J
jenska
Vieras
Ihmettelen kuinka paljon tällä palstalla onkaan todella hyvätuloisia naisia...
Monen mielestä olen köyhä.
Olen alle 30 -vuotias parisuhteessa elävä, vielä lapseton nainen. Toivottavasti vuoden, parin päästä äiti-ihminen...
Minun tuloni ovat bruttona 2005 e/kk, netto reilut 1500 e
Lisäksi muita kulukorvauksia 400-1000 e/kk, vuodessa noin 8000 e.
Joudun työni vuoksi pitämään uudehkoa, luotettavaa autoa, mihin kuluu rahaa. Minulla on 5 v. vanha velaton farmariauto, arvo noin 17000. Uudempaan en halua tällä hetkellä rahaa laittaa kiinni.
Olen siitä ylpeä, että kaikki mitä olen saanut aikaan, olen omalla työlläni saavuttanut. Opiskelin neljä vuotta AMK:ssa, ja jouduin rahoittamaan opintoni lainalla (5000 e) minkä olen reilun viiden työssäolovuoden aikana maksanut pois.
Elän säästeliäästi, asumiskulut ovat hyvin pienet. Mietin hankinnat tarkkaan. En osta turhaa tavaraa. Tarpeellisissa asioissa satsaan laatuun, jos se on kannattavaa. Käyn silti ulkona syömässä, ostan uusia vaatteita (usein löydän ne alennuksesta) Lomailen, mutta ilmeisesti melko edullisesti, koska velaksi asti en ole saanut törsättyä, vaikka irtiottoja teenkin.
Olen yrittänyt varautua tulevaisuuteen, tai esimerkiksi työttömäksi jäämiseen säästämällä, ja niin että en/emme ota suuria lainoja (olemme mieheni kanssa siihen liian varovaisia)
Olen säästänyt parin viime vuoden aikana 20 000 e säästötilille pahan päivän varalle, lomamatkoihin, tai äitiysloman ajaksi lapsen hankintoihin ym. muuhun.
Tän jutun pointti on se, että ei ne suuret tulot, vaan pienet menot. Elän siis varojeni mukaan.