Oikeesti - voi perhanan läskimakkarat!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "makkara"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

"makkara"

Vieras
Nyt avaudun, koska rupeaa ottamaan pattiin tämä laihduttaminen (tai oikeastaan itteni turhaan kiduttaminen)... Voitteko kertoa mikä tässä menee pieleen kun grammaakaan en ole saanut painoa putoamaan.

- Aamiainen: puoli litraa vettä ja pieni kulhollinen runsaskuituisia muroja tai mysliä maidon kanssa
- Päivällä töissä on eväänä yleensä salaattia ja kanaa/kalaa tai lihaa ja kasviksia ja päivän mittaan juon litran verran vettä.
- kotiin tultua on lihaa/kalaa/kanaa ja riisiä/perunaa sekä kasviksia ja puoli litraa vettä.
- illalla vielä napostelen pienen salaatin ja puoli litraa vettä.

Käyn tunnin hölkkälenkillä tai reippaalla pyörälenkillä pari kertaa viikossa ja puolen tunnin kotijumpan teen pari kertaa viikkoon.

Herkkuja en juuri napostele, joskus viikonloppuna vetäsen jonkun kebabin kun oikein tekee mieli herkutella.

Mikä hiivatti tässä menee pieleen?!? Alkaa usko loppumaan ja tuntuu siltä, että olisi ihan sama possutella ja herkutella joka päivä ja röhnätä vaan sohvalla persus homeessa :(
 
[QUOTE="vieras";28652116]tai sit syöt liian vähän kaloreita kulutukseesi nähden??[/QUOTE]

Oon koittanut parhaani mukaan pitää tolkun annoskoossa. Eli syön niin ettei ole jatkuvasti nälkä, mutta en vetäse ehkyjäkään, jottei annokset olisi liian isoja.
 
No sitten oikeesti syöt enemmän kuin kulutat. Kyllä se paino tippuu kun saat ruokavalion kuntoon. Mitä laitat salaattiin? Kuinka paljon syöt lihaa, mikä on "pieni kupillinen"?
 
Kauanko olet ollut kuurilla. Ei se hetkessä, viikossa, kahdessakaan se muutos tapahdu. Se on pitkäjänteistä puuhaa. Katso peiliin enemmän kuin vaakaan, syö tarpeeksi ja lisää päivään jos mahdollista, niin lisää arkiliikkumista (portaat hissin sijaan jne.)
 
Minun aamupalani on sämpylän puolikas meetwurstilla ja 75 % Oivariinilla, lasi rasvatonta maitoa ja Brunbergin pusu. Päivällinen on työpaikkalounas ilman leipää tai jälkiruokaa (jätän jomman kumman pois, joskus molemmat). Välipalana töissä sämpylänpuolikas meetwurstilla ja omena tai valion "vähemmän sokeria" jogurtti, ei vähärasvainen. Kotiin kun menen, otan jotain lämpimän ruuan jämää tai jos mies grillaa, grillimakkaran. Iltapalaksi vielä sämpylänpuolikkaan tai jogurtin. Tällä dieetillä laihdun n. 100-200 g viikossa, vaikka en urheile. Hyötykävelyä tulee kyllä n. tunnin verran päivässä. Jos syön enemmän leipää, jälkiruokia tai herkkuja, en laihdu. Minä alan heti laihtua, jos vähänkin vähennän syömisiäni, mitään jumeja ei ole koskaan tullut. Silti minä pyörittelen samoja 2-3 kiloa edes takaisin, kun olen niin kova herkuttelemaan. Kun ne saisi kerran rykäistyä pois, niin uskon että saisin ne pysymään pois.
 
Kerran laihdutin sitkeästi 6 kg, pienellä syömisten vähentämisellä puolen vuoden aikana. Harmi että ne tulivat takaisin kotona ollessani, kun olin hoitovapaalla.

Omista kokemuksista sanoisin, että tärkeintä on ruokamäärät. Ulkopuolisen on vaikea sanoa syökö ap liian vähän kaloreita, kun ruuat ovat vähärasvaisia vai ovatko annokset sittenkin liian isoja. Joka tapauksessa laihduttamisessakin ihmisen pitää saada rasvaa, muuten laihduttaminen voi tyssätä.
 
[QUOTE="makkara";28652079]Nyt avaudun, koska rupeaa ottamaan pattiin tämä laihduttaminen (tai oikeastaan itteni turhaan kiduttaminen)... Voitteko kertoa mikä tässä menee pieleen kun grammaakaan en ole saanut painoa putoamaan.

- Aamiainen: puoli litraa vettä ja pieni kulhollinen runsaskuituisia muroja tai mysliä maidon kanssa
- Päivällä töissä on eväänä yleensä salaattia ja kanaa/kalaa tai lihaa ja kasviksia ja päivän mittaan juon litran verran vettä.
- kotiin tultua on lihaa/kalaa/kanaa ja riisiä/perunaa sekä kasviksia ja puoli litraa vettä.
- illalla vielä napostelen pienen salaatin ja puoli litraa vettä.

Käyn tunnin hölkkälenkillä tai reippaalla pyörälenkillä pari kertaa viikossa ja puolen tunnin kotijumpan teen pari kertaa viikkoon.

Herkkuja en juuri napostele, joskus viikonloppuna vetäsen jonkun kebabin kun oikein tekee mieli herkutella.

Mikä hiivatti tässä menee pieleen?!? Alkaa usko loppumaan ja tuntuu siltä, että olisi ihan sama possutella ja herkutella joka päivä ja röhnätä vaan sohvalla persus homeessa :([/QUOTE]

JOKA päivä vähintään tunnin lenkki ja sellaisella sykkeellä, että hiki virtaa. Käy vesijuoksemassa ja tee oikealla tekniikalla, varmasti putoaa paino useita kiloja.
 
Kerran laihdutin sitkeästi 6 kg, pienellä syömisten vähentämisellä puolen vuoden aikana. Harmi että ne tulivat takaisin kotona ollessani, kun olin hoitovapaalla.

Omista kokemuksista sanoisin, että tärkeintä on ruokamäärät. Ulkopuolisen on vaikea sanoa syökö ap liian vähän kaloreita, kun ruuat ovat vähärasvaisia vai ovatko annokset sittenkin liian isoja. Joka tapauksessa laihduttamisessakin ihmisen pitää saada rasvaa, muuten laihduttaminen voi tyssätä.

Itsellä paino pudonnut kummallakin kerralla, kun ollut hoitovapaalla. Tehokkaita, pitkiä vaunulenkkejä ja kunnon aktiivista menoa lasten kanssa, esim hiihtoa, pihan kolausta, pyöräilyä jne. Itsellä jää kiireessä helposti ruokailu vähemmälle, töissä aina aikaa istua ruokatunti ja kahvihetket.
 
Mulla tippuu nyt paino 1 kilon viikkovauhtia. Syön n 1000 kcal/päivä ja liikun noin tunnin päivässä ja lisäksi käyn töissä. Rankkaa on ja usein on öisin nälkä, kun syön päivällisen klo 17 aikaan ja sen jälkeen ehdotos stoppi ruoalle tai tulosta ei tule.

Olen aikaisemminkin laihduttanut ja totuus on, että laihdutus ei ole helppoa. Pitää liikkua ja kärsiä nälkää.
 
[QUOTE="vieras";28652468]Itsellä paino pudonnut kummallakin kerralla, kun ollut hoitovapaalla. Tehokkaita, pitkiä vaunulenkkejä ja kunnon aktiivista menoa lasten kanssa, esim hiihtoa, pihan kolausta, pyöräilyä jne. Itsellä jää kiireessä helposti ruokailu vähemmälle, töissä aina aikaa istua ruokatunti ja kahvihetket.[/QUOTE]

Minulla vauva oli semmoinen pienestä asti, että otti vain puolen tunnin tirsoja, iltapäivisin hyvällä onnella 1 h kerrallaan. Ulkona työntely ei onnistunut, kun loppuaika huudettiin. Lapseni ei osannut nukkua ulkona yhtään sen pidempään kuin sisälläkään, joten ulkolenkkejä alettiin harrastaa vasta kun lapsi alkoi viihtyä istuallaan rattaissa. Aina kun sain ruuan lautaselle, lapsi jo heräsi ja sitten oma syöminen keskeytyi. Minun syömiseni olivat ihan mitä sattuu silloin, kun en saanut ikinä syödä rauhassa ja tuli han harmituksesta vedettyä herkkuja. Kotona oli vain 1,5 vuotta, muuten olisin ehtinyt lihoa oikein kunnolla.
 

Yhteistyössä