vierailija
THL:n mukaan sosiaaliturvan leikkaukset lisäävät eriarvoisuutta
Hallituksen kaavailemat sosiaaliturvan leikkaukset ovat monelta osin poikkeuksellisen suuria ja yhdessä hallitusohjelmassa esitettyjen uudistusten kanssa ne muuttavat toteutuessaan suomalaisen sosiaalipolitiikan suuntaa, todetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tuoreessa raportissa.
Hallitus suunnittelee leikkauksia muun muassa työttömyysturvaan, asumistukeen, kuntoutusetuuksiin ja toimeentulotukeen. Lisäksi vuosina 2024–2027 jätettäisiin indeksikorotukset tekemättä merkittävään osaan sosiaaliturvaetuuksia.
Tämä niin sanottu indeksijäädytys tarkoittaa, että etuuksien ostovoima heikkenee, kun esimerkiksi ruoka kallistuu.
Indeksijäädytyksiä on käytetty Suomessa aiemminkin. Nyt niillä on kuitenkin hyvin suuri taloudellinen vaikutus sosiaaliturvaa saaviin ihmisiin ja perheisiin, sillä hintojen nousu on ollut nopeaa.
Suomen perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaan sosiaaliturvan leikkaukset eivät saa aiheuttaa samoille ihmisille tai jo valmiiksi heikommassa asemassa oleville kohtuutonta tilannetta.
Hallituksen ehdotukset sosiaaliturvan säästöistä kasautuvat kuitenkin voimakkaasti heikommassa asemassa oleville, mikä lisää eriarvoisuutta, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola.
Leikkausten yhteisvaikutukset osuvat pahimmin pienituloisimpiin
THL:n laskelmien mukaan hallituksen esittämien sosiaaliturvan leikkausten yhteisvaikutukset kohdistuisivat voimakkaimmin pienituloisimpiin kotitalouksiin.
Ensimmäisessä ja toisessa tulokymmenyksessä yli puolella tulot pienentyisivät, kolmannessa tulokymmenyksessä reilulla kolmanneksella.
Arviossa on huomioitu, että kaikista pienituloisimmille toimeentulotuki korvaisi leikkaukset. Samalla laskennalliseen toimeentulotukeen oikeutettujen määrä kasvaisi arviolta 27 prosenttia eli noin 100 000 hengellä.
Melkoisesti ihmisiä putoaa köyhyyteen ja toimeentulotuelle, koska työllisyyshän ei ole paranemassa, se on päinvaston laskemassa osin nimenomaan Orpon oikeistohallituksen luottamusta ja tulevaisuudenuskoa nakertavan ankeuttavan leikkauspolitiikan seurauksena. Velkaakin Orpon hallitus näyttää ottavan ennätyksellisesti, ensi vuonna jopa yli 12 miljardia euroa ja työllisyyden kyykätessä hallituskauden aikana yli 50 miljardia euroa ja päälle ainakin 4 miljardilla eurolla tuottavan valtion omistuksen myyntiä. Tämä ilman viime hallituskauden vakavia kriisejä.
Hallituksen kaavailemat sosiaaliturvan leikkaukset ovat monelta osin poikkeuksellisen suuria ja yhdessä hallitusohjelmassa esitettyjen uudistusten kanssa ne muuttavat toteutuessaan suomalaisen sosiaalipolitiikan suuntaa, todetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tuoreessa raportissa.
Hallitus suunnittelee leikkauksia muun muassa työttömyysturvaan, asumistukeen, kuntoutusetuuksiin ja toimeentulotukeen. Lisäksi vuosina 2024–2027 jätettäisiin indeksikorotukset tekemättä merkittävään osaan sosiaaliturvaetuuksia.
Tämä niin sanottu indeksijäädytys tarkoittaa, että etuuksien ostovoima heikkenee, kun esimerkiksi ruoka kallistuu.
Indeksijäädytyksiä on käytetty Suomessa aiemminkin. Nyt niillä on kuitenkin hyvin suuri taloudellinen vaikutus sosiaaliturvaa saaviin ihmisiin ja perheisiin, sillä hintojen nousu on ollut nopeaa.
Suomen perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaan sosiaaliturvan leikkaukset eivät saa aiheuttaa samoille ihmisille tai jo valmiiksi heikommassa asemassa oleville kohtuutonta tilannetta.
Hallituksen ehdotukset sosiaaliturvan säästöistä kasautuvat kuitenkin voimakkaasti heikommassa asemassa oleville, mikä lisää eriarvoisuutta, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola.
Leikkausten yhteisvaikutukset osuvat pahimmin pienituloisimpiin
THL:n laskelmien mukaan hallituksen esittämien sosiaaliturvan leikkausten yhteisvaikutukset kohdistuisivat voimakkaimmin pienituloisimpiin kotitalouksiin.
Ensimmäisessä ja toisessa tulokymmenyksessä yli puolella tulot pienentyisivät, kolmannessa tulokymmenyksessä reilulla kolmanneksella.
Arviossa on huomioitu, että kaikista pienituloisimmille toimeentulotuki korvaisi leikkaukset. Samalla laskennalliseen toimeentulotukeen oikeutettujen määrä kasvaisi arviolta 27 prosenttia eli noin 100 000 hengellä.
Melkoisesti ihmisiä putoaa köyhyyteen ja toimeentulotuelle, koska työllisyyshän ei ole paranemassa, se on päinvaston laskemassa osin nimenomaan Orpon oikeistohallituksen luottamusta ja tulevaisuudenuskoa nakertavan ankeuttavan leikkauspolitiikan seurauksena. Velkaakin Orpon hallitus näyttää ottavan ennätyksellisesti, ensi vuonna jopa yli 12 miljardia euroa ja työllisyyden kyykätessä hallituskauden aikana yli 50 miljardia euroa ja päälle ainakin 4 miljardilla eurolla tuottavan valtion omistuksen myyntiä. Tämä ilman viime hallituskauden vakavia kriisejä.