Olen ollut viikon työharjottelussa päiväkodissa...

["opiskelija"]

...kyseessä uusi, upea päiväkoti keski-suomessa varakkaalla alueella... veikkaan, että siksi siellä onkin niin paljon pieniä lapsia. Pakko mennä heti äitiysloman jälkeen töihin, että saa isot talolainat maksettua.

Eniten minua harmittaa, että olen lähtenyt kouluttautumaan alalle jota työtä ei voi tehdä hyvin. Hoitajia liian vähän, lapsia paljon, lopputulos ei ole mikään ihana, seesteisen rauhallinen päiväkoti jossa lasten olisi hyvä varttua.

Olen ollut alle kolmevuotiaiden ryhmässä. Pienimmät ovat alle vuoden ja niitä on kolme kpl. Yksi tälläinen alle vuodenikäinen on sellainen tapaus, että tarvitsee lähes kokoajan syliä. Pienempien ongelmana on lisäksi se, että kun ryömivät ja konttaavat lattialla, meinaa kävelevät isommat 1,5v-3v juosta milloin yli ja milloin isommat pitävät heitä kiipeilytelineinään jne.

Aamun ohjelmassa oleva "ohjattu toiminta" on aivan järkyttävä tapaus. Ehkä se pitää järjestää, kun ehkä jossain määräyksissä niin edellytetään, mutta parempi olisi melkein jättää pois se tuokio...ei sillä ole mitään merkitystä.

Ainakin alle kolmevuotiaiden ryhmässä ei lapset mitään erityisiä leikkejäkään leiki, lelujakin on minun mielestä aika vähän, myös tilat on pienet, tila mihin noin 15 lasta ahtautuu on yksiön kokoinen.

Ruokaa minusta jaetaan hyvin vähän, joku lapsi lähes poikkeuksetta aina unohtuu johonkin nurkkaan syömään ja hänelle unohdetaan antaa se omenanlohko tai leivänpala ja se muistuu vasta myöhemmin.

Yllätyin myös siihen ettei päiväkoti olekaan kovin siisti paikka. Ilmeisesti lattiaa ei pyyhitä muruista ja tahroista päivittäin...

Kun päiväkodissa monesti olettamus on se, että lapset pääsee mukamas sinne ulos kunnolla purkamaan energiaa... tosiasiassa alle vuodenikäisiä ei välttämättä viedä ollenkaan ulos, koska pukeminen kaikkineen koetaan liian haastavaksi. Toinen ilmeinen tapa on istuttaa alle kaksivuotiaita noin 30minuuttia rattaissa pihalla, siinä sääsytään siltä ettei tarvitse sentään kurahousuja pukea.

Lapsia kohdellaan vääjäämättäkin epätasa-arvoisesti. Jos vanhemmista ei tykätä, ei tykätä lapsistakaan...

Olen järkyttynyt.

 

["vieras"]

No täytyy sanoa että onpa onni kun täällä on kunnollinen päiväkoti.

 

[MorbidMama]

No, sen verran otan kantaa, että kyllä noihin tuokioihin kannattaa panostaa jo ihan pientenkin ryhmässä. Kesto ja sisältö täytyy kuitenkin miettiä ikätasoa vastaavaksi.

 

[alkupp]

[QUOTE="vieras";25148230]No täytyy sanoa että onpa onni kun täällä on kunnollinen päiväkoti.[/QUOTE]

Sehän siinä onkin, että vanhemmille esitetäänkin, että voivoi ja ihana päivä ja kaikki hyvin...mutta totuus toinen.
Voi kun pääsisitte kärpäseksi kattoon.
Tietysti minä toivon, että tämä päiväkoti olisi poikkeus, mutta epäilen.

 

[MorbidMama]

Sehän siinä onkin, että vanhemmille esitetäänkin, että voivoi ja ihana päivä ja kaikki hyvin...mutta totuus toinen.
Voi kun pääsisitte kärpäseksi kattoon.
Tietysti minä toivon, että tämä päiväkoti olisi poikkeus, mutta epäilen.

Huoh, mie tiedän; pienten ryhmät on rankkoja....

 

["vieras"]

Sehän siinä onkin, että vanhemmille esitetäänkin, että voivoi ja ihana päivä ja kaikki hyvin...mutta totuus toinen.
Voi kun pääsisitte kärpäseksi kattoon.
Tietysti minä toivon, että tämä päiväkoti olisi poikkeus, mutta epäilen.

Juurikin vein aamulla lapseni kesken tuokion hoitoon ja hän meni istumaan tuolilleen ja jatkoivat juttua kun laitoin lapsen vaatteita naulakkoon, hienosti joku tiesi mikä päivä oli ja joku sai ávata kalenterin luukun, en kuullu mitä tuli, alkoivat lukemaan jotain kirjaa ja kaikki kyllä kiltisti kuuntelivat. Siistiä siellä on vielä iltapäivälläkin kun lapsen haen ja kyllä sen nyt lapsesta näkee viihtyykö paikassa vai ei, ruokaa oli kuulemma tänään syönyt kaksi lautasellista, oli ollut makaronilaatikkoa.

 

[Leenuliinukka]

Sehän siinä onkin, että vanhemmille esitetäänkin, että voivoi ja ihana päivä ja kaikki hyvin...mutta totuus toinen.
Voi kun pääsisitte kärpäseksi kattoon.
Tietysti minä toivon, että tämä päiväkoti olisi poikkeus, mutta epäilen.

Tollai viikon kokemuksella onkin hyvä vetää johtopäätöksiä

Oon ollut tällä alalla yli 10 vuotta, 4 eri kunnassa ja vielä useammassa päiväkodissa. Joukkoon mahtuu kasvattajia, joille en tod. omaa lastani haluaisi hoitoon antaa. Onneksi joukkoon mahtuu paljon enemmän ihania kasvattajia tai ainakin tarpeeksi hyviä, joille omani voisin turvallisin ja tyytyväisin mielin antaa. Nyt sinä olet opiskelijana avainasemassa kyseenalaistamaan tapoja. Kysele Miksi? Ihmettele tapoja ääneen. Herättele työntekijöitä!

 

["hoitaja"]

No jopas olet paikkaan joutunut. Mutta joo, itse työskentelen myös pienten ryhmässä ja lapsia vielä sama määräkin 15. Aikuisia vain kolme, tilanne on haastava varsinkin ne siirtymätilanteet, koko ryhmän pukemiseen menee aikaa kahdelta hoitajalta reilu tunti, jos ilta ei ole vielä tullut töihin. Usein joudumme arvottamaan toimintatuokion tai ulkoilun välillä, koska molempia ei voi ajan takia tehdä. Usein sää valitsee puolestamme, eli jos hyvä sää niin lähdemme heti aamupalan jälkeen pukemaan, jos taas huono niin otetaan pienrymissä toimintaa eli käytänössä pienryhmässä on 3-4 naperoa ja loput toisella hoitajalla leikkimässä, heti kun kolmas tulee töihin jaetaan ryhmä pienemmäksi.

Haastavaksi työn tekee myös se, että ryhmässä on 3 vuotta täyttäneitä monikuja ja heille pitäisi järjestää S2 toimintaa vähintää kerta viikkoon, käytänössä eivät saa erikseen mitää tukioita, vaan koko toiminta on aikalailla yhtä S2 kerhoa, koska ryhmässä on hyvin paljon monikuja tai kielelllisesti lisätukea tarvitsevia lapsia. Ryhmässä on myös erityislapsia 2, lisää on tulossa eli työn alla, tulee vielä pari lisää. Niin ja se ryhmä koko on edelleen se 15 lasta, kertoimet on sitten 23.. eli tälläistä arkea meillä.

Niin ja sanomattakin on selvää, että sijaisia emme saa. Itse olen ollut kolme päivää sairaana ja ryhmässäni on sitten ollut yhden aikuisen vaje, niin ja vanhemmat nilevät tämänkin aivan tyynesti.

Vanhemmille esitänkin nöyrän pyynnön, seuratkaa lastenne päivähoito ryhmiä, kuinka suuria ne on ja kuinka paljon on aikusia paikalla. Jos havaitsette epäkohtia, puuttukaa niihin, ottakaa yhteyttä päiväkodin johtajaan, jos ei auta niin kirjoittakaa vaikka lehtiin. Muutosta ei tule, jos vanhemmille kaikki ok, me hoitajat olemme kädettömiä näiden asioiden suhteen.

 

["vieras"]

[QUOTE="opiskelija";25148213]...kyseessä uusi, upea päiväkoti keski-suomessa varakkaalla alueella... veikkaan, että siksi siellä onkin niin paljon pieniä lapsia. Pakko mennä heti äitiysloman jälkeen töihin, että saa isot talolainat maksettua.

Eniten minua harmittaa, että olen lähtenyt kouluttautumaan alalle jota työtä ei voi tehdä hyvin. Hoitajia liian vähän, lapsia paljon, lopputulos ei ole mikään ihana, seesteisen rauhallinen päiväkoti jossa lasten olisi hyvä varttua.

Olen ollut alle kolmevuotiaiden ryhmässä. Pienimmät ovat alle vuoden ja niitä on kolme kpl. Yksi tälläinen alle vuodenikäinen on sellainen tapaus, että tarvitsee lähes kokoajan syliä. Pienempien ongelmana on lisäksi se, että kun ryömivät ja konttaavat lattialla, meinaa kävelevät isommat 1,5v-3v juosta milloin yli ja milloin isommat pitävät heitä kiipeilytelineinään jne.

Aamun ohjelmassa oleva "ohjattu toiminta" on aivan järkyttävä tapaus. Ehkä se pitää järjestää, kun ehkä jossain määräyksissä niin edellytetään, mutta parempi olisi melkein jättää pois se tuokio...ei sillä ole mitään merkitystä.

Ainakin alle kolmevuotiaiden ryhmässä ei lapset mitään erityisiä leikkejäkään leiki, lelujakin on minun mielestä aika vähän, myös tilat on pienet, tila mihin noin 15 lasta ahtautuu on yksiön kokoinen.

Ruokaa minusta jaetaan hyvin vähän, joku lapsi lähes poikkeuksetta aina unohtuu johonkin nurkkaan syömään ja hänelle unohdetaan antaa se omenanlohko tai leivänpala ja se muistuu vasta myöhemmin.

Yllätyin myös siihen ettei päiväkoti olekaan kovin siisti paikka. Ilmeisesti lattiaa ei pyyhitä muruista ja tahroista päivittäin...

Kun päiväkodissa monesti olettamus on se, että lapset pääsee mukamas sinne ulos kunnolla purkamaan energiaa... tosiasiassa alle vuodenikäisiä ei välttämättä viedä ollenkaan ulos, koska pukeminen kaikkineen koetaan liian haastavaksi. Toinen ilmeinen tapa on istuttaa alle kaksivuotiaita noin 30minuuttia rattaissa pihalla, siinä sääsytään siltä ettei tarvitse sentään kurahousuja pukea.

Lapsia kohdellaan vääjäämättäkin epätasa-arvoisesti. Jos vanhemmista ei tykätä, ei tykätä lapsistakaan...

Olen järkyttynyt.[/QUOTE]

Ei hätää. Tää on selvästikin vaan joku harvinainen rajatapaus. Itse olen ollut harjoittelijana, tai opiskelijana viidessä eri päiväkodissa, eikä yksikään niistä ole ollut noin perseestä. Aikaa sais tietysti aina olla enemmän.

 

["vieras"]

Tää taitaa olla jonkun Nina Mikkosen provo...

 

["kolmen äiti"]

Kuulostaa niin tutulta. Itse olen pääkaupunkiseudulla ollut pk:ssa töissä. Pienten ryhmässä todellakin on ollut liiiiian vähän henkilökuntaa, juurikin noihin pukemistilanteisiin... käsiä/silmiä vaan tarvitsisi olla enemmän. Likaisuuteen en kyllä ole törmännyt... joskus jos siivooja on puuttunut on siivomiinen kuulunut hoitohenkilökunnalle... ei niitä ruokia lattialle jätetä.... pienethän syö ne. Vähän maalaisjärkeä toimintaan ja todellakin minäkin toivon että vanhemmat puuttuisivat epäkohtiin. Itse nyt kolmen lapsen äitinä ja ensimmäisen mennässä esikouluun olen kylläkin heti puuttunut mielestäni epäkohtiin... lapsiani en itse siis laita päiväkotiin kun pakon edessä. Sen verta huonoja kokemuksia itselläni niistä on.

 

[alkupp]

Tollai viikon kokemuksella onkin hyvä vetää johtopäätöksiä

Oon ollut tällä alalla yli 10 vuotta, 4 eri kunnassa ja vielä useammassa päiväkodissa. Joukkoon mahtuu kasvattajia, joille en tod. omaa lastani haluaisi hoitoon antaa. Onneksi joukkoon mahtuu paljon enemmän ihania kasvattajia tai ainakin tarpeeksi hyviä, joille omani voisin turvallisin ja tyytyväisin mielin antaa. Nyt sinä olet opiskelijana avainasemassa kyseenalaistamaan tapoja. Kysele Miksi? Ihmettele tapoja ääneen. Herättele työntekijöitä!

Sehän siinä onkin, että en ihan "vaan opiskelijana" ainakaan vielä kehdannut alkaa pikkasen kyseenalaistamaan...

 

[halipupu harmaana]

No päiväkodissa tarvitaankin kasvatusalan ammattilaisia, jotka osaavat organoisoida tilanteet ja toiminnan niin, että se on kaikille sekä lapsille että aikuisille mielekästä. Pienryhmätoiminta on päivän sana ja siitä kannattaa pitää kiinni.

Meillä isompien 3 - 5v- ryhmässä pyritään kaikki toiminta tekemään pienryhmissä ja vain päiväpiiri, ruokailut ja päivälepo ja iltapäiväulkoilu on kaikilla ryhmän lapsilla samaan aikaan. Muuten ulkoilemme, askartelemme, jumppaamme ja musisoimme pienryhmissä eri aikaan, jolloin lapsilla on tilaa ja rauhaa toimia eikä kaikki 20 lasta ole samassa tilassa yhtäaikaa.

Yleensä organisoinnilla saa aika paljon aikaan kun vaan miettii erilaisia vaihtoehtoja eikä jämähdä siihen yhteen ja samaan malliin, jota ollaan käytetty viimeiset 20-vuotta.

Itse olen ainakin ylpeä siitä, että pyyrin tekemään parhaani ja antamaan lapsille erilaisia kokemuksia ja elämyksiä nyhjää tyhjästä tyyliin. Se ei ole helppoa, mutta antoisaa se opn ja lapset antaa jo itsestään niin paljon, että sitä tyydystä ei monesta muusta ammatista saakaan. Lisäksi jos miettii miten mahtavaa porukkaa ainakin meillä on töissä, niin se on ihan uskomatonta. Kuinka monesta työpaikasta löytyy musiikin, kuvataiteen, näyttämötaiteen yms. taiteen, liikunnan ja lisäksi pedagogiikan moniosaajia? Ei kovinkaan monesta veikkaan.

 

[Jellonainen]

Minäkin olin viikon päiväkodissa opintoihin kuuluvassa harjoittelussa, ja kokemukseni oli aivan toisenlainen. Lapset saivat syödä omassa tahdissaan eikä ketään unohdettu, pienet vietiin viimeisenä ulos ja tuotiin ensimmäisenä sisään etteivät palelisi (pari pienintä osasi juuri ja juuri kävellä, oli maaliskuu). Pukemistilanne oli rauhallinen, koska pienimmät saivat vielä jatkaa leikkejään ja isoimmat pääsivät ulos sitä mukaa kun olivat valmiita. Kaikki kuuntelivat aamupiirissä rauhassa. Jumppaan isommat ja pienemmät jaettiin eri ryhmiin ja jumpan taso määräytyi sen mukaan. Askarteluun otettiin kaksi lasta kerrallaan. Tilat olivat naurettavan pienet, mutta muuten ei mitään moittimista ollut. Ja samanlainen kokemus on myös oman lapseni pk:n pienten ryhmästä (samassa kaupungissa kuin tuo harjoittelupaikkani).