Olen 26-vuotias ja minulla ei ole ''mitään''.

[LHC]

Ei tutkintoa, miestä, lapsia, omistusasuntoa, ei edes poikaystävää. Ei harrastuksia, ei ystäviä. Okei, määräaikainen työsuhde löytyy. Tunnen itseni ihan luuseriksi, kun kuulen miten vanhat tutut menevät naimisiin, ostavat asuntoja ja alkavat lisääntyä. Minulla on vuokrayksiö ja telkkari seurana iltaisin.

 

[vieras]

no mitä sä sitten olet peruskoulun jälkeen tehny?

 

[Glorinha]

Äläs murehdi. :hug: Sulla on aikaa vielä vaikka mihin! =) Ostin ensimmäisen omistusasunnon 27-vuotiaana, ekan lapsen sain 30-vuotiaana, naimisissa en ole vieläkään Kouluja kerkeää käymään.

 

[vieras]

mulla on 9 vuotta avioliittoa takana, 3 lasta, uusi omakotitalo, korkeakoulututkinto, kaksi suht uutta autoa ja olen 29v. Mihn olet aikasi tuhlannut?

 

[lilith]

Ei mullakaan ole paljon mitään... olen 28-vuotias, ei ole ammattia eikä juurikaan työkokemusta, pari ystävää joita näen harvoin koska asuvat kaukana. Ei ole paljoa rahaa, asutaan kaupungin vuokrakämpässä joka on aika huonossa kunnossa.
Mun ongelmat johtuu masennuksesta ja ujoudesta. En jaksa harrastaa mitään ihmeempää.
Ahdistaa tulevaisuus koska taidan olla syrjäytynyt ja tulee olemaan tosi vaikeaa päästä työelämään mukaan.
No mies mulla on ja ensimmäinen lapsi tulossa...

 

[täällä näin]

Minulla on kaksi lasta. Mutta ei lukion jälkeistä tutkintoa. Ei työpaikkaa. Ei harrastuksia. Ei miestä. Ei lainkaan vapaa-aikaa (lapsia hoidan 24h 7pv/vko). Ei liikaa tuttaviakaan.

 

[vieras]

mulla on 9 vuotta avioliittoa takana, 3 lasta, uusi omakotitalo, korkeakoulututkinto, kaksi suht uutta autoa ja olen 29v. Mihn olet aikasi tuhlannut?

Ja tälläset viestit varmasti parantavatkin ap:n oloa. Ei voi kuin ihmetellä, kuinka tilannetaju puuttuu täysin joiltain ihmisiltä.

 

[vieraana]

Ei ollut minullakaan tuon ikäisenä ;D.
Tai no olin tavannut tulevan mieheni, mutta en tiennyt sitä vielä silloin, taisin olla tekemässä gradua, omistusasunnosta saati vakituisesta työpaikasta ei haisuakaan.
Ja kas kumma, elämä on lutviutunut ihan kohdilleen tässä "vanhoilla päivillä" ;D.
Elä sure, et sinä ole elämääsi mihinkään "tuhlannut", kaikki eivät vain mene samojen kaavojen mukaan.

 

[sannulii]

kyllä sä ehdit, olet viellä nuori
ja ei elämän arvoja noilla voi mitata!

 

[xxx]

Ap, minulla ei töitä mutta ainut mitä listastasi on, on: mies.
Ja jos joku kysyy miksen ole ns. mitään tehnyt, niin vakavia sairauksia löytyy.

 

[Glorinha]

mulla on 9 vuotta avioliittoa takana, 3 lasta, uusi omakotitalo, korkeakoulututkinto, kaksi suht uutta autoa ja olen 29v. Mihn olet aikasi tuhlannut?

Ja tälläset viestit varmasti parantavatkin ap:n oloa. Ei voi kuin ihmetellä, kuinka tilannetaju puuttuu täysin joiltain ihmisiltä.

Peesi tälle! Järjen jättiläiset liikkeellä... :headwall: Harmi, ettei siellä korkeakoulussa opeteta sitä tilannetajua.

 

[ei tuo nyt niin ihmeellistä ole]

Paitsi ettei oo ystäviä. Kannattas ehkä hankki joku harrastus eli lähteä sen telkkarin ja tietsikan luota ulos. Minä 26-vuotiaana; ammattiin valmistumassa, ei parisuhdetta, ei lapsia, ei omistusasuntoa. Ystäviä oli ja on edelleenkin. asunnon ostin about 35-vee ja ees jotensakin pysyvän parisuhteen liki nelkymppisenä ja omat lapset jäi saamatta.

 

[Rieputarallaa]

mulla on 9 vuotta avioliittoa takana, 3 lasta, uusi omakotitalo, korkeakoulututkinto, kaksi suht uutta autoa ja olen 29v. Mihn olet aikasi tuhlannut?

Tässä on mun mielestä pieni ongelma.

Siis se, että kaikki (en tarkoita nyt ap:ta) ei halua naimisiin tai parisuhdetta. Tai lapsia. Omakotitalo tao uudet autot eivät myöskään ole kaikille itseisarvo, tutkinnosta puhumattakaan. Hyvää elämää voi elää niin monella tavalla, ei voi olettaa automaattisesti, että ihminen on tuhlannut aikaansa, jos noita ei ole.

 

[xx]

mulla on 9 vuotta avioliittoa takana, 3 lasta, uusi omakotitalo, korkeakoulututkinto, kaksi suht uutta autoa ja olen 29v. Mihn olet aikasi tuhlannut?

Ja tälläset viestit varmasti parantavatkin ap:n oloa. Ei voi kuin ihmetellä, kuinka tilannetaju puuttuu täysin joiltain ihmisiltä.

Niinpä.
Siinä sitä huomaa, ettei ne korkeakoulututkinnot omakotitaloineen tuo automaattisesti asioita joita itse arvostan. Minä arvostan mm. tilannetajua

 

[vieras]

Nuo ovat "ongelmia", joihin voit itse vaikuttaa. Sinulla on reilut 10 vuotta aikaa tehdä muutos. Piirrä kuva mitä haluat elämältä, ja mieti sitten keinot, miten saavutat haluamasi elämän. Jos istut telkkarin ääressä vapaa-aikasi, niin sinkuksi taidat jäädä.

 

[Komp*]

mulla on 9 vuotta avioliittoa takana, 3 lasta, uusi omakotitalo, korkeakoulututkinto, kaksi suht uutta autoa ja olen 29v. Mihn olet aikasi tuhlannut?

Ja tälläset viestit varmasti parantavatkin ap:n oloa. Ei voi kuin ihmetellä, kuinka tilannetaju puuttuu täysin joiltain ihmisiltä.

Kysymys tosin ei ollut huono. Totakin voisi miettiä kun on vielä aikaa kääntää kelkka. Pelkällä paijaamisella ei kaikki herää.

 

[ap]

mulla on 9 vuotta avioliittoa takana, 3 lasta, uusi omakotitalo, korkeakoulututkinto, kaksi suht uutta autoa ja olen 29v. Mihn olet aikasi tuhlannut?

Ja tälläset viestit varmasti parantavatkin ap:n oloa. Ei voi kuin ihmetellä, kuinka tilannetaju puuttuu täysin joiltain ihmisiltä.

Ei tuo oikeastaan haitannut En minä tuollaistakaan elämää loppujen lopuksi haikaile, vielä ainakaan. Vakityö ja isompi asunto olisivat kiva juttu, ja jos sen miehen tapaisin lähiaikoina jonka kanssa lapsia voisi harkita muutaman vuoden sisällä...

 

[toinen kakskutonen]

Voimia ap! Lohdutukseksi voin sanoa, ettei minullakaan ole miestä eikä omistusasuntoa. Olen köyhä ja yksinäinen opiskelija. Lapset ovat elämäni.

 

[Rieputarallaa]

Minusta se, että 26-vuotiaalla ei ole perhettä tai korkeakoulututkintoa, omistusasunnista puhumattakaan ei ole millään tavalla huolestuttavaa. Mutta se, ettei opiskele edes ammattiin, ei ole ystäviä tai harrastuksia - se kuulostaa huolestuttavalta.

 

[Maira]

Älä huoli ap, kohtalo keksii välillä hassuja käänteitä, reilu vuos sitten mun elämä pyöri osa-aikatyön, kavereitten kanssa juhlimisen ja kotona istumisen ympärillä..Kappas, puolessa vuodessa oon muuttanu 200km, mennyt naimisiin ja tullut raskaaks..Yks asia johtaa toiseen, se kolmanteen jne jne... Kaikki aikanaan! :hug:

 

[ap]

Nuo ovat "ongelmia", joihin voit itse vaikuttaa. Sinulla on reilut 10 vuotta aikaa tehdä muutos. Piirrä kuva mitä haluat elämältä, ja mieti sitten keinot, miten saavutat haluamasi elämän. Jos istut telkkarin ääressä vapaa-aikasi, niin sinkuksi taidat jäädä.

Totta. Minulla on tapana siirtää vakavien asioiden pohdintaa hamaan tulevaisuuteen, monesti olen kyllä ajatellut, että pitäisi suunnitella elämää pidemmälle kuin saman päivän iltaan ja mitä katsoisi telkasta ja ostaisi kaupasta...

 

[karoline76]

Mieti kuitenkin mitä kaikkea muuta sinulla on :hug:

 

[vielä sinä ehdit :)]

Mulla oli vielä 24-vuotiaana JUURI samanlainen elämäntilanne kuin sinulla! Suorastaan huvitti kun kaukana asuva samanikäinen ystäväni, joka siinä vaiheessa oli jo naimisissa, omasi kaksi lasta, omistusasunnon ja vakityön, vuodatti mulle puhelimessa kuinka hän ei ole elämässään saanut mitään aikaan
Mutta nyt kolmekymppisenä on se talo (lainaa tosin LIIKAA ), mies ja lapsi, joten nopeasti sitä sitten tapahtuu kun alkaa tapahtumaan

 

[ap]

Älä huoli ap, kohtalo keksii välillä hassuja käänteitä, reilu vuos sitten mun elämä pyöri osa-aikatyön, kavereitten kanssa juhlimisen ja kotona istumisen ympärillä..Kappas, puolessa vuodessa oon muuttanu 200km, mennyt naimisiin ja tullut raskaaks..Yks asia johtaa toiseen, se kolmanteen jne jne... Kaikki aikanaan! :hug:

Vau, sinullahan muuttui elämä täysin Ihana tarina, onneksi olkoon.

 

[4n äiti]

mikään tavara ei mittaa sitä, tunteeko ihminen henkilökohtaisesti menestystä ja onnea. ne ovat asioita, jotka ovat jokaisen itse määriteltävä sisältäpäin. moni vaan luulee, että tietyt asiat pitää olla tietyssä iässä ja elämää suoritetaan. tee lista asioista, mitä sinä tahtoisit itselläsi olevan ja sitten tuumasta toimeen.