Olen aika liemessä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
Olen rakastunut tai ainakin ihastunut mieheni kaveriin. En ymmärrä, miten tuo tyyppi on saanut minut näin sekaisin. Olen yrittänyt olla ajattelematta koko asiaa ja olen miettinyt kaikki huonot puolet, mutta mikään ei auta. Se mies on saanut sellaiset tunteet heräämään, jotka ovat olleet ties kuinka kauan poissa. Toisaalta olen nyt onnellisempi kuin koskaan, mutta toisaalta taas pelottaa aivan hirveästi. Haluaisin vain päästä sen miehen kainaloon ja toisaalta tähän puutteeseen kelpaisi kunnon p*nokin.

Miehen kaveri ei tiedä ajatuksistani. Hän oli jo jouluksikin tulossa meille, mutta sen sain peruttua. Tiedä mitä olisin vielä saanut päähäni.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Yritä ryhdistäytyä!

SItä yritän.
Se hyöty tästä ainakin on, että olen joutunut todella miettimään tätä nykyistä suhdetta. Hyviä ja huonoja puolia. Minä en miehelle juurikaan uskalla puhua mistään, mutta nyt taitaa olla aika nostaa asiat esiin.

 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Yritä ryhdistäytyä!

SItä yritän.
Se hyöty tästä ainakin on, että olen joutunut todella miettimään tätä nykyistä suhdetta. Hyviä ja huonoja puolia. Minä en miehelle juurikaan uskalla puhua mistään, mutta nyt taitaa olla aika nostaa asiat esiin.

Mutta älä aloita (äläkä edes lopeta) keskustelua tunnustamalla, että olet rakastunut miehen kaveriin! Se vaikeuttaa keskustelua radikaalisti jos niin teet!

Miksi et ole aiemmin uskaltanut miehellesi puhua?
 
Ihan fiksusti sinä minusta toimit. Ihastuksia tulee varmaan suurimalle osalle meistä eteen, oli sitten seurusteleva, avo- tai avioliitossa. Mutta ne kannattaa jättää kyllä omaan arvoonsa, toimii yleensä samoin kuin viina murheeseen; hetken ilo mutta kahta kamalampi soppa seuraavana päivänä. Jätä siis ajatuksen tasolle ja sihtaa se energia just tuonne niinkuin olet tehnytkin, teidän suhteenne parantamiseen (siis sinun ja miehesi =) ) Älä syyllistä itseäsi, mutta älä jää kiini ihastukseen.
 
Mies on äärettömän mustasukkainen (ja näköjään syystä). Jos en halua mykkäkoulua tai kodin rikkomista, niin minun ei kannata puhua työasioista tai -kavereista, omista ystävistä tai heidän tekemisistään, omien ystävien kanssa en voi lähteä baariin ja jos yhdessä mennään, niin silloin saan kyhjöttää miehen kyljessä.
Ja tähän nyt voin mainita, että aikaisempaan ei pettäminen ole tullut mieleen enkä ole antanut mustasukkaisuuteen syytä. Paitsi kerran kun erehdyin tanssimaan erään naisen kanssa, joka oli miehen tuttavia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Mies on äärettömän mustasukkainen (ja näköjään syystä). Jos en halua mykkäkoulua tai kodin rikkomista, niin minun ei kannata puhua työasioista tai -kavereista, omista ystävistä tai heidän tekemisistään, omien ystävien kanssa en voi lähteä baariin ja jos yhdessä mennään, niin silloin saan kyhjöttää miehen kyljessä.
Ja tähän nyt voin mainita, että aikaisempaan ei pettäminen ole tullut mieleen enkä ole antanut mustasukkaisuuteen syytä. Paitsi kerran kun erehdyin tanssimaan erään naisen kanssa, joka oli miehen tuttavia.

Hmm... Jos oma miehesi on tuollainen niin tämä on sitten kyllä ollut vain ajan kysymys kun ihastut johonkin normaaliin mieheen jonka kanssa saat olla tekemisissä. Olen ollut itse tuossa tilanteessa aikoinaan, ja nähnyt yhden tuttavan olevan nyt samassa tilanteessa, että kun oma elämä oman miehen kanssa on rajattua ja mustasukkaisuus jäytää suhdetta, niin siinä helposti sitten saa niin paljon voimaa normaalista keskustelusta ja kanssa käymisestä toisen miehen kanssa, että ihastuu.... suoraan sanottuna... olipa siinä ihastuksen kohteena kuka tahansa miehen kuvatus. Kunhan se on järjellä varusteltu yksilö. Tää on valitettavaa. Mä antaisin sellaisen neuvon että unohda se ihastus, mutta eroa siitä rajoittavasta miehestäsi. Sitten sinkkuna saat taatusti sata kertaa parempaa seuraa, ja paljon. Näin minäkin tein.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Mies on äärettömän mustasukkainen (ja näköjään syystä). Jos en halua mykkäkoulua tai kodin rikkomista, niin minun ei kannata puhua työasioista tai -kavereista, omista ystävistä tai heidän tekemisistään, omien ystävien kanssa en voi lähteä baariin ja jos yhdessä mennään, niin silloin saan kyhjöttää miehen kyljessä.
Ja tähän nyt voin mainita, että aikaisempaan ei pettäminen ole tullut mieleen enkä ole antanut mustasukkaisuuteen syytä. Paitsi kerran kun erehdyin tanssimaan erään naisen kanssa, joka oli miehen tuttavia.

No minun korvaani tuo ei kuulosta kovin tasa-arvoiselta ja kunnioittavalta suhteelta :( Mutta jos se ongelma on juuri tuo, ettet ole tyytyväinen suhteeseenne, niin lähde hoitamaan sitä ensin! Siellähän se syy on miksi ihastut. Jos lopputulos on ero, olet vapaa ihastumaan kehen tahansa. Jos päätätte jatkaa yhdessä, niin sitten niin. Mutta älä lähde pettämään ja tee itsestäsi syyllistä teidän eroonne, jos se pohjimmiltaan on miehen huono käytös sinua kohtaan.
 
Ei ole lyönyt, silloin olisin jo mennyt. Olen itse perheestä, jossa isä petti ja lähti, joten olen pettämistä vastaan. Sitä en meinaa miehelle tehdä. Mutta yritän saada puhuttua asiat halki miehen kanssa (en mainitse ihastuksesta). Keskustelun aloittaminen on vain niin vaikeaa, kun pitkään aikaan ei olla puhuttu kuin lapsien asioista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Ei ole lyönyt, silloin olisin jo mennyt. Olen itse perheestä, jossa isä petti ja lähti, joten olen pettämistä vastaan. Sitä en meinaa miehelle tehdä. Mutta yritän saada puhuttua asiat halki miehen kanssa (en mainitse ihastuksesta). Keskustelun aloittaminen on vain niin vaikeaa, kun pitkään aikaan ei olla puhuttu kuin lapsien asioista.

Niin se varmasti on, mutta joissain asioissa ei vaan voi oikaista =) Tarvitset sen keskustelun itsesi takia. Ja koko perheen. Voimia ja avoimuutta keskusteluun! =)
 
Itse äärettömän mustasukkaisen miehen kanssa seurustelleena, enpä usko että siinä keskustelussa ap:n avoimuus mitään auttaa. Tiedä vaikka mies saisi aiheen lyödä, jos oikein avoimeksi heittäydyt.

Tuollainen suhde, jossa toinen rajoittaa toisen tekemisiä, ei ole mistään kotoisin. Suosittelen teille parisuhdeterapiaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja :
Lyökö miehesi lapsia?
Usko tai älä, mutta tuollaisen tempun jälkeen olisin lapset kainalossa painunut jo kauas

No hyvä! Muista kanssa, meillä isä petti äitiä ja pieksi lapsia muutaman vuosikymmenen putkeen! Eivät valitettavasti koskaan eronneet!
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Itse äärettömän mustasukkaisen miehen kanssa seurustelleena, enpä usko että siinä keskustelussa ap:n avoimuus mitään auttaa. Tiedä vaikka mies saisi aiheen lyödä, jos oikein avoimeksi heittäydyt.

Tuollainen suhde, jossa toinen rajoittaa toisen tekemisiä, ei ole mistään kotoisin. Suosittelen teille parisuhdeterapiaa.

Olet varmasti ihan oikeassa. Ulkopuolista apua tarvitaan. Mutta jotenkinhan se mies on sinne saatava, joten ensin kotona avoimesti keskusteltava =)

Jos omia sanojaan täytyy varoa siinä pelossa, että toinen lyö, niin sitten kannattaa nopeasti lopettaa koko suhde!

Ja ihan täysin samaa mieltä, että tuollainen suhde, jossa toinen rajoittaa toisen tekemisiä, ei ole mistään kotoisin.

Voimia ap!
 
Ihastumisia tulee tietysti kyllä. Ehkä sun kannattaisi punnita tunteitasi omaa miestäsi kohtaan. Ihastumisen takia ei vanhaa suhdetta kannata lopettaa, mutta muiden syiden - kuten tunteittein laimeuden takia kyllä. Toki pitää muistaa pitkään liittoon kuuluvat normaalit vaihtelut - joskus on kuumaa ja joskus on kylmää.
 

Yhteistyössä