olen ihastunut toiseen mieheen,tai ainakin ajatukseen toisesta miehestä...

["rinde"]

Olen 32v. Ollut mieheni kanssa 16-v:stä asti yhdessä, eli aina... Meillä on 6v tyttö. Olen aina ajatellut ettö olen onnellinen ja että lapsella pitää olla koti jossa molemmat vanhemmat yms. Nyt minua on alkanut enemmän ja enemmän mietityttää että onko tämä sitö elämää jota haluan elää loppuelämäni. Mieheni on ujo ja aika epäsosiaalinen, tylsäkin. Haaveilen miehestä johonka olin ihastunut tuolloin nuorena tyttönä. En edes tiedä hänen elämäntilannettaan yms, mutta näen hänestä unia jne. Ylipäätänsä ajattelen että voisiko olla jonkun toisen kanssa elämä onnellisempaa.

Asumme pienellä paikkakunnalla jowta molemmat olemme kotoisin, sekin tympii, ei olla nähty ees maailmaa.

Onkohan tämä jotakin myöhässä tulevaa 30v kriisiä...!?!?

 

["Onnellinen"]

niitä tulee, ja menee. Osa jää mieleen kaivertelemaan pitkäksikin aikaa. Siitä huolimatta joku järki aina takaraivossa kolkuttelee, että kyllä se oma kulta on parasta just minulle. Meillä ei ole lapsia, ollaan oltu yhdessä yli 10 vuotta, en ole edes laskenut niin tarkalleen, kun kuitenkin ollaan tunnettu "aina".
Viimeisin pikaihastus pussasi minua, en vastannut siihen mitenkään, olen ajatellut jopa kertoa miehelleni, en vain ole vielä saanut aikaiseksi. Kysymys oli enemmänkin kaveruudesta, mutta kaitpa tuo uusi tuttavuus halusi testata, josko jotain muutakin olis, noh, nyt tietää, että eipä ole.
Maailmaa on yhdessä mieheni kanssa tallattu ees taas, joten kait sekin jotenkin auttaa ymmärtämään suhteemme olevan se tärkein meille, kun tiedämme, että houkutuksia on maapallo pullollaan. Toisen ei tarvi kun katseensa kääntää, niin toisella olisi jo vientiä.

 

[up]

Up

 

["CIS"]

Tuossa vaiheessa kannattaa avata suu ja puhua asiasta sille ukko kullalle, ennenkun menee tekemään ja ihastumaan oikeesti kehenkään..
kahden miehen loukussa sitten ei olekaan kiva olla.

 

[up]

Up

 

["vieraana"]

Niin... Tuttu tunne. Hyvinkin tuttu tunne, vaikkakin minä olen kyllä ennen nykyistä miestä ehtinyt kokeilla yhtä jos toista muutakin miestä.

Paras mies tuo on mulle, mutta sisältä kalvaaa ajatus, että onko se nyt tässä. Loppuelämä tätä...

 

["milka"]

ikäkriisiltä/muulta omalta kriisiltä tuo kuulostaa!

pariterapiaan voisi suositella menevän..tai leirille tms.

http://www.katajary.fi/avioliittoleiri-1-6-7-2013-vuokatti/

 

["milka"]

http://www.katajary.fi/mista-solmuja-parisuhteessa-neuvonnassa-kyse/


tai sitten krikon perheasianneuvottelukeskukseen ilmaiseen pariterapiaan jos otote vähä varaisia!

minä kannatan sinne menoa ajoissa jotta isommalta kriisiltä vältytään! ps.se ruoho ei ole vihreämpää aidan tosiella puolella!!!

olen itse kokenut asian,hylkäsin aviomieheni jossa oli niin suuret viat että.. tai siis vikahan oli oikeasti omassa päässäni! olihan meillä pitkään jatkunut ongelma,mutta silti.

 

[astrolabe]

Päätät, että haluatko kokea sen toisen miehen ja jätät miehesi tai sitten käsittelette tuntemuksesi miehesi kanssa ja vahvistatte parisuhdettanne. Voi olla, että ero voisi johtaa suureen suruun ja menetykseen tai sitten voitte kumpikin löytää uudet ja sopivammat puolisot tms.