Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Aihe vapaa
"Olen työkyvytön, koska pystyn tekemään vain sellaista työtä, joka tuntuu minusta kivalta."
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="vierailija, post: 34567363"]</p><p>Hyvä pointti. Kaikki täällä eivät välttämättä tajua, että nyt kyse on oikeasti sairaasta ihmisestä, joka ei ole täysin samalla viivalla työmarkkinoilla. Tietysti tiedän, että kyseessä on autismin KIRJO, jossa skaala vaihtelee hyvinkin työkykyisestä täysin työkyvyttömään ja on myös välimaastossa olevia ihmisiä. Oikeasti laiskat, mutta täysin terveet ovat sitten eri juttunsa, joilla on enemmänkin asennevamma töitä kohtaan. </p><p></p><p>Olen itse lähellä kolmeakymmentä oleva nainen, jolla on diagnosoitu vaikka mitä vaivaa pienestä pitäen. Tämän hetkiset diagnoosini ovat laaja-alaiset oppimisvaikeudet, joka tuli kuudennella luokalla diagnosoidun lievän kehitysvamman tilalle, ja autismi (tai sitten olen autismipiirteinen, pidän autismirajaa häilyvänä kohdallani, ehkä voin olla epätyypillinen autisti jos mennään vanhojen termien mukaan). Oli minulla diagnosoitu hyvin pienenä semanttis-pragaaamattinen dysfasia vaikea-asteisena, mutta sitä ei enää löydy tuoreimmista diagnoositiedoista. Aikuisiällä minulla on diagnosoitu Sjögrenin oireyhtymä. Liian varhain olen raihnaistunut näköoireiden, väsymyksen, aivosumun yms. takia, jota Sjögren on tuonut mukanaan. Tuntuu kuin keho olisi alkanut vanhentumaan kaksikymppisenä kuivasilmäisyyden, valonarkuuden ja päänsärkyjen myötä.</p><p></p><p>Alunperin minun piti suorittaa peruskoulu täysin yksilöllistetysti, mutta sitä ei koskaan tehty lukuun ottamatta peruskoulussa yksilöllistettyä matematiikkaa ja myöhemmin yläasteella yksilöllistettyä fysiikkaa matemaattiten tehtävien takia. Tarvitsin peruskoululaisena enemmän tai vähemmän erityis-/tukiopetusta. Olin ala-asteen kokonaan pienryhmässä välillä ison ryhmän mukana kahdessa aineessa. Yläasteelle siirtyessä siirryin kokonaan isoon ryhmään lukuun ottamatta matematiikkaa. Arvosanat ilman yksilöllistämistä vaihtelelivat 5-8. Tosin kaksi vitosta nostin pienellä vaivalla seitsemäksi. Keskiarvo oli lopulta 7,5 päästyäni peruskoulusta. En tosin koulukiusattuna jaksanut hirveämmin ajatella koulua ja koin itseni todella masentuneeksi, olin liian ujokin ja olisin halunnut vapautua ryhmätöistä. Jos olisin saanut päättää, niin olisin käynyt ennemmin kotikoulua jos äidilläni olisi ollut vain resursseja järjestää kotiopetusta. Ehkä en olisi nohevammaksi tullut kotiopetukessa, mutta sen sijaan olisin voinut edes vähän paremmin ilman pelkoa henkisestä kiusaamisesta. Välillä sitä miettii, mitä jos olisinkin saanut ennemmin turpaan niin jokainen olisi nähnyt ne jäljet minussa ja siitä olisi tiedusteltu. Sielullisia vammoja ei kukaan näe. </p><p></p><p>Olen työrajotteinen ja tiedän vallan mainiosti, että olen se "työtä vieroksuva", "laiska", "loinen" ja "elämäntapatyötön", vaikka olen opiskellut ammattikoulussa, missä käytännön opetus oli alkuun hankalaa johtuen oman toiminnanohjauksessa. Ehkä ujoudella oli jotain vaikutusta asiaan ja myös sillä, että 17- eikä edes 18-vuotiaanakaan nuori ole vielä täysin valmis kehitykeltään. Lopulta suoritin ravintola-alan tutkinnon hyvin arvosanoin ja sain työpaikan extratyöntekijänä, missä olin kuusi vuotta töissä kunnes yritin opiskella uutta alaa (nuorisonohjaaja) kiinnostuessani erilaisista tuen tarpeista ja erityisnuorisotyöstä, mutta olin käytännössä, erityisesti verbaalisesti, täysin susi kun taas teoreettisia tehtäviäni kehuttiin sekä sitä, kuinka riittävästi hain tietoa ja kirjoitin selkeästi. Nyt opiskelen merkonomiksi, mitä en osannut ennen kuvitellakaan johtuen peruskoulussa yksilöllistetystä matematiikasta, ja valmistun ensi kuussa. Olen saanut merkonomiopinnoissa hyviä arvosanoja (H3 ja jopa H4:ia) lukuun ottamatta matematiikkaa, joissa arvosanat ovat vaihdelleet T1:stä T2:en. En ole anonut armoykkösiä, jos olisin niin susi, etten osaisi niitä helpoimpiakaan laskuja. Hyvä, kun osaan laskea 2+2=4. </p><p></p><p>Toinen asia onkin sitten työllistyminen. Niin kovasti haluaisin olla aikuinen, joka haluaisi tuoda yhteiskunnalle veroeuroja. Itselleni todellä nöyryyttävää, kun nk. normaalit sisarukeni ovat töissä käyviä aikuisia, joilla on omat asunnot ja pääsevät jopa matkustamaan. Kauhea ahdistuskin ollut nyt päällä, kun ahkerista etsinnöistä huolimattan en ole saanut edes kutsua haastatteluun. Sjögrenin takia kulut ovat nousseet, esim. silmälasit taas uusittava ja rahan merkitys on korostunut entisestään, vaikken halua olla mikään sokea mammonaa palvova materialisti. Olen päivittänyt CV:ni ja tiedän, mistä töitä haetaan ja olen etsinyt vinkkejä työnhakuun. Onko kohtaloni sitten se, että 10-15 vuoden päästä olenkin liian vanha työmarkkinoille ja tutkinto onkin mennyt hukkaan, vaikka olen pärjännyt ok kierrätysmyymälässä ja erikoismyymälässä suorittaessani näyttöjä. Ei ole oikein mitään avuja, millä voisin pärjätä tässä maailmassa. No, vitsillä toki välillä heittänyt että eihän sillä naisen pään sisällöllä ole mitään merkitystä, kun voisi ryhtyä edustusvaimoksi tai vaikkapa maailman vanhimman ammatin harjoittajaksi. Tiedän, vitsailuni menee välilllä synkän humoristiseksi...</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="vierailija, post: 34567363"] Hyvä pointti. Kaikki täällä eivät välttämättä tajua, että nyt kyse on oikeasti sairaasta ihmisestä, joka ei ole täysin samalla viivalla työmarkkinoilla. Tietysti tiedän, että kyseessä on autismin KIRJO, jossa skaala vaihtelee hyvinkin työkykyisestä täysin työkyvyttömään ja on myös välimaastossa olevia ihmisiä. Oikeasti laiskat, mutta täysin terveet ovat sitten eri juttunsa, joilla on enemmänkin asennevamma töitä kohtaan. Olen itse lähellä kolmeakymmentä oleva nainen, jolla on diagnosoitu vaikka mitä vaivaa pienestä pitäen. Tämän hetkiset diagnoosini ovat laaja-alaiset oppimisvaikeudet, joka tuli kuudennella luokalla diagnosoidun lievän kehitysvamman tilalle, ja autismi (tai sitten olen autismipiirteinen, pidän autismirajaa häilyvänä kohdallani, ehkä voin olla epätyypillinen autisti jos mennään vanhojen termien mukaan). Oli minulla diagnosoitu hyvin pienenä semanttis-pragaaamattinen dysfasia vaikea-asteisena, mutta sitä ei enää löydy tuoreimmista diagnoositiedoista. Aikuisiällä minulla on diagnosoitu Sjögrenin oireyhtymä. Liian varhain olen raihnaistunut näköoireiden, väsymyksen, aivosumun yms. takia, jota Sjögren on tuonut mukanaan. Tuntuu kuin keho olisi alkanut vanhentumaan kaksikymppisenä kuivasilmäisyyden, valonarkuuden ja päänsärkyjen myötä. Alunperin minun piti suorittaa peruskoulu täysin yksilöllistetysti, mutta sitä ei koskaan tehty lukuun ottamatta peruskoulussa yksilöllistettyä matematiikkaa ja myöhemmin yläasteella yksilöllistettyä fysiikkaa matemaattiten tehtävien takia. Tarvitsin peruskoululaisena enemmän tai vähemmän erityis-/tukiopetusta. Olin ala-asteen kokonaan pienryhmässä välillä ison ryhmän mukana kahdessa aineessa. Yläasteelle siirtyessä siirryin kokonaan isoon ryhmään lukuun ottamatta matematiikkaa. Arvosanat ilman yksilöllistämistä vaihtelelivat 5-8. Tosin kaksi vitosta nostin pienellä vaivalla seitsemäksi. Keskiarvo oli lopulta 7,5 päästyäni peruskoulusta. En tosin koulukiusattuna jaksanut hirveämmin ajatella koulua ja koin itseni todella masentuneeksi, olin liian ujokin ja olisin halunnut vapautua ryhmätöistä. Jos olisin saanut päättää, niin olisin käynyt ennemmin kotikoulua jos äidilläni olisi ollut vain resursseja järjestää kotiopetusta. Ehkä en olisi nohevammaksi tullut kotiopetukessa, mutta sen sijaan olisin voinut edes vähän paremmin ilman pelkoa henkisestä kiusaamisesta. Välillä sitä miettii, mitä jos olisinkin saanut ennemmin turpaan niin jokainen olisi nähnyt ne jäljet minussa ja siitä olisi tiedusteltu. Sielullisia vammoja ei kukaan näe. Olen työrajotteinen ja tiedän vallan mainiosti, että olen se "työtä vieroksuva", "laiska", "loinen" ja "elämäntapatyötön", vaikka olen opiskellut ammattikoulussa, missä käytännön opetus oli alkuun hankalaa johtuen oman toiminnanohjauksessa. Ehkä ujoudella oli jotain vaikutusta asiaan ja myös sillä, että 17- eikä edes 18-vuotiaanakaan nuori ole vielä täysin valmis kehitykeltään. Lopulta suoritin ravintola-alan tutkinnon hyvin arvosanoin ja sain työpaikan extratyöntekijänä, missä olin kuusi vuotta töissä kunnes yritin opiskella uutta alaa (nuorisonohjaaja) kiinnostuessani erilaisista tuen tarpeista ja erityisnuorisotyöstä, mutta olin käytännössä, erityisesti verbaalisesti, täysin susi kun taas teoreettisia tehtäviäni kehuttiin sekä sitä, kuinka riittävästi hain tietoa ja kirjoitin selkeästi. Nyt opiskelen merkonomiksi, mitä en osannut ennen kuvitellakaan johtuen peruskoulussa yksilöllistetystä matematiikasta, ja valmistun ensi kuussa. Olen saanut merkonomiopinnoissa hyviä arvosanoja (H3 ja jopa H4:ia) lukuun ottamatta matematiikkaa, joissa arvosanat ovat vaihdelleet T1:stä T2:en. En ole anonut armoykkösiä, jos olisin niin susi, etten osaisi niitä helpoimpiakaan laskuja. Hyvä, kun osaan laskea 2+2=4. Toinen asia onkin sitten työllistyminen. Niin kovasti haluaisin olla aikuinen, joka haluaisi tuoda yhteiskunnalle veroeuroja. Itselleni todellä nöyryyttävää, kun nk. normaalit sisarukeni ovat töissä käyviä aikuisia, joilla on omat asunnot ja pääsevät jopa matkustamaan. Kauhea ahdistuskin ollut nyt päällä, kun ahkerista etsinnöistä huolimattan en ole saanut edes kutsua haastatteluun. Sjögrenin takia kulut ovat nousseet, esim. silmälasit taas uusittava ja rahan merkitys on korostunut entisestään, vaikken halua olla mikään sokea mammonaa palvova materialisti. Olen päivittänyt CV:ni ja tiedän, mistä töitä haetaan ja olen etsinyt vinkkejä työnhakuun. Onko kohtaloni sitten se, että 10-15 vuoden päästä olenkin liian vanha työmarkkinoille ja tutkinto onkin mennyt hukkaan, vaikka olen pärjännyt ok kierrätysmyymälässä ja erikoismyymälässä suorittaessani näyttöjä. Ei ole oikein mitään avuja, millä voisin pärjätä tässä maailmassa. No, vitsillä toki välillä heittänyt että eihän sillä naisen pään sisällöllä ole mitään merkitystä, kun voisi ryhtyä edustusvaimoksi tai vaikkapa maailman vanhimman ammatin harjoittajaksi. Tiedän, vitsailuni menee välilllä synkän humoristiseksi... [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Järjestä seuraavat numerot pienimmästä suurimpaan: 5 1 8
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Onko täällä ketään?
1 min sitten
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Miten voi olla mahdollista että META terrorisoi ihmisten elämää ympäri maailmaa?
Tänään 01:50
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Ministeri Wille Rydman: "Helsingin väestökehitys on haitallista – ”Lähiöissä tikittää aikapommi”"
Tänään 00:35
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Ei voi muuta kuin NAURAA!
Tänään 00:34
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Trump on vannonut olevansa "diktaattori" heti ensimmäisenä päivänä. Ensimmäisinä Kiina ja Venäjä taputtavat käsiään. Syttyykö siellä sisällissota?
Tänään 00:08
vierailija
5 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Relaatio 1067
Eilen 23:00
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Kilttilässä nukutaan taas kolmistaan 🤭
Eilen 21:34
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Alumiinin vienti Venäjälle kaksinkertaistunut vuodessa – taustalla turkulainen nastafirma Turvanasta, jonka osaomistaja on RKP:n puheenjohtajan vaimo
Eilen 21:06
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Ei voi muuta kuin NAURAA!
Started by vierailija
Tänään 00:34
Luettu: 67
Aihe vapaa
2.
Trump on vannonut olevansa "diktaattori" heti ensimmäisenä päivänä. Ensimmäisinä Kiina ja Venäjä taputtavat käsiään. Syttyykö siellä sisällissota?
Started by vierailija
Tänään 00:08
Luettu: 51
Aihe vapaa
3.
Ministeri Wille Rydman: "Helsingin väestökehitys on haitallista – ”Lähiöissä tikittää aikapommi”"
Started by vierailija
Tänään 00:35
Luettu: 39
Aihe vapaa
4.
Miten voi olla mahdollista että META terrorisoi ihmisten elämää ympäri maailmaa?
Started by vierailija
Tänään 01:50
Luettu: 19
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Onko täällä ketään?
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
2.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi ihmiselle yöketju
Latest: vierailija
36 min sitten
Aihe vapaa
3.
K/B-komposti
Latest: vierailija
Tänään 01:59
Aihe vapaa
4.
Miten voi olla mahdollista että META terrorisoi ihmisten elämää ympäri maailmaa?
Latest: vierailija
Tänään 01:50
Aihe vapaa
5.
Ministeri Wille Rydman: "Helsingin väestökehitys on haitallista – ”Lähiöissä tikittää aikapommi”"
Latest: vierailija
Tänään 01:44
Aihe vapaa
6.
Kasvanko kohta umpeen?
Latest: Johnny Appleseed
Tänään 01:35
Aihe vapaa
7.
K/B-komposti 2.0
Latest: vierailija
Tänään 01:09
Aihe vapaa
8.
Valmiudessa olevat lännen yli 1500 ja Venäjän yli 1500 ydinasetta aiheuttavat harmagedonin
Latest: Johnny Appleseed
Tänään 01:04
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Aihe vapaa
"Olen työkyvytön, koska pystyn tekemään vain sellaista työtä, joka tuntuu minusta kivalta."
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu
