[QUOTE="Nainen";24515487]AP, olen todella pahoillani tilanteestasi, mutta ota nyt herran tähden vastaan ne neuvot, joita olet saanut täällä! Ei tuollainen tilanne todellakaan ole "normaali" eikä varsinkaan hyväksi sinulle ja lapsillesi. Se on silti kai ymmärrettävää, että yrittääkin jollakin tapaa puolustaa miehen käytöstä ja keksiä syitä itsestään, koska eihän sitä halua myöntää, että ITSE toimii tyhmästi. Minäkin vasta nelikymppisenä alan vasta omaksua sen asenteen, että toista ei voi muuttaa, vaan itseään. Vaikka sen järjellä ymmärtää, sen täytäntöön paneminen on sitten toinen juttu. Mutta helpottaa kummasti, kun sitä periaatetta alkaa toteuttaa! Suosittelen![/QUOTE]
kiitos kaikille vastauksista/neuvoista! sitä on jotenkin vaan niin turtunut tilanteeseen. En enää oikein tiedä mikä on ns. normaalia ja mikä ei. kun on tosi huono itsetunto ja huonoja kokemuksia ihmisten välisistä kanssakäymisistä, jotenkin sitä luulee että on ansainnut ko. puheen/käytöksen.
Toki lasten hyvinvointi on mulle tärkein!!
Toivon että aloittamani psykoterapia tuo toivottuja tuloksia.