Jos lapsen isä on mukana, muuten ei. En koe, että olisi minun velvollisuuteni pitää sukulaisuussuhdetta toiseen sukuun, johon en itse kuulu. Eikä se myöskään ole lapsen tehtävä.Kai se tuleva lapsi saa sitten tietää kaikista sukulaisistaan, myös isänsä puolelta?
Olen miettinyt. Uskon, että pystyisin tarjoamaan lapselle miellyttävän elämän. Olisin varmaankin melko vapaamielinen vanhempi hänelle, en mikään tiukkapipoinen äiti. Muistan mm. omasta lapsuudestani (silloin oli vielä lankapuhelimet eikä omia puhelimia lapsilla), kuinka erään tytön äitipuoli kyttäsi kaikki lankapuhelimesta soitetut puhelut ja soitteli sitten niihin tarkistaakseen kenelle oli soitettu siitä heidän puhelimestaan.Alkuperäinen kirjoittaja minäminäminä;26676196:Mutta oletko miettinyt yhtään mikä olisi sen mahdollisen tulevan lapsen kannalta järkevin valinta?
Olisi todennäköisesti minulle helpompi ja miellyttävämpi vaihtoehto, sekä myös taloudelliselta kannalta kannattavaa. En myöskään ole enää mikään nuori ihminen vaan keski-ikäinen henkilö.Miksi?
siis miten vanha sä olet??mä olen 36 v ja kaukana keski-iästä kyllä..Olisi todennäköisesti minulle helpompi ja miellyttävämpi vaihtoehto, sekä myös taloudelliselta kannalta kannattavaa. En myöskään ole enää mikään nuori ihminen vaan keski-ikäinen henkilö.
Helpompi ja miellyttävämpi kuin mikä?Olisi todennäköisesti minulle helpompi ja miellyttävämpi vaihtoehto, sekä myös taloudelliselta kannalta kannattavaa. En myöskään ole enää mikään nuori ihminen vaan keski-ikäinen henkilö.
Sinua nuorempi.siis miten vanha sä olet??mä olen 36 v ja kaukana keski-iästä kyllä..
Miten tämä eroaa niistä lapsista, jotka ovat saaneet alkunsa jonkun toisen luovutetuilla munasoluilla?Muistaakseni silloin kirjoitit, että heillä on oikeus tietää keitä heidän mahdolliset sisarukset ja "oikea" äiti on..Jos lapsen isä on mukana, muuten ei. En koe, että olisi minun velvollisuuteni pitää sukulaisuussuhdetta toiseen sukuun, johon en itse kuulu. Eikä se myöskään ole lapsen tehtävä.
Kyllä kai yleensä nelikymppistä kutsutaan jo vahvasti keski-ikäiseksi.siis miten vanha sä olet??mä olen 36 v ja kaukana keski-iästä kyllä..
Ai sä oot 4-kymppinen? :O Luulin että olet lähempänä mun ikää (28v).Olisi todennäköisesti minulle helpompi ja miellyttävämpi vaihtoehto, sekä myös taloudelliselta kannalta kannattavaa. En myöskään ole enää mikään nuori ihminen vaan keski-ikäinen henkilö.
jaa, en mä ainakaan koe olevani keski-ikäinen vielä vuosiin..joten, miten ihmeessä ap kuvittelee mua nuorempana olevansa keski-ikäinenKyllä kai yleensä nelikymppistä kutsutaan jo vahvasti keski-ikäiseksi.
Niin, oikeus tietää, mutta en silti koe, että olisi minun tehtäväni ylläpitää yhteyttä johonkin lapsen isän sukuun, jos lapsen isä ei haluaisi olla lapsen kanssa tekemisissä. Nimen ja iän ym. tietoa kyllä kertoisin ja kuvia näyttäisin. Mutta en tuputtaisi lasta isälle jos isä olisi jo mennyt menojaan.Miten tämä eroaa niistä lapsista, jotka ovat saaneet alkunsa jonkun toisen luovutetuilla munasoluilla?Muistaakseni silloin kirjoitit, että heillä on oikeus tietää keitä heidän mahdolliset sisarukset ja "oikea" äiti on..
Elämä olisi lapsen kanssa mielekkäämpää. Lisäksi tuntuu, että nyt menee kauheasti rahaa enkä saa mistään mitään. Siis rahani kyllä kelpaavat muille, mutta en saa vastineeksi mitään.Helpompi ja miellyttävämpi kuin mikä?
Taloudellisesti kannattavaa....BUAAAHAHAAAA (ja pian taas lähtee, yy kaa koo opcorn.
Mitäs annat rahojasi muille.Elämä olisi lapsen kanssa mielekkäämpää. Lisäksi tuntuu, että nyt menee kauheasti rahaa enkä saa mistään mitään. Siis rahani kyllä kelpaavat muille, mutta en saa vastineeksi mitään.
Jostain luin, että tämä olisi jo keski-ikää ja vanhan piian rajakin on ylitetty jo.jaa, en mä ainakaan koe olevani keski-ikäinen vielä vuosiin..joten, miten ihmeessä ap kuvittelee mua nuorempana olevansa keski-ikäinen
Lopeta se sukulaisten lahjominen, niin ei mene rahaa niin kauheasti.Elämä on valintoja täynnä.Elämä olisi lapsen kanssa mielekkäämpää. Lisäksi tuntuu, että nyt menee kauheasti rahaa enkä saa mistään mitään. Siis rahani kyllä kelpaavat muille, mutta en saa vastineeksi mitään.
Mun tekis niin mieli sanoa... Sanonpa vaan että kun sä kuuntelet sitä huutoa 24/7 6 viikkoa putkeen, niin siinä alkaa pikkuhiljaa tervekin pääkoppa hajoilla ja mieleen tulee vaikka mitä...En minä vauvalle suuttuisi. On kai hieman eri asia itkevä vauva kuin aikuinen ihminen, joka puuttuu toisten tavaroihin ja pukeutumiseen. Tai ainakin minun mielestän näillä on suuri ero. Itkevä vauva ei haittaisi minua. Minullakin oli 3 kuukauden koliikki vauvana, joten jos huutavan vauvan saisin, niin ajattelisin luultavasti vain niin, että itse olen sen koliikkivauvan ansainnut. Lisäksi tässä lapsen hankinnassa tuo vauvan itku on kyllä huolista pienimpiä.