Oletko itse kaveri-/ystävyyssuhteissasi AKTIIVINEN YHTEYDENPITÄJÄ vai odotatko, että toinen tekee aina aloitteen?

  • Viestiketjun aloittaja ensimmäisen asteen yhteys
  • Ensimmäinen viesti
ensimmäisen asteen yhteys
Soitteletko, tekstaatko? Ehdotatko tapaamista, kyseletkö kuulumisia? Vai odotatko, että toinen osapuoli pitää yhteyttä?

Mulla ehkä ongelmana tuo, etten "osaa" itse ottaa yhteyttä...
 
yleensä oon mie ite, mut nyt on alkanu tympimään, ja odotan et saan vastavuoroakin ystävyyssuhteiden ylläpitämiseksi.
 
kavereita
Siis ihan on molemminpuolista... laitan viestejä, soittelen ja mailaan. Saan soittoja ja tekstareita päivittäin. Sekä sähköpostia. Ystävyys ja yhteydenpito ei toimi yksisuuntaisesti, eli itse pitää myös olla aktiivinen!
 
Alkuperäinen kirjoittaja leijona76:
Musta taas tuntuu että mä joudun aina olemaan se aktiivinen. Jos en niin eipä kuulu muistakaan. Ei niitä vissiin sitten oikeasti kiinnosta... :ashamed:
peesi tälle.
Monet aina sanoo, et mun on kyl pitäny soittaa/laittaa viestiä, mut en oo ehtiny. Siis oikeesti, viestin laittaminen kestää korkeintaan pari minuuttia..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jaanuska:
yleensä oon mie ite, mut nyt on alkanu tympimään, ja odotan et saan vastavuoroakin ystävyyssuhteiden ylläpitämiseksi.
joo, sama täällä! eli jos musta alkaa tuntua siltä, että mä olen ainut yhteydenpitäjä, niin aika äkkiä kyllä lopetankin, tai ainakin pidän piiiiiitkän tauon....
 
meillä kummallakin on saman verran lapsia, mulla tosin nuorempi nuorin. asumme saman bussireitin varrella, hän aina sanoo että haluais tulla käymään mutta kolmen lapsen kanssa bussilla niin on liian hankalaa, mutta minä rahtaan omat lapseni sinne kyllä, yhdellä bussilla ja kolme lasta. Ärsyttää vaan koska hän ei koskaan voi tulla meille, vaan minä olen se aktiivisempi osapuoli. Tämä ystävä myös pyysi valehtemaan puolestaan miehelleen koska hänellä oli toinen mies. En tykkää valehdella ja käy rasittaa tää yksipuolinen ystävyys
 
Mä olen kova pitämään yhteyttä niin kauan ku käy niinkuin nyt ihan äskettäin parin "kaverin" kanssa..
Mua ärsyttää,etteivät itse voi soittaa koskaan tai jos jotain sovitaan ei pidetä kiinni..
Aina kun ehdotan,että tavattaisiin on jotain muuta jne jne..
Ja mulla tuli jo loppuu myöden sellai olo et oon aina se viimeinen vaihtoehto..kun mitään muuta ei oo enää..
aattelin et soittakoon itse ku kiireiltään kerkiävät..
Nyt en ole edes odottanut soittoja..
en ikävöi noita tiettyjä ihmisiä pätkän vertaa..
Se on kiva kun on sellaisia ystävyyssuhteita joissa saa myös oikeasti vastakaikua..:)
 
Alkuperäinen kirjoittaja röppö:
Mä olen kova pitämään yhteyttä niin kauan ku käy niinkuin nyt ihan äskettäin parin "kaverin" kanssa..
Mua ärsyttää,etteivät itse voi soittaa koskaan tai jos jotain sovitaan ei pidetä kiinni..
Aina kun ehdotan,että tavattaisiin on jotain muuta jne jne..
Ja mulla tuli jo loppuu myöden sellai olo et oon aina se viimeinen vaihtoehto..kun mitään muuta ei oo enää..
aattelin et soittakoon itse ku kiireiltään kerkiävät..
Nyt en ole edes odottanut soittoja..
en ikävöi noita tiettyjä ihmisiä pätkän vertaa..
Se on kiva kun on sellaisia ystävyyssuhteita joissa saa myös oikeasti vastakaikua..:)

Sama juttu, se vielä lisäksi että lähes kaikki mun frendit on lapsettomia ja töissä tai opiskelemassa joten olen suoraan sanonut niille et "hei,soittakaa te sitten kun teille sopii!!" niinhän se ois parasta kun toisella paljon menoja ja itse kotona lapsenkanssa niin parempihan se ois et se kiireinen osapuoli ilmottelis koska sopis tavata, etenkin sen jälkee kun monet kerrat soittanu ja aina sama vastaus,oon töissä en jaksa en ehdi, on muuta... Ei siinä sitten oikein kiinnosta soitella perään vaan kuuliaisena oottaa et toinen soittaa... sääli ettei tänä päivänä paljoa yhteyttä pidetä....
 
sanoin kerran mun yhdelle hyvälle ystävälle et tykkään ku joku tulee ihan extempore ovesta ja kysyy keitänkö kahvit..
tää mun ystävä oli ihan järkyttynyt ja sanoi ettei musta olisi ikinä uskonut et tykkään sellasesta:D
et kaipa mäkään en aina osaa antaa ulospäin kaikkee mitä pitäisi.. :/ :whistle:
 
Ihan liian vähän otan yhteyttä. En osaa oikein soitella, enemmänkin laitan meiliä tai tekstaria. Muutenkin tulee nähtyä kavereita ihan liian harvoin ja tuntuu että niistä etääntyy helposti, kun keskittyy lapsiin ja kotikuvioihin liikaa. :/
 
Tavisäiti

Mulla on IHAN sama tilanne..
Suurimmalla osalla kavereista ei ole lapsia..ja ne on töissä,koulussa jne..
Aina kiireitä ja minä toistaseksi kotona mukulan kanssa..
Olen ilmoittanut et olen niin itsekeskeinen ihminen nyt ja oletan et niien on helpompi ilmottaa koska niille käy,kun mulle käy aina:D

Kaikkein eniten mua naurattaa,kun eräs ihminen joka on kuulunut näihin kavereihin pitkän aikaa odottaa nyt lasta..
Hän tossa jokin aika sitten tokaisi minulle että"onneksi sulla on noin helppoa kun sun ei tartte muuta tehdä kun vaan olla kotona"
Mähän vain olenkin täällä..
Nyt viimetteeks puhui taas samaan tyyliin "onneksi kohta pääsen töistä lomalle ja se vauva syntyy ni voin sitten vaan olla"
Oonko lapsellinen kun musta tuntuu,ettei toi ihminen arvosta kotiäitiyttä millään muotoa..
ja jopa toivoisin että hän huomaa ettei lapsien kanssa elettävä arki ole aina ruusuilla tanssimistä..
Mä todella toivon että äitiys vähän "kasvattais" ja muuttais tota ihmistä...
plaah...
 
Sekä että. Liian vähän sitä kuitenkin tulee pidettyä yhteyttä, kun ei vaan aika riitä. Onneksi todellisen ystävän tunnistaa juuri siitä, että vaikka ei olisi aikoihin yhteyksiä pidelty, niin juttu kuitenkin luistaa aina kun kerkiää juttusille!
 
Alkuperäinen kirjoittaja DixieChick:
Sekä että. Liian vähän sitä kuitenkin tulee pidettyä yhteyttä, kun ei vaan aika riitä. Onneksi todellisen ystävän tunnistaa juuri siitä, että vaikka ei olisi aikoihin yhteyksiä pidelty, niin juttu kuitenkin luistaa aina kun kerkiää juttusille!
Tuo on niin totta! =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja röppö:
Tavisäiti

Mulla on IHAN sama tilanne..
Suurimmalla osalla kavereista ei ole lapsia..ja ne on töissä,koulussa jne..
Aina kiireitä ja minä toistaseksi kotona mukulan kanssa..
Olen ilmoittanut et olen niin itsekeskeinen ihminen nyt ja oletan et niien on helpompi ilmottaa koska niille käy,kun mulle käy aina:D

Kaikkein eniten mua naurattaa,kun eräs ihminen joka on kuulunut näihin kavereihin pitkän aikaa odottaa nyt lasta..
Hän tossa jokin aika sitten tokaisi minulle että"onneksi sulla on noin helppoa kun sun ei tartte muuta tehdä kun vaan olla kotona"
Mähän vain olenkin täällä..
Nyt viimetteeks puhui taas samaan tyyliin "onneksi kohta pääsen töistä lomalle ja se vauva syntyy ni voin sitten vaan olla"
Oonko lapsellinen kun musta tuntuu,ettei toi ihminen arvosta kotiäitiyttä millään muotoa..
ja jopa toivoisin että hän huomaa ettei lapsien kanssa elettävä arki ole aina ruusuilla tanssimistä..
Mä todella toivon että äitiys vähän "kasvattais" ja muuttais tota ihmistä...
plaah...
Näinhän se on että ei sieltä töistä nyt ihan lomallekaan pääse kun lapsia alkaa tulla, ja onhan se aika sääli ettei pidetä yhteyttä kun ei oo lapsia ja sitten kun niitä on tulossa niin otetaaki yhteyt, varmaan just siks kun pelkää ite jäävänsä ysin lastenkaa ja et kaverit kaikkoo, helppoo se oli silloin puhua kun mäkin odotin vasta niin monet kaverit sano ettei lapsi tuu väleihin vaikuttamaan mut niin vaan toisin kävi....Kurjaa mutta siinäpä ne oikeat ystävä punnitaan, harmiksi vaan huomaa ettei niitä kovin montaa ole...
Ja kun kerrankin kun sanoo suoraa asioista niin ei sekään tehoo, just siis tuo kun sanoo et ilmottele sinä! Ja oon viel aina ollu semmonen et oon huomioinu toisia ihmisiä esm et jos kaverilla ei oo lapsia niin en minäkää kaiket ajat puhu vaipoista ja tutteleista vaan jättäny nuo keskustelut niille joilla on lapsia.... blah... on se totta et ihmissuhteet on hankalia ja sit me ihmiset tehää niistä viel hankalampia

:whistle:
 

Yhteistyössä