Vähän jännittää, pysyykö puhtaana. Mutta meillä ei lapset saa syödä/juoda olohuoneessa eikä muuallakaan paitsi ruokapöydän ääressä. Ja olen itsekin opetellut eroon sohvalla napostelusta. Turha nassuttelu tuo vaan liikakiloja.
Eli en päästä lapsia juoksemaan sottaisina ympäri asuntoa. Meillä tosin kynttilätkin olleet aina matalalla sohvapöydällä, tehty vaan heti selväksi, että niihin ei kosketa. Kun kunnolla kasvattaa, kyllä muksut tottelee.
Enemmän murehdun nyt sitä, jääkö tummista farkuista takamuksenkuvat sohvaan... Sohva on harmaanvalkoinen ja sen verran hintava, että saisi kestää ainakin seuraavat 10 vuotta. Täytyy vaan hankkia kotoisia vilttejä, jotka sitten tummia farkkuja käyttävät saa sujauttaa pepun alle.
Minulla on joskus ollut beige sohva. Kyllä siihenkin niitä tummentumia tuli, mutta lähti nahanpuhdistusaineella yleensä ihan hyvin pois. Paitsi sanomalehtimuste, se ei lähde. Eli huopa tms vaan lehden alle, jos lehteä lukee sohvalla.
Mutta on tuo uusi sohva vaan sen verran upea, että tulee hyvä mieli, kun sitä katselee. Ja loppujenlopuksi, sohvahan se vaan on. Ei se maailmaa kuitenkaan kaada, jos vaikka tuliskin joskus joku tahra. Mutta harmittaisi kyllä.
Ja kyllä minusta kaikkien huonekalujen kanssa pitää olla tarkkana. Jos mustassakin sohvassa röhnöttää, murustaa suklaata, jne., niin kamalalta sekin äkkiä näyttää. Ei kotona ole tarkoitus käyttäytyä kuin sikalassa. Kumma, kun monista se on sitä kotoisuutta, että rouskutetaan keksejä joka puolella asuntoa ja nuhjuunnetaan huonekaluja huoletta.
