Olipahan tilanne taas =( on se kiva kun on omat vanhemmat tukee joo..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Lyötynä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
L

Lyötynä

Vieras
Meidän vauveli sai kipuitku-kohtauksen masuvaivojen takia juuri silloin kun mun vanhemmat oli meillä kylässä..
Tiedän kyllä mitkä konstit hieman helpottavat pienen oloa ja varmasti kaikkeni teen jotta olo vauvallani helpottuisi!
se itku oli niin raastavaa, hetken aina rauhoittui ja taas =((
Isäni oli AIVAN hermona, syytti mua että olen syöttänyt vauvalle jotakin mikä tämän aiheutti ja en auta että vaan sanon että haluan auttaa vauvaani kun en kerran tee! Voitte kuvitella kuinka paha mieli tuli:`(

Ihan hermona ja paniikissa syytteli mua ja hoki että "vauva tarvitsee apua, ei tuo ole normaalia!

On varmaan mukavaa "lyödä" lyötyä.. :/ Kärsin nimittäin synnytyksen jälk. masennuksesta ja olotila ei ole mitä parhain.
Itse halusin pysyä tilanteessa rauhallisena, sillä niinkuin isällekin sanoin hermoilu ei vauvaa auta, päinvastoin. Se ei silti tarkoita sitä, ettenkö välittäisi ja haluaisi vauvaani auttaa!
kun tilanne on nyt rauennut ja vanhemmat lähti ja vauva nukkuu, nyt pääsi itku :`(
 
Sinä tunnet oman vauvasi parhaiten, sanoivat vanhempasi mitä tahansa. Taas viikonloppuna itse sain nähdä, ettei ihmiset, joilla lapsen kasvatuksesta on kulunut vajaa 30v, muista enää juuri mitään. Poika vajaa 2v on oppinut kiukuttelemaan, ja sai nyt ekoja kertoja mummolassa muutaman kerran uhmahuutokohtauksen. Mummu ja pappa siinä hokee että ei pojalla voi olla kaikki kunnossa, pakko olla sairas, ei tuo ole normaalia...kun toinen kiukutteli! Ovat sitä mieltä ettei heidän lapset ole koskaan huutaneet suuttumustaan, eli ei voi sitä tehdä lapsenlapsetkaan... :headwall:
 
Alkuperäinen kirjoittaja ihkuraksupoksu:
Sinä tunnet oman vauvasi parhaiten, sanoivat vanhempasi mitä tahansa. Taas viikonloppuna itse sain nähdä, ettei ihmiset, joilla lapsen kasvatuksesta on kulunut vajaa 30v, muista enää juuri mitään. Poika vajaa 2v on oppinut kiukuttelemaan, ja sai nyt ekoja kertoja mummolassa muutaman kerran uhmahuutokohtauksen. Mummu ja pappa siinä hokee että ei pojalla voi olla kaikki kunnossa, pakko olla sairas, ei tuo ole normaalia...kun toinen kiukutteli! Ovat sitä mieltä ettei heidän lapset ole koskaan huutaneet suuttumustaan, eli ei voi sitä tehdä lapsenlapsetkaan... :headwall:

just näin! =/ hohhoijaa..
niin tuttua..
 
Vanhemmat olivat varmaan hädissään vauvan puolesta ja reagoivat siksi noin. Mutta olisivat kyllä voineet vähän miettiä. Unohda koko juttu, sinä kyllä varmasti hoidat vauvaasi oikein hyvin.

Ei ne masuvaivat ikuisuutta kestä! :hug:
 
Älä välitä. Semmosta se on. Meidän lapsia ei mun vanhemmat halua hoitaa. Ovat liian vilkkaita, liian äänekkäitä, liian sitä ja liian tätä. Astmaakin heillä on, joka on totta kai minun aiheuttama sairaus.

Uhmat ja raivarit ei kuulemma ole normaalia käytöstä ja minun lapset on epänormaaleja ja "omituisia" uhmineen. Kuopuksen vatsavaivat on seurausta epäsäännöllisestä elämästä, liian pienistä housuista tai sitten minun kovasta kurista lapsia kohtaan. Silti äitini on sitä mieltä, että en "kouluta" lapsiani riittävästi. Mua lyötiin lapsena jatkuvasti, hakattiin kiltiksi ja hiljaseksi.

Eli tota niin, anna olla. Ei voi miellyttää, mitenkään. Aina tekee väärin, vaikka tekee miten päin. Esim. keskimmäisellä on aika silmäpolille tarkastukseen. Saan kuulemma mennä sinne penikkalaumani kans itekseni, koska oon ne lasit menny lapselle hommaamaan. Ei se ois kuulemma niitä tarvinu, vaikka karsastaakin. Jne...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Cassy:
Vanhemmat olivat varmaan hädissään vauvan puolesta ja reagoivat siksi noin. Mutta olisivat kyllä voineet vähän miettiä. Unohda koko juttu, sinä kyllä varmasti hoidat vauvaasi oikein hyvin.

Ei ne masuvaivat ikuisuutta kestä! :hug:

ymmärrän hädän. mutta isäni vihjasi että minulle ei ole hätää lapsen puolesta ja etten halua auttaa häntä. se loukkasi todella! mutta mitäs minun tunteista, eipä ollut ensimmäinen eikä viimeinen kerta
 
Minua on aina raivostuttanut appiukko, jonka mielestä lasten pitäisi aina olla hymy perseessä. Muistan kun esikoisen kanssa olimme usein heillä käymässä illalla ja juuri lähtöhetkellä poika sitten väsähti aina ja oli itkuinen. Pappa lätkyttää pojan käsiä yhteen ja hyppyyttää ja hokee "Kenellä on hauskaa, kenellä on hauskaa". Teki usein sanoa, että vittu kellään ole hauskaa. Ei lasten tarvi aina olla pelkkiä päivänsäteitä.
 

Yhteistyössä