H
"Hilla"
Vieras
Meillä 5 kk vauva ja anoppi ostelee kirpparilta, saa tutuiltaan sekä antaa mieheni vanhoja leluja ja tavaroita vauvallemme. Jotenkin en vain tiedä mitä noille tekisi kun ei todellakaan tee mieli antaa vauvalle ja anoppi jatkuvasti kyselee tykkääkö poikamme hänen antamistaan leluista.
Esim. Viimeksi kun kävimme siellä antoi pehmeän noin nyrkinkokoisen pallon. Semmoisen jossa on superlonia sisällä ja päällystetty kiiltävällä kankaalla. Pallo oli pinttynyt mustasta liasta ja parista kohtaa päälyste repsotti irti. Anoppi selitti kuinka pallo oli mieheni lempileluja vauvana ja varmasti meidänkin poikamme siitä tykkää. Pahoitteli vain kun ei ollut lähtenyt pesussa puhtaanväriseksi (mutta eihän vauvat sitä ymmärrä) ja pyysi, että minä liimaisin päällysteen takaisin kiinni kun hänellä ei ollut liimaa. Lisäksi oli löytänyt kirpputorilta pahvisen kuvakirjan jossa oli hänen mielestään niin suloisia koitanpentuja, että se oli pakko ostaa ja edullinenkin oli ollut. Ihmekköstuo kun kirjaa oli imeskelty niin paljon, että pahvi oli hajonnut ohuiksi siivuiksi kulmista ja useammalle sivulle oli piirtetty tussilla päälle. Vauvan syntyessä toi sairaalaan pussillisen tuttipulloja jotka oli saanut tutultaan. Nämäkin naarmuisia ja muovi sumentunut.
Mutta etenkin näitä leluja jotka vaativat vähän korjausta antaa joka kerta kun näemme. Lapsellamme on iso laatikko ehjiä leluja joten ei todellakaan ole ilman leluja tai kirjoja. Joskus muutama kuulausi sitten laskimme, että omistaa 15 kirjaa ja sen jälkeenkin niitä on saatu muutamia. Hyvää varmasti ajattelee mutta minua puistattaa ajatus antaa vauvan syötäväksi tuollaisia likaisia tai sitten hajonneita leluja joista takuulla lähtee paloja irti. En tiedä ajatteleeko, että lapsiperheet ovat automaattisesti köyhiä ja kaikki tavara kelpaa. Minua muutenkin ärsyttää nurkissa lojuva ylimääräinen tavara ja surutta heitän käyttökelvottomat pois. Nyt tuntuu, että noita anopin antamia leluja yms. Kerääntyy kaappitäyteen kun en kehtaa heittää poiskaan kun niistä aina kyselee.
Käyn itsekin kirppareilla ja lähes kaikki vaatteet ja isommat vauvan hoitotarvikkeet olen ostanut käytettyinä mutta katson kyllä, että ovat siistejä ja turvallisia koska varaa olisi uusiinkin jos ei käytettynä hyviä löytyisi. Oleko jotenkin nirso vai antaisitteko te vauvalle joka laittaa kaiken suuhun tuollaisia tavaroita?
Esim. Viimeksi kun kävimme siellä antoi pehmeän noin nyrkinkokoisen pallon. Semmoisen jossa on superlonia sisällä ja päällystetty kiiltävällä kankaalla. Pallo oli pinttynyt mustasta liasta ja parista kohtaa päälyste repsotti irti. Anoppi selitti kuinka pallo oli mieheni lempileluja vauvana ja varmasti meidänkin poikamme siitä tykkää. Pahoitteli vain kun ei ollut lähtenyt pesussa puhtaanväriseksi (mutta eihän vauvat sitä ymmärrä) ja pyysi, että minä liimaisin päällysteen takaisin kiinni kun hänellä ei ollut liimaa. Lisäksi oli löytänyt kirpputorilta pahvisen kuvakirjan jossa oli hänen mielestään niin suloisia koitanpentuja, että se oli pakko ostaa ja edullinenkin oli ollut. Ihmekköstuo kun kirjaa oli imeskelty niin paljon, että pahvi oli hajonnut ohuiksi siivuiksi kulmista ja useammalle sivulle oli piirtetty tussilla päälle. Vauvan syntyessä toi sairaalaan pussillisen tuttipulloja jotka oli saanut tutultaan. Nämäkin naarmuisia ja muovi sumentunut.
Mutta etenkin näitä leluja jotka vaativat vähän korjausta antaa joka kerta kun näemme. Lapsellamme on iso laatikko ehjiä leluja joten ei todellakaan ole ilman leluja tai kirjoja. Joskus muutama kuulausi sitten laskimme, että omistaa 15 kirjaa ja sen jälkeenkin niitä on saatu muutamia. Hyvää varmasti ajattelee mutta minua puistattaa ajatus antaa vauvan syötäväksi tuollaisia likaisia tai sitten hajonneita leluja joista takuulla lähtee paloja irti. En tiedä ajatteleeko, että lapsiperheet ovat automaattisesti köyhiä ja kaikki tavara kelpaa. Minua muutenkin ärsyttää nurkissa lojuva ylimääräinen tavara ja surutta heitän käyttökelvottomat pois. Nyt tuntuu, että noita anopin antamia leluja yms. Kerääntyy kaappitäyteen kun en kehtaa heittää poiskaan kun niistä aina kyselee.
Käyn itsekin kirppareilla ja lähes kaikki vaatteet ja isommat vauvan hoitotarvikkeet olen ostanut käytettyinä mutta katson kyllä, että ovat siistejä ja turvallisia koska varaa olisi uusiinkin jos ei käytettynä hyviä löytyisi. Oleko jotenkin nirso vai antaisitteko te vauvalle joka laittaa kaiken suuhun tuollaisia tavaroita?
Ei anopille voi sanoa samalla tavalla EI, kun ne eivät ymmärrä ja loukkaantuvat kaikesta.
