Olipa ihana kokemus: lääkärin ensimmäinen työpäivä?

["tunkion kukko"]

Tässä lähisukulaiseni on odotellut hoitovuoroaan botox-hoitoihin (kärsii vaikeasta lihasjäykkyydestä, joka haittaa näköä) jo lähes 6kk. On pitänyt ravata monilla lääkäreillä, jotka ovat häntä suostutelleet botox-hoitoon. Vihdoinkin saimme ajan sitten HYKS:n klinikalle.

Aika järkytys, kun lääkäri olikin todella nuori nainen, joka hihitteli hermostuneesti koko ajan. Hän pyysi sitten paikalle "kolleegansa", joka sitten kysyi suoraan tältä, että onko hän KOSKAAN pistänyt botoksia. Ei ollut!

On kyllä kamalaa joutua koekaniiniksi lääkärille, joka ei ole koskaan edes tehnyt kyseistä hoitoa. En ymmärrä: eikö lääkäreitä kouluteta nykyään enää ennen ensimmäistä potilasta?

Lisäksi olen lukenut, että hyvissä paikoissa on sähkoinen laite, jolla vielä tutkitaan tarkempi pistokohta elektronisesti, jotta hoito osuisi oikeaan lihakseen.
Eipä ollut sellaista tuolla paikassa.

Yksityisellekään ei voi mennä, koska yksityiset eivät tee näitä hoitoja hinnan takia, vain julkinen puoli.

 

[Jellonainen]

Eivät lääkärit voi kaikkea opiskelun aikana oppia. Ja juuri noin se oppiminen tapahtuu työn ohessa: kokeneempi näyttää mallia, seuraavalla kerralla se kokeneempi katsoo vierestä ja sitten jo tehdäänkin itsenäisesti.

 

["tunkion kukko"]

Eivät lääkärit voi kaikkea opiskelun aikana oppia. Ja juuri noin se oppiminen tapahtuu työn ohessa: kokeneempi näyttää mallia, seuraavalla kerralla se kokeneempi katsoo vierestä ja sitten jo tehdäänkin itsenäisesti.

Se oliskin eri asia, jos se kokeneempi lääkäri olisi vastaanottamassa potilaita ja kertoisi (harjoittelu)tilanteesta, mutta ei.

 

["hop"]

[QUOTE="tunkion kukko";26804413]Se oliskin eri asia, jos se kokeneempi lääkäri olisi vastaanottamassa potilaita ja kertoisi (harjoittelu)tilanteesta, mutta ei.[/QUOTE]

Resurssikysymys. Nuori lääkäri tekee itsenäisesti sen, mitä osaa ja kun jokin ei ole tuttua, hän hakee osaavamman lääkärin avuksi. Näin se pätevämpi lääkäri ei ole tyhjän panttina paikalla seuraamassa, kun nuorempi tekee jo rutiinilla sujuvia töitä.

[QUOTE="tunkion kukko";26804413]On kyllä kamalaa joutua koekaniiniksi lääkärille, joka ei ole koskaan edes tehnyt kyseistä hoitoa. En ymmärrä: eikö lääkäreitä kouluteta nykyään enää ennen ensimmäistä potilasta?[/QUOTE]

Ihan pakko kysyä: Miten voi kouluttaa lääkärin niin, että hän on tehnyt toimenpiteen edes sen kerran, niin, ettei kukaan ole joutunut olemaan lääkärin ensimmäinen potilas? Jonkunhan on oltava.

 

["mä"]

Tuohan on ihan yleinen ongelma lääkäriksi opiskellessa ettei pääse tekemään, aina edes näkemään, opiskelujen aikana eri toimenpiteitä. Todellisuudessa lääkäriksi valmistunut ei ole käytännössä tehnyt moniakaan perusasioita ja oppinsa ottavat vasta sitten työelämässä.

 

[lääkisläinen]

[QUOTE="mä";26804566]Tuohan on ihan yleinen ongelma lääkäriksi opiskellessa ettei pääse tekemään, aina edes näkemään, opiskelujen aikana eri toimenpiteitä. Todellisuudessa lääkäriksi valmistunut ei ole käytännössä tehnyt moniakaan perusasioita ja oppinsa ottavat vasta sitten työelämässä.[/QUOTE]

Juuri näin se menee. Ryhmäkoot ovat todella suuret ja usein vain yksi tai kaksi opiskelijaa saa kokeilla hoitoa potilaalle, muut katsovat, mikäli näkevät kymmenien päiden takaa.

Ensimmäiset punktiot voivat olla melko hermostuttavia ihan sille lääkärillekin.

 

["vieras"]

Millähän a.p kuvittelee, että lääkärit kaikkia toimenpiteitä harjoittelevat? Yksinkertaisesti ei ole olemassa mitään nukkea tai vastaavaa, joka vastaisi ihmisruumista niin täydellisesti, että toimenpiteen suorittaminen sille vastaisi suorittamista oikealle ihmiselle. Tekemällä sitä opitaan, niin se vain on.

Monestihan sairaaloiden poliklinikoilla työskentelevät erikoistuvat lääkärit, eli eivät he millään ole voineetkaan suorittaa kaikkia mahdollisia toimenpiteitä ja olla niissä konkareita. Silloin juuri haetaan se osaavampi kollega opastamaan. Vai olisiko parempi, että alkaisivat omin päin soheltamaan?

 

["vieras"]

Mulle kävi itselleni vähän samalla lailla pari vuotta sitten. Menin lääkäriin surujani ja murheitani kerroin siinä osin itkienkin ja tuohon aikaan olin yli puolivuotta sairaslomalla noista asioista. Piti sitten jälkikäteen pyytää ne lääkärinlausunnot ja kauhukseni huomasin sen lääkärin kirjoittaneen tekstiin aivan kamalia asioita ja siis aivan päättömiä.