Oletko ostamassa kiinalaisia koronamaskeja? Harkitse vielä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Oletko ostamassa kiinalaisia koronamaskeja? Harkitse vielä, sillä Kiina-maskeja on jouduttu hävittämään vakavien puutteiden vuoksi

Kasvomaskeista löydetty karsinogeeneja
"Belgiassa poistettiin käytöstä 15 miljoonaa kasvomaskia koska niistä löytyi titaanioksidia sekä hopeanitraattia, kumpikin karsinogeenisiä:

Muistakin kaupallisista kasvomaskeista on löydetty titaanioksidia ja tästä on tehty myös ilmoitus EU-parlamenttiin:

Karsinogeenien päivittäinen hengittäminen altistaa koronaa vakavammille sairauksille ja maskin käyttö usein lähestulkoon pakollista.

Tanskalaistutkimuksessa mainitaan, että kasvomaskeista voi olla samaa ympäristö- ja terveyshaittaa kuin muistakin muovituotteista, koska niissä voi olla haitallisia kemikaaleja ja haitallisia biologisia aineita, kuten bpa, raskasmetalleja, ja patogeenisia mikro-organismeja. Niissä on myös mikromuovia, josta on terveys- ja ympäristöhaittaa. On tutkittu että mikromuovi voi aiheuttaa keuhko- ja suolistovaurioita. "


Samaan aikaan suomalainen maskituotanto ollaan osin vetämässä nyt alas, koska maskeja ostetaan kiinasta halvemmalla hinnalla.

Suomalaiset kansanmaskit valmistetaan pääosin Suomessa valmistetusta kuitukankaasta mm. Ahlström-Munksjön kuitukankaasta. Toiminta lisää myös työtä Suomeen.

Esim. NeSu-kansalaismaskien suodatustehokkuus on VTT:n mittauksen mukaan 88 %, mikä on merkittävästi kangasmaskien noin 20-40 % suodatustehokkuutta parempi, ja ne valmistetaan suomalaisen puhtaan ilman asiantuntijayritys Filterpakin toimesta Hangossa.

Ranska on yksi harvoista maista, joka on asettanut standardit siviilikäyttöisille kasvomaskeille. Standardit on asetettu kasvomaskeille, joita käyttävät sekä kansalaiset että ammattityöntekijät, jotka ovat suorassa kontaktissa kansalaisten kanssa. Tämän mittausmenetelmän mukaan Tampereen materiaalin suodatustehokkuus on lähes 100% ja se ylittää Ranskan standardin mukaisen 90 % vaatimustason, joka on asetettu ammattityöntekijöiden käyttämille maskeille.

Esim. NeSu Ahlström-Munksjön kuitukankaasta valmistettujen kansanmaskien hengitysvastus on huomattavasti pienempi kuin vastaavan suodatustehon kiinalaisissa kirurgisissa maskeissa ja ne tuoksuvat neutraalin raikkailta, toisin kuin useimmat kiinalaiset kirurgiset maskit. On melko selvää ettei suomalaisesta materiaalista valmistetusta maskista löydy vaarallisia aineita, täällä kun turvallisuusnäkökohdat otetaan vahvasti huomioon.


Kotimaista maskintuotantoa ajetaan alas

"Kun koronapandemia alkoi, Suomessa haikailtiin kotimaista kasvomaskituotantoa. Nyt yritykset ajavat tuotantoa alas tilausten puuttuessa.

Tilauksia ei tule, koska Kiinassa tuotettuja kasvomaskeja saa huomattavasti halvemmalla kuin Suomessa tehtyjä maskeja.

Tilanne on heikko myös hankolaisella Filterpakilla (NeSu). Toimitusjohtaja Peter Nordlund kertoo, että kuluttajamyynti on romahtanut, eikä tilauksia tipu myöskään julkiselta puolelta.

Tilanne on erikoinen, sillä kasvomaskeille pitäisi olla kysyntää enemmän kuin koskaan. Suomessa kasvomaskeja käytetään paitsi terveydenhuollossa, myös laajasti tavallisten kansalaisten kasvoilla.

Filterpak ja Finntack saivat alkuvaiheessa tilauksia julkisilta toimijoilta, kun kasvosuojainten tarve oli suurin. Ajan myötä tarjontaa alkoi olla, eikä maskeja enää tarvinnut ostaa hinnalla millä hyvänsä.

– On se yllättävää, ettei rakenneta valmiutta kotimaisen tuotannon varaan. Elämme kuitenkin keskellä pandemia-aikaa, sanoo Finntackin toimitusjohtaja Johannes Nevanlinna.

Iltalehden haastattelemille yhtiöille maskienvalmistus on sivuliiketoimintaa, joista ei ole luvassa tappioita yrityksille. Pelissä ovat lähinnä työpaikat.

– Se on erittäin ikävää näille ihmisille, sanoo Filterpakin Peter Nordlund."


Suomen suurin maskituottaja Lifa Air kilpailee kiinalaisvalmistajia vastaan: ”Onko se pari senttiä enemmän maskia kohti liikaa?”

Osa suojaintuotannon viime vuonna käynnistäneistä yrityksistä on vaikeuksissa, kun maskien hinnat ovat maskipulan jälkeen romahtaneet. Suurin kotimainen tuottaja Lifa Air on toistaiseksi menestynyt hyvin.


Ennen koronaepidemiaa Suomessa ei ollut omaa maskituotantoa lainkaan. Tulevien pandemioiden varalta sitä olisi monien mielestä hyvä olla olemassa.

Myös Lifa Airin Mäkipää vetoaa kuluttajiin, ettei marketin maskilaarista valittaisi välttämättä sitä kaikkein halvinta kiinalaista vaan ehkä hieman kalliimpi kotimainen tuote.

”Onko se pari senttiä enemmän maskia kohti liikaa? Me kuitenkin myös työllistämme ihmisiä.”



Pitäisikö Suomen huoltovarmuus turvata myös maskien osalta?

 
Tuo sama kiina-ongelma vaivaa montaa eri alaa, laatu on huonoa. Lisäravinteisiin liittyen alla oleva teksti tuli vastaan ja pistää miettimään mitähän laatua ne tuotteet on joita monesti mainostetaan isolla rahalla ja joiden väitetään ihmisten terveyttä parantavan?

"Muutama sana laadusta...
Kaikki varmaankin tietää, että autoliikkeessä näytillä olevat Mercedes-AMG S 65 L ja Lada 1200 L ovat aivan eri hintaluokan autoja. Ja jos pitäisi ajaa vaikkapa Helsingistä Inariin, niin kyseisellä AMG-Mersulla matka taittuu hieman eri lailla kuin Ladalla. Sen sijaan suurin osa ihmisistä ei tiedä, että vitamiineissa/lisäravinteissa on ihan vastaavia laatueroja kuin esim. autoissa ja työkaluissa.
Esimerkiksi yksikään hyvään laatuun pyrkivä rakennusfirma ei käytä työmaallaan 10 euron porakonetta tai kulmahiomakonetta, koska tietävät huonojen työkalujen tekevän huonoa jälkeä, ja tulevan niin kalliiksi kun joka päivä joutuu uudet koneet ostamaan kun halvat eivät kestä.
Kovin moni sen sijaan ei tiedä, että lisäravinteissa on olemassa kolmea eri laatuluokkaa, Feed grade(eläimille tarkoitettu), Food grade(elintarvikelaatuinen) ja Pharmaceutical grade(farmaseuttinen laatu).
Erään tutkimuksen mukaan maailmalla myytävistä lisäravinteista n.97% on korkeintaan Food grade laatuisia, joten niitä erittäin korkealaatuisia tuotteita ei ihan joka hyllystä löydy.
Laadustaan tunnetut merkit, kuten esim. La Muscle, Skip, Solgar, Twinlab, pyrkivät tuotteissaan Pharmaceutical grade laatuun, ja siksi ovat saaneet erittäin hyvän maineen terveys/lisäravinnealalla.
Suomalaisten urheilijoiden kannalta vain on harmi, että hyvin harva huippu-urheilija Suomessa käyttää La Muscle/Skip/Solgar/Twinlab-laatuisia ravinteita, vaan yleensä on käytössä ns. markettiravinteet, jotka yleensä ovat laadultaan vain Food grade luokkaa. Loukkaantumiset ja leikkauspöydälle joutumiset yleensä johtuvat kehon liiallisesta kuormittamisesta sen kestokykyyn nähden, ja ravinnolla/ravinteilla on todella iso osuus loukkaantumisten ennaltaehkäisyssä.
Moni urheilija on myös mainoskasvoina sellaisillekin lisäravinne/vitamiinifirmoille joilta ei esim. löydy valikoimistaan riittävän vahvoja ja laadukkaita vitamiineja huippu-urheiluun, joten silloin urheilijalla on joko vitamiinivajaus, tai sitten jätetään kertomatta asian koko totuus.
(RDA 100% tai 200% ei riitä huippu-urheilijalle, vaan pitää olla kovemmat vitamiinipitoisuudet)


Toimivuus vai halpa hinta?
Lisäravinteita käytettäessä pitäisi aina kysyä mikä niiden funktio on, eli mitä niiden käytöllä tavoitellaan? Miksi esim. hankkia tuotetta joka on tehty mahdollisimman halvoista raaka-aineista ja jonka imeytyvyys saattaa olla huono, tai jossa pitoisuudet ovat liian alhaiset tietyn vaikutuksen saamiseen? Saattaakin olla, että lisäravinne onkin oikeasti tasaravinne, eli siitä ei tulekaan mitään lisähyötyä. Esimerkiksi riittävän huonolaatuinen proteiinijauhe paljon käytettynä huonontaa vatsan normaalia toimintaa, ja tällöin voidaan puhua jopa miinusravinteesta, kun sen käytöstä on enemmän haittaa kuin hyötyä.
Monesti onkin viisaampaa terveyden kannalta, ja myös rahallisesti, ostaa muutamia laadukkaita tuotteita, kuin isoa määrää huonompilaatuisia tuotteita."
 

Yhteistyössä