Olenko tiukkis?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
tuosta toisesta ketjusta tuli mieleen että olenko minä jotenkin erityisen tiukka äiti. Omasta mielestäni olen kasvattanut lapseni hyvin ja hyväkäytöksiseksi pikkumieheksi. Alla esimerkkejä:

- Meillä ei nousta ruokapöydästä ennen kuin suu on tyhjä
- Ei puhuta ruoka suussa
- Ei hypitä vanhempien sängyssä, omassaan saa hyppiä mutta peitto pitää oikaista sen jälkeen
- Sisällä ei juosta, energinen saa olla mutta ei älytöntä marhaamista ja juoksemista
- Leikit siivotaan mutta esim kesken jääneet "hyvät leikit" (legoleikit tms) saa tietty jättää huomeen reunaan jos aikoo jatkaa
- Sisällä ei huudeta - ei aikuiset eikä lapset
- ruoasta kiitetään ja kädet pestään

Tästä tuloksena on kiltti ja herttainen pikkumies jonka kanssa on kiva tulla ja mennä, teemme monta reissua vuodessa ulkomaille ja lapsen kanssa on todella kiva nähdä maailmaa kun ei turhia napise ja osaa käyttäytyä hienoissakin ravintoloissa. Meillä käy myös usein ystäviä syömässä ja ylpeänä kerron että juuri tämä pieni mies on minun jälkikasvuani.
 
Mitä sääntöjä nuo nyt muka on? Ihan perus käytöstapojen opettamista mielestäni. Tosin sängyllä pomppimiskieltoa en ymmärrä, sehän tekee tyynyillekkin hyvää ja antaa pölylle kyytiä.
 
Kuulostaa erittäin suositeltavalta ja yhden lapsen perheessä myös mahdolliselta. Toinen asia on esim. kolmilapsisessa perheessä, joilla esikoisella ja keskimmäisellä 1 v 4 kk ikäeroa, jatkuva kähinä päällä sekä molemmilla jumalattoman jääräpäinen ja kekseliäs luonne. Plus melkoisen kantava ääni, ihan ilman erityistä huutamistakaan. Vauva kun vielä vaatii oman osansa huomiosta niin olen päättänyt että maailma ei romahda vaikka välillä sisällä hiukan jusotaankin ja huutoa ei yksinkertaisesti aina pysty välttämään, aikuiset eikä lapset. Peruskohteiliaisuudet ja käytössäännöt meillä osataan ja niistä kiinnni pidetään.

Mutta onnea ap, sinulla on kohtelias ja hyväkäytöksinen lapsi. Omamme ovat ilmeisesti Vaahteranmäestä kotoisin mutta ah niin ihania :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
- Meillä ei nousta ruokapöydästä ennen kuin suu on tyhjä
- Ei puhuta ruoka suussa
- Ei hypitä vanhempien sängyssä, omassaan saa hyppiä mutta peitto pitää oikaista sen jälkeen
- Sisällä ei juosta, energinen saa olla mutta ei älytöntä marhaamista ja juoksemista
- Leikit siivotaan mutta esim kesken jääneet "hyvät leikit" (legoleikit tms) saa tietty jättää huomeen reunaan jos aikoo jatkaa
- Sisällä ei huudeta - ei aikuiset eikä lapset
- ruoasta kiitetään ja kädet pestään
Mä oon se äiti, jonka perhe-elämä on kuulemma kuin kaaos, mutta:

- Ei nousta pöydästä ennen kun suu on tyhjä.
- Ei hypitä omassa sängyssä, ei sohvilla, joskus saa hyppiä hetken vanhempien sängyssä jos saa siihen erityisluvan.
- Sisällä ei juosta kuin päätön kana tai muutenkaan reuhota ihan kamalasti, mutta kyllä juoksuaskelia saa ottaa ja ääntäkin vähän kuulua (kahden naapurin mukaan meiltä ei kyllä koskaan mitään kuulu :D).
- Leikit siivotaan pois joko heti leikin loputtua tai viimeistään illalla.
- Ruuasta kiitetään ja kädet pestään jo ENNEN ruokailua, ruokailun jälkeen pestään/pyyhitään suu ja jos käsissä on jotain (ei kyllä yleensä oo) niin sitten myös kädet.
 

Yhteistyössä