Olen miettinyt tällaista (millainen vanhus minusta tulee)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kiukkuinen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

kiukkuinen

Vieras
Luulen, että minusta tulee kiukkuinen vanhus.

Muistan lapsena naapurin sedän, joka valitti kaikesta mitä keksimme tehdä. Sisaren /sisarten tai toisten lastenkanssa nauroin vain hänelle ja hänen kotkotuksilleen. Yksin olisin peljännyt, tosin yksin en tehnytkään sellaista, mistä voisi tulla sanomista.

Nyt minä luulen, että minusta tulee vähitellen ihan samanlainen. Valittava nuriseva ja kiukkuinen.

asumme alueella, jossa on liikaa lapsiperheitä. Ja tuntuu, että vanhemmat eivät jaksa itse vahtia kakaroitaan, ja ovat vaan tyytyväisiä, jos lapset rymyävät jossain muualla tekemässä pahuutta kuin sisällä tai omassa pihassa. Siis joo, jos koko ajan vahdittaisiin lasten tekemiset, mutta kun suomessa ei. Pikkukakarat saavat kuljeksia toisten pihoille, varastella, oleskella toisten istutusten lähellä... teinienannetaan olla ulkona illalla vahtimatta (nauraakaa vaan, ei muualla 12-16v kulje yksin illalla, vaan ihan normaalisti ovat kotona) ja sotkea.


siis jos lapsia tehtäisiin vaan sen verran kuin jaksetaan katsoa, ja ymmärrettäisiin että työtä on 20- 30 vuodeksi, ehkä loppuelämäksi, eikä vaan 3 vuodeksi, kun hauskanpito loppuu... (kaikki jaksavat hoitaa ne pieneet, mutta isompia ei...)
 
Ja sitten mietin sellaista, että ehkä tuolla vanhalla papparaisellain oli perhe? myös lapsia. Mutta jostain syystä juuri hän asui paikassa, johon toisten kakarat kokoontuivat ja hän sai tarpeekseen ja häenstä tuli kiukkuinen.

eli tekeekö kokemukset ja ympäristö meistä sellaisen vanhuksen kuin me olemme.
 

Yhteistyössä