Toggle sidebar

Oletteko koskaan kuin ilmaa jollekin?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Adelade
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
A

Adelade

Aktiivinen jäsen
11.10.2006
4 780
0
36
Mulla on yks serkku, joka ei tervehdi tai puhu mulle muutenkaan yhtään mitään jos satutaan vastakkain. Kun ollaan tässä viimeisen parin vuoden sisään oltu heillä sukujuhlien merkeissä (veljensä lakkiaiset ja isäpuolen 50v synttärit) ei tämä serkku ole ollut näkevinään. Ihmettelen syvästi miten aikuinen ihminen jaksaa tuommosta pelleilyä, ikää hällä kumminkin melkein 30v. :whistle:

Kaikki alkoi yläasteella, kun hänen kaverillaan ja mulla meni välit, mutta tästä on jo aikaa yli 10v niin luulis että ois jo tommoset "naurettavuudet" unohtunu...

Vaan eipä tuo miunkaan maailma tähän kaadu, ihmettelen vaan miten vaikeeta se on olla näkemättä miuta, kun en kumminkaan mikään erityisen pieni ihminen ole. :D
 
Mun serkku on tollanen. Mulla meni välit mun isään, isän hölmöilyjen vuoksi, jojten serkku katsoi parhaakseen ettei voi edes moikata :laugh:

Jos mummo näkee, on kuin parasta kaveria.. Ihan naurettava tyyppi, mut eihän se onneks mun ongelma olekaan.. Ei ole ollut ikävä..
 
Alkuperäinen kirjoittaja pelottava pontso:
Joo on eräs ihminen jolle olen kuin ilmaa. Ja ennen oltiin niin läheisiä. En ees tiedä syytä moiseen.
Click to expand...

Itse asiassa mekin oltiin tän serkun kans pentuina paljon tekemisissä, kyläiltiin yötä puolin ja toisin jne. Mut maailma muuttuu ja ilmeisesti me siinä mukana. :/
 
Mul o paha tapa olla sellainen ihminen, että ei puhu juurikaan sellaisille, joille ei ole mitn asiaa. Varsinki muutama vanha tuttu. en vastaa viestiin useinkaan ja tavatessa saatan vaan moikkaa, mut en jää kuuntelee kuulumisia. Ei juurkikaan kiinnosta
 
minäkään en jaksa hiljaisia tyyppejä, jos oon useinkin yrittänyt jutella ja ovat tyyliin että vastaavat vaan hiljaa mutisten siihen mitä kysytään, niin en jaksa edes yrittää.
Itellä jos vastaavia kokemuksia, että tunnen olevani kuin ilmaa jollekin, niin ovat olleet yleensä keski-ikäisiä miehiä, mitkä pitävät itseään ilmeisestikin usein muita tärkeämpinä...
 
meidän uusi seinänaapuri, me on siis vasta muutettu. Naapuri ei vastaa tervehdyksiin yms. Naamakin aina niin "norsun..." kun sitä näkee esim. ikkunan ohi kävelevän. Tiedän, että on hoitoalalla töissä (kuten olen itsekin), joten vähän ihmetetyttää tuollainen käytös... Toivottavasti käyttäytyy työelämässä toisin...
 
Alkuperäinen kirjoittaja imperial:
Mul o paha tapa olla sellainen ihminen, että ei puhu juurikaan sellaisille, joille ei ole mitn asiaa. Varsinki muutama vanha tuttu. en vastaa viestiin useinkaan ja tavatessa saatan vaan moikkaa, mut en jää kuuntelee kuulumisia. Ei juurkikaan kiinnosta
Click to expand...

Tämä ois voinut olla mun kirjoittamani!
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa