Olen alkoholistin puoliso. Ihmetelkää päänsisäistä keskusteluani!

No niin, salilta tullessaan ei enää murjottanut (kas kun kävi siellä, nykyään on ollut kaikennäköisiä pipejä jottei ole voinut lähteä). Oli semmoista lässynläätä ja oli eilisen selvinpäin. Itse tunsin hirvittävää syyllisyyttä siitä, että olin tehnyt tämän aloituksen, soittanut sille mummolle ja sähköpostilla kertonut opelle ahdistuksesta ja syynkin siihen. Mieshän oli selvinpäin, eihän se mikään alkkis voi olla, eikö niin? :headwall:
Voi että voi nainen olla tyhmä. No, laitoin lisää kamaa myyntiin huutonettiin.

Tänään on toinen etäpäivä, jolloin en ole saanut tehtäviäni tehtyä. Päivä on kulunut tavaroita penkoessa ja kerätessä lisää ahdistusta. Soitin aa-han ja onnistuin järkyttämään jonkun raittiin alkkispapan tuolla seksi/selvä päivä laskelmoinnilla ja kuukautisaikaan lisääntyneellä arkiläträämis-asialla. Sanoi, että: he "ei voi kehottaa ketään eroamaan mutta, mutta, tuohan on ihan järkyttävää!"
Raittiin alkkispapan sanoissa oli melkoisen suuri totuus.

Mä harvemmin jään miettimään mitään tuntemattomia palstahahmoja enää sen jälkeen, kun suljen läppärin. Mutta tämä aloitus jäi mieleeni.

Hienoa että naputtelit kamaa huutikseen. Ja hienoa että olet soittanut ja purannut oloasi.

Kyllä se sun miehesi on alkoholisti, vaikka olisikin päivän tai pari selvinpäin. Ja vieläpä melko laskelmoiva alkoholisti, kun ottaa tuon seksiasian huomioon.

Mä en edes tunne sua ja mulla on silti halu auttaa. Luulen, että niillä sun uusilla tuttavuuksillasikin voisi olla. Kannattaa ainakin yrittää puhua heillekin, jos saisit siitä vaikka apua?!
 
Mun pää veti taas puuroon enkä pysty oikein vastaamaan. Pistän pari säkkiä pulkan perään ja roudaan kierrätykseen. Mun on tehtävä jotain tai... en tiedä. Minulla ei ole enää ollut itsetuhoisia ajatuksia, siitä olen helpottunut.
:hug:

muista myös pysähtyä ja vetää henkeä välillä..fyysisesti itsesi vetäminen piippuun ei nyt auta.
eikä sun tarvii vastailla, eikä puhua, jos siltä tuntuu, kunhan muistat et sit kun haluat puhua, voit kirjoittaa tänne, tai pistää vaikka yv:tä yksin sun ei tarvii jäädä. :hug:
 
Ei maailmassa ole sellaista taloa,eikä tavaraa tai summaa mikä mielenterveyden korvaisi.
Tämä on kyllä niin totta.

Eilen oli kolmas selvä päivä. Viikonloppu tulossa, se on varma että taas juo. Olin kaksi selvää päivää antamatta "palkintoa", eilen mies sitten vaan rupes ottaan housuja pois ja minä ihan kyllästyneenä siinä sitten. En enää innostu, kun se on pelkkä palkitsemisen väline.

Kuusi jätesäkillistä löysin tavaraa lahjoitukseen ja hakivat pois. Ironista kyllä, se oli a-kilta, joka haki ne pois :D Mun päässä ei juuri humise nyt. Näin unta, että lähdin viihteelle. Niin muuten lähdenkin, koska viime viikonloppuna sanoin, että jos sä nyt lähdet, niin ens viikonloppuna lähden minä. Mies pahoitti siitä mielensä, mutta tajusi, ettei oikein voi kieltääkään. En oikeasti jaksaisi lähteä, mutta haluan, että mies kärvistelee täällä mustasukkaisuuksissaan.

Toivottavasti osaan olla vesi-limsalinjalla siellä. Jos juon esim neljä drinkkiä, olen masentunut 3 päivää, koska alkoholi ei sovi mun kemiaan. En juokaan kun kaksi kertaa vuodessa.
 
Hyvä, että olet saanut asioita vähän eteenpäin! Mutta tuo seksijuttu :O Se on jotain niin sanoinkuvaamatonta, että toinen voi olla selvinpäin vain seksin takia. Eipä paljon sytyttäis tuollainen mies ja sais olla kokonaan ilman :$

Toivottavasti saat hyvää seuraa, kun lähdet viihteelle! Pidä hauskaa :) Jos vaikka saisit vähäksi aikaa unohdettua murheet kotona.
 
:hug: Ihan ensiksi iso myötätuntohali sulle ap!
Olen lukenut koko ketjun ja elän täysillä mukana sun eroon valmistumisprosesessissa.
Itse elin vastaavanlaisessa parisuhteessa, kuin sinäkin meillä oli lisäksi kuvioissa törkeää väkivaltaa
Tein töitä useamman vuoden koko ajan tähdäten siihen h-hetkeen, jolloin saan riuhtaistua itseni irti siitä suhteesta.
...muistan hyvinkin tuon, kuinka tärkeälle tuntui kaikki tavarat, sivullisen silmissä aivan mitättömät asiat...itselleni niillä vain oli jokin "suurempi" merkitys. Opin kuitenkin olemaan ilmaisematta itselle tärkeitä asioita miehelleni, koska hän käytti niitä ovelasti minua vastaan. Rakkauttani lapsiin minä en toki peitellyt ja lapset olivatkin pitkään sitten se "kiristyskeino" joka sai minut suhdetta jatkamaan.

Varmasti tiedät sanomattakin sen, että vaikka miehesi nyt lupaisi luopua juomisesta, lupaisi muuttua paremmaksi ihmiseksi, niin hän ei tule koskaan muuttumaan, ellei se halu lähde omasta itsestään. Hän voi luvata ummet ja lammet ja olla hetkellisesti parempi, jos uhkaat erolla mutta todellisuudessa mikään ei muutu.
Sinä tunnet itsesi kerta kerran jälkeen petetymmäksi ja heikommaksi ja horjutat omaa tasapainoasi uskomalla valheisiin/turhiin lupauksiin. Jokaisen rikotun lupauksen jälkeen sinun on vaikeampi lähteä ja lopulta ajaudut niin syvään kuoppaan, että tarvitaan ihme/joku arjen enkeli joka repii sinut sieltä kuopasta ylös ja vie sinut ja lapsesi turvaan.

Voimia aivan valtavasti sinulle ja kaikille muillekkin.
Minä olen uusi palstalainen, mutta tulen jatkossakin kirjottelemaan sinulle ja muillekkin aivan tällä omalla nimimerkilläni. Aivan tarpeeksi olen asioita vuosien saatossa hävennyt toisen ihmisen tekemisiä ja yrittänyt pitää kulisseja yllä. Ennen pidin reaalielämässä kulissia yllä, eikä kukaan (muutamaa miehen sukulaista lukuunottamatta) tiennyt ongelmista. Kun "huusin" nämä ongelmat ääneen, puhuin asioiden oikeilla nimillä ja lopetin valehtelun/salailun/toisen suojelemisen sain tuulta siipieni alle.
Ihmiset alkoivat ymmärtää ja antaa mitä ihmeellisintä apua minulle ja lapsille.
Sellaisia pieniä asioita, joita en olisi jaksanut/tajunnut itse tehdä, teki joku muu puolestani ja loppupeleissä siitä tulikin suuri apu.

Joku voi tällä palstalla huudella aivan rauhassa kaikkea negatiivista tilanteestasi/tilanteestamme, mutta sellainen ihminen ei ole kommenttiesi arvoinen...hän ei ymmärrä, että on aivan turha lyödä enää lyötyä ja sydämelliset ihmiset eivät nauti toisen satuttamisesta.
Se kuitenkin on totta, että sellainen terve "ravistelu" ja sinunkin herättely tajuamaan tilanteen vakavuus on suotavaa. Ihminen joka elää päivästä ja vuodesta toiseen tuollaisessa helve*issä sokaistuu ja turtuu siihen niin, ettei tajua sen olevan niin kieroon kasvanutta elämää...vain "normaalia" elämää elävä ihminen näkee sen vääristymän, jota vaikeuksissa elävä ehkä tajuaa, muttei osaa lähteä tilanteesta pois.
 
  • Tykkää
Reactions: Joxu
"akka"
Voi sinua =(
Mä olen joutunut elämään tuollaista elämää ja alkoholismin lisäksi lasten isä on myös narsisti,on siis ihan ammatti-ihmisten toteama eikä muotisanasairaus.
Mä sain aikanaan paljon täältä palstalta tukea ja neuvoja kun avauduin nimimerkilläni meidän perheen tilanteesta.
Kirjoittelin silloin cliviana,en tiedä olitko silloin palstalla.
Mä viimein palstan kannustuksella ja yhden nettikaverin avustuksella viimein sain revittyä itseni siitä suhteesta.
Lasten isä heitti silloin yhtä muksua videokasetin kannella otsaan niin että veri lensi ja repäisi siltä vesiletkun kädestä kun poika täytti saunan vesipataa ja isänsä mielestä liian hitaasti.Letkun päässä oli metallinen kiristysrengas ja se viilsi pojalta koko sormen auki.Vasta siinä vaiheessa mä tajusin että lähdettävä on kun se kännissä meni muksujen huoneeseen ja repäs yhden pojista joka oli täydessä unessa jaloista lattiaan niin että poika löi päänsä.
Mies ei koskaan ennen ollut väkivaltainen lapsia kohtaan,minut se raiskasi ja koitti kuristaa mutta lapsiin ei ennen sitä käynyt koskaan käsiksi.
Mun nettikaveri kävi katsomassa mulle asunnon,toi kaksi kassillista ruokaa,neuvoi menemään sossuun ja hakemaan diakonissalta apua.Toinen nettituttu lähetti lapsille popparinsiemeniä,raeruohoa ja mulle sisuaskin,yksi täysin tuntematon lähetti 120 euroa rahaa jonka oli itse joskus samassa tilanteessa ollessaan saanut joltain tuntemattomalta.Yksi palstalainen täältä lähetti rahaa kun tiesi miten tiukoilla olin viiden muksun kanssa työttömänä.Mä en saanut lähtiessäni mukaani kun omat cd-levyt,kirjani ja tietokoneen,lastenvaatteet ja omani.
Me nukuttiin pelkillä patjoilla jotka tilasin osamaksulla kun rahaa ei ollut.

Kun ilmoitin exälle että mitta on nyt täynnä,se oli juomatta kolme viikkoa kun ei hänellä ongelmaa ollut ja sanoi lapsillekkin että äidillänne pillu syhyää ja pitää saada vierasta munaa että sen takia te nyt joudutte jättämään kotinne ja minut.

Siitä on vissiin nyt ainakin 8 vuotta,en ole laskenut.Exä teki kaiken mahdollisen kiusan eron jälkeen minkä pystyi.Uhkasi että tappaa lapset kun ne on hänellä viikonlopun,ei maksanut elareita ajallaan.Soitti lasten kouluun ja sanoi että lapset on pois koulusta kun en voinut palauttaa äidille kun oli niin juovuksissa.Soitti jatkuvasti lastensuojeluun jonka johdosta lapset joutui lastensuojeluasiakkaiksi ja lukemattomia asioita joita en kykene enkä halua muistella.

Mun viidestä lapsesta oireilee tämän takia viisi.Loppuelämän traumat jonka kanssa joudun elämään syystä että en tajunnut lähteä aikaisemmin.Yksi sortui kannabikseen ja lääkekoukkuun (on selvinnyt,terve nykyään ja käy töissä ja asiat kunnossa)
Toinen nipinnapin peruskoulu läpi,kaksi keskeytettyä koulua sen jälkeen.Paniikkihäiriö,unettomuus ja todella ahdistunut.Ei kirjoilla työkkärissä,ei saa rahaa mistään,on vaan.Häntä yritän nyt saada jaloilleen.
Kolmas taas tunnollinen,koulussa erittäin hyvä,stressaa joka asiasta,oli yökastelija 12 vuotiaaseen.Kärsii ahdistuksesta,pelkotiloista paniikkihäiriöistä.Neljäs vetäytynyt täysin omaan maailmaansa,on hiljaa ja huomaamaton,änkyttää,ei kavereita.Viides tupakoi,varasteli vuosikaudet,jatkuvat pelkotilat.
Tämän asian kanssa mä joudun painimaan joka ikinen päivä loppuelämäni ajan kuolemaani asti.
Mun lapsista ei koskaan tule tasapainoisia terveitä aikuisia,nyt kun kolme on jo täysi-ikäisiä he ovat sanoneet että isän käytös on pilannut heidän elämänsä.
Pahinta on se että ne on sanoneet mulle että äiti se ei ollut sun vikasi,isä on sairas ja ilkeä ja se on sitä kaikille.
Kyllä se oli mun vikani,mä halusin yrittää viimiseen asti.

Kun mä sitten viimein pääsin exästä eroon,muutin uudelle paikkakunnalle ja tilanne rauhottui,mä istuin kuukauden yöt olohuoneen nurkassa lattialla,sain paniikkikohtauksia,oksensin ja tärisin kun stressi laukes niin sanotusti.
Exän vuosia jatkunut systemaattinen mun kiusaamiseni ja lasten käyttäminen aseena laukas mulle sydänvian,verenpainetaudin,diabeteksen,ahdituksen,unettomuuden ja masennuksen.Mä olin vuosia täysin toimintakyvytön.
Lääkäri totesi että kroppa petti ja ihme etten kuollut sydänkohtaukseen.
Tästäkin on rämmitty ylöspäin ja selvitty.
Sä selviät kyllä,minäkin selvisin.Kirjoitin tämän sinulle rakkaudella,sinua ajatellen ja tunnen syvää myötätuntoa ja toivon että voisin helpottaa oloasi ja päätöksiäsi vaikessa tilanteessasi.Olen kokenut saman itse niin tiedän miltä sinusta tuntuu.
 
:heart: :'( Voi hyvä ihme, olen niin kiitollinen teille, jokaikiselle. Mies meni salille, ei ole vielä hakenut kaljakeissiä. Ruokakaupasta lähtee varmasti keissi mukaan. En sure nyt. Nyt syödään, mennään sukulaiselle saunomaan, kun tullaan takaisin, onkin jo nukkumaanmenoaika.
 
No niin, kerronpa kuulumisia. Mies oli kolmisen viikkoa juomatta ma-to, nyt on ottanut to yhden, ja perjantaina muutamia kaljoja. Yhden viikonlopun oli muualla ryyppäämässä kavereiden kanssa. Nyt kun käytiin lidlissä, niin sieltähän piti jokasorttia ottaa vähintään yksi. Kaverinsa soitti jo sitä kahden maissa "yhdelle", tuohon lähipubiin, aika kauan on sitä yhtä tuoppia lipitellyt :rolleyes: Jos meinaa viipyä tappiin asti olla niinkuin tähän mennessä on ollut, taitaa olla aika kunnossa kotiin tullessaan.

Vaikka olen tiennyt, että tässä käy yhtä huonosti, kuin aina ennenkin, nämä kolme viikkoa olen voinut paremmin. Itse sanoin aikaisemmin jo, että se on sitten reissu reissusta, joten mulla on sitten kaksi reissua tekemättä. Viimeksi lähtiessäni mies käyttäytyi mustasukkaisuuksissaan kuin kiukutteleva pikkukakara.
 
Viimeksi muokattu:
Hyvä, että on ollut vähän rauhallisempaa. Mutta eipä se siitä muuksi muutu, vaikka välillä onkin kuivempia kausia miehellä. Ajattelisin, että olet voinut paremmin nyt, koska olet tehnyt päätöksen tehdä elämällesi jotain ja tehnytkin jo muutoksia (laittanut tavaroita eteenpäin yms.). Että se ei johdu niinkään miehen vähemmästä juomisesta vaan omasta henkisestä voinnistasi, joka on nyt vahvempi.

Paljon voimia edelleen sulle :hug: Jatka samaa linjaa kuin muutama viikko sitten ja tee omasta ja lastesi elämästä parempi. Miestäs ei voi pelastaa kuin mies itse eikä se taida tällä haavaa olla kovin lähellä.
 
Hyvä, että on ollut vähän rauhallisempaa. Mutta eipä se siitä muuksi muutu, vaikka välillä onkin kuivempia kausia miehellä. Ajattelisin, että olet voinut paremmin nyt, koska olet tehnyt päätöksen tehdä elämällesi jotain ja tehnytkin jo muutoksia (laittanut tavaroita eteenpäin yms.). Että se ei johdu niinkään miehen vähemmästä juomisesta vaan omasta henkisestä voinnistasi, joka on nyt vahvempi.

Paljon voimia edelleen sulle :hug: Jatka samaa linjaa kuin muutama viikko sitten ja tee omasta ja lastesi elämästä parempi. Miestäs ei voi pelastaa kuin mies itse eikä se taida tällä haavaa olla kovin lähellä.
Mä valmistun tässä kuussa :) Ja kyllä olen vahvempi. Ja kelpaan kelle vaan :D

Tulipa muuten avauduttua oikein perusteellisesti viimereissulla miehen veljelle (not cool). Hetkittäin tuli jälkeenpäin niin syyllinen olo, että voin pahoin ja vapisin pelosta "Mitä jos veli kertoo miehelle?" vaikka sanoi ettei aio puhua sille. Sitten tajusin, että ei se sen pahempaa voi tehdä kuin jättää mut, ja sehän olisi vaan hyvä juttu.
 
  • Tykkää
Reactions: Jätkä
Mä valmistun tässä kuussa :) Ja kyllä olen vahvempi. Ja kelpaan kelle vaan :D

Tulipa muuten avauduttua oikein perusteellisesti viimereissulla miehen veljelle (not cool). Hetkittäin tuli jälkeenpäin niin syyllinen olo, että voin pahoin ja vapisin pelosta "Mitä jos veli kertoo miehelle?" vaikka sanoi ettei aio puhua sille. Sitten tajusin, että ei se sen pahempaa voi tehdä kuin jättää mut, ja sehän olisi vaan hyvä juttu.
Hienoa, oikea asenne! Ehkä on ihan hyvä, että miehen perheestä joku tietää, miten teillä menee eikä kuule vaan miehen puolta tarinasta.
 
Hienoa, oikea asenne! Ehkä on ihan hyvä, että miehen perheestä joku tietää, miten teillä menee eikä kuule vaan miehen puolta tarinasta.
Niinpä. Kyllä ne toisaalta jotain tietääkin, mutta kun annoin palaa, niin veli oli ihan silminnähden järkyttynyt. Tuosta arkijuomisesta suorastaan pöyristynyt. Veli on vanhempi, eikä itsekkään sylje lasiin.

Eipä ole tullut siltä yhdeltä vieläkään. Jokainen tunti jotenkin tekee mut itseriittoisemmaksi. Se törppö toisteli mennessään, useaan kertaan, että "Yhdellä käyn", "Jos mä nyt käyn sen yhden ottamassa". Kenelle sitä toisteli? Minä en sanonut mitään. Selkärangaton p*ska ei kertaakaan pysty jättämään siihen yhteen.
 
[QUOTE="ihmettelen";25895324]En ymmärrä miksi et lähtenyt. Ei se, että tulet itseriittoiseksi ja alat haukkua miestä, paranna tilannetta.[/QUOTE]

Ei tietenkään paranna, mutta kun kijoitan sen tässä, se selkiyttää sitä tunnetta. En minä ole mikään pyhimys, enkä halua olla marttyyri. Luulen, että kerään tässä nyt vihantunnetta voimavaroikseni. Itseriittoisuus taas on itsetunnon ruma siskopuoli, mutta sukua yhtäkaikki.
 
"ihmettelen"
Ei tietenkään paranna, mutta kun kijoitan sen tässä, se selkiyttää sitä tunnetta. En minä ole mikään pyhimys, enkä halua olla marttyyri. Luulen, että kerään tässä nyt vihantunnetta voimavaroikseni. Itseriittoisuus taas on itsetunnon ruma siskopuoli, mutta sukua yhtäkaikki.
Tai sitten vaan vitkuttelet sen tekemistä, mikä tuntuu sinusta vaikealta.
Jos on vuosia katsonut toisen juomista ja antanut lastenkin kasvaa kieroutuneeseen perhe-elämään, niin tarviiko siinä enää kerätä jotain tunnetilaa, eikö riitä, että ottaa ns.järjen käteensä, ihan vaikka lapsia ajatellen jos ei muuten.
Enkä tarkoita tätä pahalla, tiedän että se ei henkisesti välttämättä ole helppo askel, koska vanha on tuttua ja turvallista.
 
[QUOTE="ihmettelen";25895444]Tai sitten vaan vitkuttelet sen tekemistä, mikä tuntuu sinusta vaikealta.
Jos on vuosia katsonut toisen juomista ja antanut lastenkin kasvaa kieroutuneeseen perhe-elämään, niin tarviiko siinä enää kerätä jotain tunnetilaa, eikö riitä, että ottaa ns.järjen käteensä, ihan vaikka lapsia ajatellen jos ei muuten.
Enkä tarkoita tätä pahalla, tiedän että se ei henkisesti välttämättä ole helppo askel, koska vanha on tuttua ja turvallista.[/QUOTE]

Niinhän se sanonta menee, parempi tuttu helvetti kuin vieras taivas. Minä vitkuttelen, koska tuntuu, että asiat on kesken. Pitää valmistua, pitää työllistyä, pitää saada asunto remontoitua, pitää saada asunto myytyä, mutta listahan on loputon! :headwall:
 
"vieras"
Niinhän se sanonta menee, parempi tuttu helvetti kuin vieras taivas. Minä vitkuttelen, koska tuntuu, että asiat on kesken. Pitää valmistua, pitää työllistyä, pitää saada asunto remontoitua, pitää saada asunto myytyä, mutta listahan on loputon! :headwall:
Jos valitset noista tuon yhden eli valmistumisen. Työllistymisestä ei voi vielä sanoa mitään varmaa ja asunnon remonttia kun alat odottelemaan, niin siinä menee koko elämä. Myytyä sen saa joka tapauksessa, vähän vaan sitten alhaisemmalla hinnalla.
 
[QUOTE="vieras";25896245]Jos valitset noista tuon yhden eli valmistumisen. Työllistymisestä ei voi vielä sanoa mitään varmaa ja asunnon remonttia kun alat odottelemaan, niin siinä menee koko elämä. Myytyä sen saa joka tapauksessa, vähän vaan sitten alhaisemmalla hinnalla.[/QUOTE]

Niin. Myytyä tämän saa kyllä, se on totta. Kylppäri ja keittiö on remontoitu, nehän ne tärkeimmät.

Ei ole vieläkään tullut. Tämä niin kostetaan :D Ens viikonloppuna aion niin jorata. Aion nauraa, tanssia ja laulaa karaokea. Niinkuin viimeksikin. Mietin vaan, että kun miehen piti mennä "yhdelle" ja näin tässä taas kävi, niin ite voin varmaan mennä jatkoille. Jotenkinhan tätä säännöttömyyttä täytyy soveltaa minuunkin.
 

Yhteistyössä