Olen todella raivoissani ja hirveän surullinen appivanhempien käytöksestä

[vierailija]

En ymmärrä, miksi ette itse käy isovanhempien luona? Ovatko he työelämässä vai eläkkeellä? Itse en tykkää nukkua kenenkään sohvilla tms. ja jos ei ole varaa yöpyä mukavasti hotellissa, syntymäpäivät jäävät kyllä käymättä. Itsellänikin on monta vaivaa, vaikka olen 10 vuotta nuorempi kuin lapsesi isovanhemmat. Refluksitautikin.

Meillä on pieni poika, joka täyttää 1-vuotta. Mieheni vanhemmat eivät tulleet häntä katsomaan kun hän syntyi. Ristiäisiin tulivat, sinnekin asenteella kuinka RASKASTA oli matkustaa meille asti. He ovat vetreitä 6-kymppisiä, jotka muuten kyllä matkustavat pitkin Eurooppaa. Mutta tämä 4 tunnin ajomatka meille on aivan toinen juttu.

Nyt kuulin, etteivät he ole aikeissa tulla lapsen syntymäpäiville. Kutsuun he eivät vastanneet, mutta miehen soittaessa olivat sivulauseessa todenneet, että ei tulla. Mies oli aivan tyrmistynyt. Miehen siskon perhettä he tapaavat viikottain.

Isovanhemmat ovat nähneet lapsenlastaan kerran tämän syntymän jälkeen. Olen todella pettynyt ja myös surullinen lapsen takia. Hän ei tunne omaa isoäitiään eikä isoisäänsä.

 

[vierailija]

Miksi ette kysy suoraan? Miksi pitää miettiä ja ihmetellä? Sanokaa suoraan, että mulle aivan sama, mutta musta tuntuu pahalta lasten vuoksi. Ja miksi asia on näin? Eikä mitään ympäripyöreää vastaukseksi. Itse olen kerran anopin kanssa ottanut eräistä asioista kissan pöydälle, puolin ja toisin, ja sen jälkeen asiat muuttuneet. Lapset käyvät siellä kerran kuukaudessa, päiväseltään tai yökylässä. Vaatiihan se munaa sanoa ääneen, että nyt ei ole kaikki kohdillaan. Jos isovanhemmat on 'tarpeeksi' vanhoja, heidän kasvatuksensa on ollut jotain aivan erilaista, mitä meidän. Asioita voi olla vaikeampi käsitellä, tai ymmärtää miksi miniä syöttää lapselle sitä tai tätä tms.. Ei mikään selviä kysymättä.

 

[vierailija]

Ja nimenomaan mies kysymään omilta vanhemmiltaan.

 

[vierailija]

Miksi ette kysy suoraan? Miksi pitää miettiä ja ihmetellä? Sanokaa suoraan, että mulle aivan sama, mutta musta tuntuu pahalta lasten vuoksi. Ja miksi asia on näin? Eikä mitään ympäripyöreää vastaukseksi. Itse olen kerran anopin kanssa ottanut eräistä asioista kissan pöydälle, puolin ja toisin, ja sen jälkeen asiat muuttuneet. Lapset käyvät siellä kerran kuukaudessa, päiväseltään tai yökylässä. Vaatiihan se munaa sanoa ääneen, että nyt ei ole kaikki kohdillaan. Jos isovanhemmat on 'tarpeeksi' vanhoja, heidän kasvatuksensa on ollut jotain aivan erilaista, mitä meidän. Asioita voi olla vaikeampi käsitellä, tai ymmärtää miksi miniä syöttää lapselle sitä tai tätä tms.. Ei mikään selviä kysymättä.

Voiko sitä kysyä? Silloinhan voi kuulla totuuksia.

 

[termospullo]

Anna olla ap moisten jos ei kiinnosta. Kuulostaa mun anopiltani joka ei millään jaksa lähteä millään pelillä meilä käymään 500km päähän. Edes pojan takia. Vaikka tää anoppi kyllä tuossa 10km päässä on käynyt monesti kesälomilla. Meille vaan on niiiiiiin pitkä matka. Yösijan saisivat jne mutta ei niin ei. Nähdään sitten kerran vuodessa kun ,me ajetaan ohi lomareissuilla. Laps on jo 8v ja mummu vaan ei tule. Oletti kyllä että ajetaan vauvan kanssa heille että mummu näkee kultaa...juupajoo. Se vaan ei voi myöntää että ei kiinnosta tulla.