Olenko mä ihan kauhea ämmä? Omasta mielestäni en...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
tilanne siis tämä: mies on valmistujaisviikonlopun työmatkalla joka on ihan pakollinen, ei millään voi luistaa siitä. Meille on tullut kutsu sekä miehen veljen valmistujaisiin sekä mun veljen valmistujaisiin. Miehen veljen valmistujaiset ovat Tampereella ja mun veljen valmistujaiset Lappeenrannassa, kun taas me asutaan pk seudulla. Molempiin en pienen lapsen kanssa ilman autoa voi millään revetä.
Mä tietenkin valitsin, että kun mieskään ei mukaan pääse niin menen sitten sen oman veljeni juhliin, mutta miehen vanhemmat ovat tästä nyt ihan raivoissaan, että miksi minä ja lapsi ei tulla heidän juhliin. Olen kyllä ystävällisesti asian selittänyt, että kun nyt mun pitää valita niin valitsen sitten oman perheeni juhlat, mutta jos mies ei olisi matkalla niin mies olisi varmasti mennyt oman veljensä juhliin ja olisi voinut ottaa lapsenkin mukaan.
Olenko mä nyt ihan auhea biatch, kun valitsen oman veljeni juhlat mieluummin kuin miehen veljen juhlat joihin mies ei edes itse tulisi mukaan?
 
Et todellakaan ole. Noin mäkin olisin päättänyt tehdä ! Appivanhempien kitinöistä ei kannata välittää. Munkin miehen äitiPUOLI just valitti mulle, kun ei menty äitienpäivänä syömään, ja oli niin loukkaantunut että. Nätisti yritin selittää, että meillä on molemmilla myös ne oikeat äidit, joiden luona pitäisi päästä käymään, mutta ei hänen jakeluunsa mennyt tämä asia ollenkaan. Joten, ihmisiltä voi odottaa ihan mitä tahansa, kannattaa jättää omaan arvoonsa. Ja menet nyt vain sinne sinun oman veljesi valmistujaisiin, ilman tunnontuskia :)
 
Itsellä on monta veljeä joita olen paaponut koko ikäni ja kun olen itse ollut jotain vailla, niin mitään apua ei tule
Parempi, kun ei niitä sisaruksia olis ollenkaan, niin säästyy monelta eripuralta elämän aikana.
Eräs tuttava sanoikin et onneks ovat vanhemmat kuolleet, niin ei tarvii olla sisaruksien kanssa missään tekemisissä.
 
Itsellä on monta veljeä joita olen paaponut koko ikäni ja kun olen itse ollut jotain vailla, niin mitään apua ei tule
Parempi, kun ei niitä sisaruksia olis ollenkaan, niin säästyy monelta eripuralta elämän aikana.
Eräs tuttava sanoikin et onneks ovat vanhemmat kuolleet, niin ei tarvii olla sisaruksien kanssa missään tekemisissä.

aika surullista jos tollaset välit sisaruksiin että oikein iloita pitää että vanhemmat kuolleet.
 
ja eikös se sitten olis parempi ettei olis mitää sukulaisiia tai ystäviäkään kun niiden kanssakin jossain vaiheessa tulee eripuraa.tai sama päetee omiin lapsiinkiin.katkeran ihmisen puhetta
 

Yhteistyössä