odottaminen, tätäkö se nyt on?

[minävaannn]

Hei vaan kaikille, Olen nyt RV33 ja pohdiskelin tuossa uutiskirjeitä jota saan MM. kaksplussalta. siellä kerrotaan että synnytys voi stressata yms.
itsellä se tilanne että kyllä mä tavallaan tiedostan että aika mennyt tosi nopeesti ja khota se vauva on jo kotona mutta en osaa stressata synnytyksestä enkä tulevasta tulokkaasta. en ole mitenkään erikoiesti mamma höyryissä en stressaa muutenkaan paljoon mitään.
nukkuminen yms tuntuu ihan OKlta vaikka heräilyä yms on.
vauva kyllä liikuskelee kovin mutta en usko että olis yhtäkään harjotus supistusta tullut.
Vauvan tarvikkeet hankitaan vasta elokuussa ei mikään kiire niidenkään kanssa.

onko muita mammoja jotka jo lähempänä H-hetkeä eivät vaan osaa stressata tulevaa eivätkä ole liian huolestuneita? vai olenko jotenkin epänormaali?

tässä viellä ote uutiskirjeestä: Sinä

Nyt todella tunnet olevasi raskaana. Kohtusi on kasvanut, sen paino on yli kymmenkertaistunut raskauden aikana. Myös painosi on noussut, ja jatkaa nousua noin puoli kiloa viikossa. Myös napasi on saattanut kääntynyt ulospäin. Jatka lantionpohjan lihasten harjoituksia. Ne estävät virtsankarkailua ja edistävät synnytyksen jälkeistä palautumista ja toipumista.

Luultavasti mietit yhä enemmän synnytystä. Miten se tulee sujumaan? Milloin se alkaa? Miten paljon se sattuu? Miten valmistaudun siihen?

Myös yöunet voivat muuttua levottomiksi. On vaikea rauhoittua, kun mielessä pyörii kaikenlaista. Tai ehkä sinun täytyy käydä vessassa monta kertaa yössä. Myös hyvän nukkumisasennon löytäminen voi olla vaikeaa. Paras asento on vasemmalla kyljellä. Ota tarvittaessa iso tyyny vatsan alle tai polvien väliin. Tässä asennossa verenkierto sekä munuaisten toiminta säilyvät hyvinä. Myös virtsarakkoon kohdistunut paine vähenee tässä asennossa.

eli näitä tuntemuksia ei mulla kauheesti ole ollut...

 

["tuleva äippä"]

Rv 33 olin todellakin vielä autuaan huoleton ja tietämätön, nyt Rv 38 on alkanut jo synnytys hieman pyöriä mielessä, mutta yllättävän hyvillä mielin olen. Kaikki kyselee huolestuneita että joko jännittää hirveesti ja ei mua kyllä hirveesti jännitä. Mutta öisin en saa enään nukuttua niinkuin ennen, lapsen liikkeitä tulee seurattua huomattavasti tarkemmin loppuraskaudessa ja unet on välillä levottomia (harjoitusta tulevaan ) Harjoitussupistuksia mulla on ollut todella mitättömiä, muita alapään "venymis"kipuja kyllä on.

 

[tuttua]

joo täällä yks samallanen. Jos kaikki on hyvin niin miksipäs sitä ressaamaan. Äidit, varsinkin osottavat äidit ovat vain ressiherkkiä (ehkä hormoneistakin osittain johtuvaa).
Nauti olosta ja siitä että voit rauhassa laittaa vauvalle kaikki valmiiks..
ihanempaa ottaa vauvakin vastan kun ei ole ressannut!

 

[alkuperäinen...]

juu, onhan mulle todellakin sokerit kovassa tarkkailussa ja ultrataan vauvaa vähä väliin ettei ylikasva. silti kaikki tuntuu vaan jotenkin sujuvan enkä osaa olla huolestunut oikeen mistään enkä stressata tarvikkeista kodista tai mistään . kiva kuulla että on myös muita jotka ei ole olleet hermoheikkoja!

 

["vieras"]

Mä luulen, että täytyy mennä vieläkin lähemmäs laskettua aikaa, ennen kuin synnytysajatukset todella valtaavat mielen. Siksi esim. synnytysvalmennuksetkin ovat aika myöhäisessä vaiheessa. Varsinkin ekaa kertaa odottavalla riittää mietittävää ihan raskauden etenemisessä. Ja jos on paljon kaikkea muuta puuhaa elämässä, niin riittää muuta pohdittavaa, ja sehän on ihan hyvä juttu vaan. Mut kyllä mulla sitten loppua kohden enemmän ja enemmän mietitytti synnytys. Hirveästi en stressannut minäkään, vaan ihan avoimin ja luottavaisin mielin mentiin, ja vaikeahan (ja turha) sitä on hirveästi etukäteen suunnitella. Sitten sen näkee kun sen aika tulee! Hyvä tietty vähän tutustua asioihin, niin tietää sitten mitä tarkoitetaan, jos aletaan vaikka kysyä, haluatko epiduraalin tms.

 

["tms"]

Mulla kans viikko 33 ja en osaa stressata tulevaa kyllä yhtään Ja olen kyllä siitä iloinen. Inhottavaahan se olisi jo stressata että onko tälläkin lapsella koliikki niinkuin naapuriin syntyneellä on.

 

[alkuperäinen...]

synnytysvalmennukset on jo olleet ja kehoittivat kovasti menemään jo tutustumaan synnärille!(oon päättänyt jo alkuraskaudessa että otan kaikki puudutukset yms mitkä tarjotaan)
on se vaan kun muut höslää ja ite ei oikee tajuu ideaa .
sukulaiset järkyttyivt kun kiven kovaa ilmoitin että ne vauva tarvikkeet tulee vasta elokuussa!
olen kaikiken maailman vihkoset lukenut mitä oon saanut niin raskaudesta kun synnytyksestä yms.
no alan nyt sit nauttimaan siitä että en stressaa tai viellä käy nini että strressaan siit äkun en osaa stressata

 

[kolmelle äiti]

synnytysvalmennukset on jo olleet ja kehoittivat kovasti menemään jo tutustumaan synnärille!(oon päättänyt jo alkuraskaudessa että otan kaikki puudutukset yms mitkä tarjotaan)
on se vaan kun muut höslää ja ite ei oikee tajuu ideaa .
sukulaiset järkyttyivt kun kiven kovaa ilmoitin että ne vauva tarvikkeet tulee vasta elokuussa!
olen kaikiken maailman vihkoset lukenut mitä oon saanut niin raskaudesta kun synnytyksestä yms.
no alan nyt sit nauttimaan siitä että en stressaa tai viellä käy nini että strressaan siit äkun en osaa stressata

Mulla oli esikoisen kohdalla ihan samat tunnelmat, raskauskin oli ihan vaivaton ja huoleton siinä suhteessa. Yhtäkkiä rv35+3 poksahti lapsivedet ja lapsi syntyi keskosena 35+5 painoi 2,2kg. Tuli niin puskista kaikki, valmennuksissakin puhuttiin aina vaan siitä että ekat menee reippaasti yli yms. Vauva oli osastolla yli 2 viikkoa sinivalohoidoissa ja nenämahaletkussa, rampattiin kodin ja sairaalan väliä ja samalla sitten tehtiin hankintoja kotiin kotiutumista odotellessa.
Toivottvasti nyt tietenkään sulla ei mene näin, mutta tulipahan nyt vaan niin elävästi mieleen kun en ollut niin yhtään valmistautunut siihen vauvaan tuossa kohtaa vielä. Hätinä ehdittiin edellisenä päivänä yhden kerran valmennuksessa käydä, synnytyssairaalaan en ehtinyt tutustumiskäynnille.