Oksitosiinin puute ja synnytys ym?

["123"]

Täällä raskaana oleva väsynyt nainen koittaa keksiä miten saada tuo synnytys käynnistymään, oon niin kypsä koko tilanteeseen. Nyt on "vasta" 41+1, mutta silti, voisi jo alkaa...

Tuli mieleen tuo oksitosiini. Sitähän käytetään sairaalassa käynnistämiseen, joten kaiken järjen mukaan siitä pitäisi kotioloissakin olla jotain hyötyä?

Aloin lukemaan oksitosiinista, ja selvisi että se saa aikaiseksi tunnesiteitä ja sosiaalisuutta. Eli sellaisia asioita mitä minulla EI ole. Olen hyvin erakkoluonteinen, ja vaikka tavallaan tykkään mukavista ihmisistä niin ei minua haittaa jos he "katoavat" elämästäni. Rakastan miestäni totta kai, mutta ihan mitää halihalipusipusi-suhdetta meillä ei ole. Arki rullaa ja seksi on hyvää, mutta ei oikein paljoa muuta. Ja olen siihen ihan tyytyväinen.

Onkohan mahdollista että minun oksitosiinin eritys on jotenkin häiriintynyt? Onko mitään verikokeita tai vastaavaa millä asian saisi selvitettyä? Olisi kiva tietää jos se onkin niin että jollain lääkehoidolla olisinkin vihdoin normaali...
Ei tietenkään nyt kun on raskaus ja myöhemmin vauva ja imetys, mutta onko myöhemmin mahdollista saada kunnalliselta joku tutkimus tehtyä?

Ja onko mitään mahdollisuuksia että synnytys käynnistyisi luonnostaan jos ei oksitosiinia erity??

 

[Vierras]

Esim seksin jälkeinen hyvänolontunne/väsymys johtuu oksitosiinista.. Ootko havainnu sellaista.
Oksitosiinia erittyy mukavasti myös tissejä stimuloimalla. Sen huomaa kyllä kunhetken aikaa teet(tai pyydät miestä) että alkaa supistamaan, supistukset vaan loppuu nopsaan jos hieromisen lopettaa. Itellä eka synnytys käynnisty(41+4) kun tunnin verran hieroin tissejä. Oli kai muutenkin valmis sitten syntymään.

 

[ap.]

Seksin jälkeen on ihan tyytyväinen olo mutta ei sellainen hurmioitunut mitä esim. telkkarissa näkee
Nännien hieromisesta ihan ensin alko panettaa, mutta hetken päästä se ei tunnu enää miltään. Rintapumppuakin koekäytin tänään, ei mitään tuntemuksia missään.

 

[mnnnn]

Mmmmnnnoooo se mitä minä äkkiseltään ymmärtäisin asiasta, niin harrasta paljon seksiä, halaile jotain mukavaa ihmistä ja syö suklaata <3 -kyll pitäis oksitosiinin erittyä.

 

[mnnnn]

Mäö kuvailisin itseäni vähän samalla tavalla...
Eikä mullakaan kroppa reagoinu pumppuun/tai imetykseen vaikka vauva oli jo syntynyt.
Mutta ihan oikeesti, ehkä noin kahden viikon päästä synnytyksestä (hätäsektio, mikä häiritsee hormonien normaalia tulvaa synnyttäessä), nii sit alkoi tulla hormooniryöppyjä.
Hetken jälkeen kun vauva oli tullu rinnalle, nii sellanen humahdus kävi päässä, ihan niin kuin olis pikku hiprakassa. Ja itseasiassa..hormoonihöyryissäni heti imetyksen jälkeen soittelinkin paljon puheluita, ja onnen huuruissani pehmittelin mutkalle joutuneita ihmissuhteita (nykyään tämä kaduttaa ) - siis soittelin ihmisille joita en ollut nähnyt moniin vuosiin!

Ja pumpatessa olin oppinut että tarvitsee heruakseen jotain hyvää oloa, ja mulla todellakin oli se suklaa se juttu. Itseasiassa mulla oli Aivan järkyttävä suklaahimo!
Mut otin pumpun, suklaat, kuuman kaurapussin harteille ja menin omaan rauhaan makuuhuoneeseen. Se voi vaatia aikaa, mut mekaaninenkin ärsytys on viestiä aivoille... Joskus piti pitkänkin aikaa pumpata ennen ku alko herumaan - ja hormoonit tupsahti.