Se 1 vuotiaan kiukuttelu ei ole varsinaista uhmaa, jota tässä tarkoitetaan 2-3 vuotiaan uhmaiällä. Tiedän sen, että omat lapsenikin ovat temperamenttisia ja aika herkästi tulistuvia, joten se 1 vuotiaan kiukuttelu on enemmän sitä, että on väsynyt, nälkä tai että turhautuu heti, jos ei jotakin osaa, vaikka haluaisi osata. Myös lelujen jakaminen tms. aiheuttaa heti raivarit.
Kannattaa heti aluksi tarkistaa se, että onhan teidän lapsella kunnollinen vakaa ja turvallinen rutiini arkena ja viikonloppuna? Jos tiedät, että kohta pitäisi syödä tai kohta pitäisi lähteä nukkumaan, niin lapsi on selkeästi alttiimpi ärtymään, jolloin aikuinen voi opettaa lasta tunnistamaan tunteita esim. "Onpa sulla jo kova nälkä, kun sua noin harmittaa. Ei kannata yhtään raivostua, vaan tulepa vaikka laittamaan jo lautasia pöytään, niin saadaan sulle heti ruokaa. Sillä tavalla se kiukkukin lähtee pois". Eli ajoissa ruokaa, ajoissa iltatoimille ja nukkumaan jne, koska sillä tavalla saa monta turhaa raivonpuuskaa pois.
Jos lapsi saa kauheita raivareita, niin se viittaisi siihen, että lapsi ei tunne rajojaan, vaan etsii niitä yhä uudestaan ja uudestaan. Onko teillä esimerkiksi isän ja sinun kesken erilaisia tapoja toimia? Esim. toinen antaa ennen ruokaa herkkuja ja toinen taas ei? Tai onko päivähoidossa ja kotona ihan eri rytmit?
Minä olen aika paljon antanut lasten vain huutaa uhmaraivoaan. Kun olo hellittää, syliin pääsee ja voidaan tehdä jotakin muuta kuin vain piehtaroida raivareissa. Oman kokemukseni mukaan meillä huudot ovat menneet nopeammin ohi yksin huutamalla kuin että väkisin pitäisin lasta sylissä.
Kun lapsi meinaa saada raivarin tai jos hän on jo sen saanut, niin lasta voi yrittää saada harhautettua sanomalla jotakin muuta esim. "Minä menen lukemaan satukirjaa ja sitten kun haluat, niin voit tulla kuuntelemaan" tai "Minä laitan DVD:n pyörimään sitten, kun lopetat itkemisen". Jos lapsi senkin jälkeen haluaa vielä huutaa, niin antaa hänen huutaa. Jos lapsi vaatii sitä satua tai DVD:tä, niin AIKUINEN MÄÄRÄÄ TAHDIN eli aikuinen sanoo, että ei laiteta, jos huudat, vaan sitten vasta, kun sinä et itke.
Olisiko näistä asioista apua? Jos nämä keinot on jo koettu, niin kannattaisi lainata kirjastosta joku uhmaikää koskeva kirja ja lukea sitä ajatuksen kanssa, että mitä asioita voisi tehdä toisin. Varmasti myös googlettamalla löytyy uhmaikä, uhmakiukku yms. sanoilla lisää tietoa asiasta.