Olenko huono äiti?

[Apari]

Kaverini sanoi, että jätän vauvani 4kk kovin helposti hoitoon. Ei tarkoittanut sitä pahalla, mutta olen alkanut miettiä, jätänkö tosiaan? Olenko siis tunteeton, kun pystyn jättämään vauvani vähintään 2 krt viikossa isovanhempiensa hoitoon, jotta itse pääsen urheilemaan/syömään miehen kanssa tms, ilman tunnontuskia?

Muutenkin tuntuu, että olen jotenkin kovin tunteeton vauvan suhteen, siis voi antaa hänen köllötellä lattialla yksinään pitkiäkin aikoja ja touhuilla muuta. Nytkin ollut sängyssään yrittämässä nukkumista jo yli tunnin. Ei mitään hätää ole, muttei halua nukahtaakaan.

 

[kökköliini]

tuskinpa kovin huono olet jos kerran osaat irrottautua. varsinkin kun hoitajat on luotettavia.

 

["vieras"]

Mä en olis voinut jättää, mutta ei se mitään tarkoitakkaan. Kukin tavallaan.

 

[meah]

Jos olet, niin meitä on muitakin, älä huoli.

Mä olen ihan jokaisen lapseni kyennyt jättämään ja jättänytkin isovanhemmille hoitoon, tunniksi-pariksi-kolmeksi, jos on ollut tarve. Ihan vaikka jo muutaman viikon ikäisestä.

Tokan lapsen synnyttyä lähdin ihan kokopäivätöihin, kun lapsi oli 4kk ikäinen.
Neljännen kanssa tein samat, kun vauva oli 2kk.
Silloin eivät tosin ole hoidossa olleet, vaan isänsä kanssa, mutta kuitenkin...

En ole osannut pitää itseäni silti huonona äitinä. Enkä aio osata vastakaan, vaikka kuka tahansa kaveri tai palstamamma tai kuka hyvänsä olisi mitä mieltä hyvänsä.

 

[Apari]

Jotenkin on vaan tullut sellainen olo, että olen jotenkin tunteeton äiti, kun en tunne huonoa omaatuntoa hoitoon jättämisestä.

Varsinkin kun anoppi (maailman ihanin <3) käy nukkuvaakin vauvaa vilkuilemassa vähän väliä Kerran kun kylässä oltiin, meni taskulampulla soikkimaan ja tarkistamaan, että hengittää =)

 

[Anatolia]

Et ainakaan tuolla perusteella ole.

En oo muuten koskaan tajunnut, miksi vauva ei saisi olla lattialla itsekseen, tai sängyssään unta hakemassa, jos kerran on tyytyväinen eikä itke? Pitäisikö vauva totuttaa siihen, että koko hereilläoloaika ollaan sylissä, ja sitten ihmetellä kun ei vessaankaan pääse ilman vauvaa....

Sitä, että pieni vauva on yökylässä usein, en oikein ymmärrä. Mutta se, että vauva on parin tunnin ajan isovanhempien (tai oman isän, mikä on joidenkin mielessä hoidossa olemista ) kanssa, ei voi olla paha asia vauvalle, äidille, isälle eikä isovanhemmille.

 

[Rytkäätys]

Heh, no et ole huono äiti. Enemmänkin olet hyvä äiti kun tajuat myös pitää huolen itsestäsi ja parisuhteestasi <3
Ja tuo että vauva viihtyy lattialla, niin se oli meilläkin esikoisen aikaan. Ei tykännyt kauheasti köllötellä muuta kuin unien aikaan, joten lattilla tutki esineitä joita hänelle annettiin. Ja sylistä rimpuili alas. Kuopus sitten olikin oikea sylivauva, ei muualla viihtynyt ollenkaan. Joten nauti nyt helppoudesta

 

["mamma8"]

Nostan hattua sulle että pystyt rohkeasti jättämään turvalliseen hoitoon..itse olen aina ollu huono jättämään ja kokenut huonoa omaatuntoa jos olen lapsiani esim mummolaan hetkeks jättänyt eihän niillä lapsilla ole mitään hätää ollut ja mielellään ovat lasten perään kattoneet mut ku itelleen ei ole mitään voinut kun olen tällänen hössö

 

[Apari]

Toisaalta anoppi myös heti vauvan synnyttyä sanoi, ettei ole ihme että vauva on niin rauhallinen, kun minäkin olen. Tähän appiukko totesi, että niin, anopilla oli tapana rynnätä joka inahduksesta vauvoja hyssyttelemään ja sen kyllä huomasi/huomaa.

 

[Lex]

Hienolta kuulostaa, en ole ikinä ymmärtänyt miksi pitäisi ensin sulkeutua vuodeksi kahdenväliseen symbioosiin ja sitten kun kaikki ovat siihen tottuneet, opetella siitä pois.

Meillä ollaan lasten kanssa alusta asti tehty asiat niin säännöllisen epäsäännöllisesti, kuin aiotaan vastaisuudessakin tehdä.

Meillä, kuin myös teilläkin, luottavainen lapsi ja tasapainoinen perhe-elämä. Mikäs sen parempaa, kuin apua saa ja sitä annetaan =)

 

[sunflower20]

Mä olen ollut ihan samanlainen. Ja vieläkin, vaikka mun lapset ovat vasta 3 ja 5 v niin jätän ne huoletta pariksi yöksi mummolaan ihan huoletta. He jopa itse pyytävät päästä yökylään vaikka keskellä viikkoa ja mä sallin sen.
Luotettavaa hoitoa saavat ja vähän perspektiiviä elämään. Isäni on "vanhojen asioiden vaalija" ja lapset saavat perusteellisen katsauksen elämään sukupolvia sitten. Ja he tykkäävät...

Mä en todellakaan pode huonoa äitiyttä tästä vaan koen sen rikkautena. Mulla lähipiirissä on luotettavia ihmisiä ja mulla siis erittäin vahva tukiverkko. Ja siis lapsilla myös. Saavat rakkautta paljon.

 

["vieras"]

Toivottavasti myös vietät aikaa yhdessä vauvan kanssa, juttelet, höpsöttelet, hymyilet ja naurat hänen kanssaan. Ettei toinen vaan kaiket päivät ole yksin siellä lattialla tai sängyssä sinun puuhaten omiasi. En tarkoita, että ajattelen sinun näin tekevän, mutta kommentoin vaan kun tiedän sellaisiakin vanhempia olevan, jotka todella tekevät kaikkensa voidakseen vältellä lastaan. Ja puhun ihan muuten fiksuista, koulutetuista, normaaleista ihmisistä, joille vaan se vauva-arki on ilmeisesti liikaa ja se vauva tuntuu enemmän taakalta kuin ilonaiheelta.

 

[Apari]

[QUOTE="vieras";25859218]Toivottavasti myös vietät aikaa yhdessä vauvan kanssa, juttelet, höpsöttelet, hymyilet ja naurat hänen kanssaan. Ettei toinen vaan kaiket päivät ole yksin siellä lattialla tai sängyssä sinun puuhaten omiasi. En tarkoita, että ajattelen sinun näin tekevän, mutta kommentoin vaan kun tiedän sellaisiakin vanhempia olevan, jotka todella tekevät kaikkensa voidakseen vältellä lastaan. Ja puhun ihan muuten fiksuista, koulutetuista, normaaleista ihmisistä, joille vaan se vauva-arki on ilmeisesti liikaa ja se vauva tuntuu enemmän taakalta kuin ilonaiheelta.[/QUOTE]

Kyllä vaan

 

["aave"]

Oma kokemus on että kyllä ne vauvat ilmoittaa kun tarvitsevat syliä. Ei tosiaan kannata olla hössäämässä jos ei varsinaista tarvetta ole ja lapsi on tyytyväinen. Ja mitä tuohon isovanhemmilla hoidossa olemiseen tulee, on erittäin onnekas vauva kun saa heiltä rakkautta ja huolenpitoa.

 

["vieras"]

Kyllä vaan

Hyvä juttu sitten! Omassa tuttavapiirissäni on muutamakin sellainen perhe nimittäin, joissa lapsi on varmaan enemmän muualla hoidossa kuin vanhempiensa kanssa. Viikot päiväkodissa täydet tunnit ja viikonloppuna vielä mummolassa tai muualla poissa jaloista. Lomailut tottakai ilman lasta. Voidaan pieni 1-vuotiaskin jättää vaikka pariksi viikoksi jonnekin hoitoon kun vanhemmat lomailevat. Kotona ollessaan lapsi istutetaan katsomaan videoita tai vanhemmat riitelevät kumpi joutuu vahtivuoroon. Surullista...

 

["minä"]

No vaikea sanoa tuolla perusteella. Olet ehkä vähän poikkeuskellinen äiti, ainakin jos kyseessä on esikoinen. Vaikea sanoa, onko välinpitämättömyytesi vauvaa kohtaan tervettä vai liiallista, uskoisin kuitenkin, että normaalia.

Olen itse aika pitkälle sitä mieltä, että vauvan jokaiseen inahdukseen pitää reagoida. Jos vauvan opettaa olemaan itkemättä sillä, että antaa itkeskellä pitkiä pätkiä (minusta esim. pari minuuttia on jo hyvin pitkä pätkä pikkuvauvalle), niin se ei ole hyvä juttu. Toisaalta, kýllä lapsen pitää antaa rauhassa nukkua, eikä hengittämistä vahdata. Vauvat ovat myös erilaisia, toiset tykkäävät nukahtaa itsekseen, toiset tarvitsevat äidin apua.