M
"MillaVanilla"
Vieras
Näin Titanicin ekan kerran 10-vuotiaana kun äitini osti vhs nauhan. Silloin leffa oli tylsä ja puuduttava.
Tänään äitini sai minut ympäripuhuttua että mennään katsomaan leffa 3d:nä. Vastahakoisesti suostuin 3 tunnin kidutukseen elokuvateatterin penkissä. Kun astuimme sisään saliin, yleisössä oli 3 miestä ja loput olivat 15-vuotiaita teinipissiksiä.Puolen tunnin jälkeen olin jo valmis esittämään jotain sairauskohtausta että pääsisin pois salista, sillä en saanut leffasta mitään otetta. Sitten totesin että pakko täällä on vielä 2h ja 45min istua, joten siirsin negatiiviset muistikuvani 12 vuoden takaa syrjään.
Sitten se tapahtui, ihme. Leffa imaisikin mukaansa ja pian huomaan olevani valmis nyyhkyttämään vieressä istuvan tuntemattoman miehen olkapäätä vasten. Enkä selkeästikään ollut ainoa, sillä kyyneleitä virtasi salissa varmasti monen lirtan verran. Mutta siinä hetkessä ymmärsin miksi kaikki on hehkuttaneet Titanic leffaa. Se oli myös ensikerta kun olen koskaan leffassa itkenyt ja näyttänyt tunteeni tuikituntemattomille ihmisille.
Ehkä se leffa oli jo alunalkaen hyvä, mutta 10-vuotiaana se ei vain ollut auennut tai sitten se oli se sali ja tunnelma. Mene ja tiedä, mutta jollain tasolla se vaikutti.
Tänään äitini sai minut ympäripuhuttua että mennään katsomaan leffa 3d:nä. Vastahakoisesti suostuin 3 tunnin kidutukseen elokuvateatterin penkissä. Kun astuimme sisään saliin, yleisössä oli 3 miestä ja loput olivat 15-vuotiaita teinipissiksiä.Puolen tunnin jälkeen olin jo valmis esittämään jotain sairauskohtausta että pääsisin pois salista, sillä en saanut leffasta mitään otetta. Sitten totesin että pakko täällä on vielä 2h ja 45min istua, joten siirsin negatiiviset muistikuvani 12 vuoden takaa syrjään.
Sitten se tapahtui, ihme. Leffa imaisikin mukaansa ja pian huomaan olevani valmis nyyhkyttämään vieressä istuvan tuntemattoman miehen olkapäätä vasten. Enkä selkeästikään ollut ainoa, sillä kyyneleitä virtasi salissa varmasti monen lirtan verran. Mutta siinä hetkessä ymmärsin miksi kaikki on hehkuttaneet Titanic leffaa. Se oli myös ensikerta kun olen koskaan leffassa itkenyt ja näyttänyt tunteeni tuikituntemattomille ihmisille.
Ehkä se leffa oli jo alunalkaen hyvä, mutta 10-vuotiaana se ei vain ollut auennut tai sitten se oli se sali ja tunnelma. Mene ja tiedä, mutta jollain tasolla se vaikutti.