. Homma todennäköisesti helpottuu paljon, kun mies oppii itse pärjäämään sairautensa kanssa nykyistä paremmin niin, että se häiritsee vähemmän sekä hänen että muun perheen elämää.

Jaksamista. :)
 

Yhteistyössä