Nyt varmistuise että mieheni on allerginen eläimille ja meillä on nuori koira! :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja voi kurjuus
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

voi kurjuus

Vieras
Eilen selvisi että mies on allerginen mm koirille. Mua harmittaa tosi paljon! Meillä on vuoden ikäinen koira ja nyt sille pitäis etsiä uusi koti. :( Mä en kestä! Lapsille emme ole vielä mitään kertoneet, se koira on lapsille todella tärkeä. :( Mietittiin kaikki tutut läpi ja kyseltiinkin voisiko joku ottaa tuo, mutta ei löytynyt kotia lähipiiristä. Oltais edes joskus päästy katsomaan sitä. :(
 
Voi harmin paikka.. :(

Meilläkin tuossa vieressä tuhisee vuoden ikäinen karvakorva ja ihan sydäntä kylmää pelkkä ajatus että siitä luopumaan joutuisi.

Olisiko teillä mahdollista odotella rauhassa jos joku tuttu muuttaisi mieltään tai tulisi mieleen joku uusi tuttava joka koirasta haaveilee?

Saako mies pahojakin oireita?
 
Meillä oli koira kaksi vuotta vielä senkin jälkeen kun sain allergia ja astma"tuomion". Oli todella vaikea tilanne, koira oli nimenomaan lapsille tärkeä. Mutta koti löytyi, ei ehkä niin läheltä kuin olisi toivonut, jälkeenpäin ajatellen se oli ihan hyvä. Laitoimme tutuille sanaa kiertämään, että koira tarviis uuden kodin, koirarakkaan kodin. Ja vihdoin meille soitettiin, että "saako tulla katsomaa". Koira oli tosiaan kolme vuotias, ja teimme sopimuksen niin, että koiran tulevalla omistajalla on mahdollisuus kuukauden koeaikaan. Eli hän saisi tuoda koiran takaisin, mikäli näyttäisi siltä, ettei koira sopeudu uuteen kotiinsa. Mutta ei toisin päin, koska itse en olisi varmaan päästänyt koiraa edes autoon asti, saatikka lähtemään uuteen kotiinsa. Tunnelma oli kuin hautajaisissa, minä ja lapset märsyttiin. Minä jatkoin märsyämistä vielä puolitoista viikkoa (joku hana aukesi kait) ja jälkeenpäin on vieläkin hetkiä kun kaipaa. Mutta lähinnä enää sellaisissa tilanteissa, missä koira oli vahvasti läsnä, kuten keväthangilla, oven aukaistessa odottaa haukuntaa ja niitä nappisilmiä...Huoh, noh mun pointti taisi tässä vuodatuksessa olla se, että mua on helpottanut ihan hirveästi. Ei ole tarvinut syödä enää kortisonia tabletteina, sain lääkärin luvalla myös kokeilla, josko voisin jättää montelukastit pois. Ja histeciä on mennyt puolet siitä mitä viime vuonna. Nenäsumutteetkaan ei ole päivittäisessä käytössä. Lasten kanssa aina toisinaa muistellaan koiraa yhdessä :) Ajattelin naivisti, että kyllä mie nyt yhden 15vuotta pystyn, mutta se paheni niin nopeeta, että ei puhettakaan. Tsemppiä teille! Ei se helppoa ole, teki minkä tahansa päätöksen. Itse nössöilin ja pitkitin, kun en halunnut lapsille mielipahaa.
 
nössö täällä: Mä olen myös miettinyt että jos nyt saisin itsekin töitä, niin ostettaisi isompi asunto ja koiralla olisi enemmän tilaa ja ehkä mies ei sitten oireilisi niin pahasti. Tuskin kuitenkaan menee noin. :( Lapsille emme ole vieläkään sanoneet mitään. Harmittaa. Ja missä edes voisi koiraa myydä niin ettei tule kaikki hetken mielijohteesta ostavat kyselemään. :( Vaikeeta tää tällainen...
 
Jos näin tärkeä asia ei ole tullut suhteessanne aiemmin ilmi on miehesi täytynyt salata se sinulta tarkoituksella. Ja jos hän on valmis salaamaan tällaisen asian on hän valmis salaamaan minkä tahansa asian joten luottamus on ainakin ikuisiksi ajoiksi kadonnut. Jätä se narsisti sika!
 
[QUOTE="vieras";26303035]Jos näin tärkeä asia ei ole tullut suhteessanne aiemmin ilmi on miehesi täytynyt salata se sinulta tarkoituksella. Ja jos hän on valmis salaamaan tällaisen asian on hän valmis salaamaan minkä tahansa asian joten luottamus on ainakin ikuisiksi ajoiksi kadonnut. Jätä se narsisti sika![/QUOTE]

Joopa joo. Enkö jo aikaisemmin kertonut että miehellä oli lapsuuden kodissa kissa ja koira, eikä oireita mistään allergioista...
 
Jos rotukoira niin kasvattaja varmasti mielellään auttaa!! Jos ei ole kasvattajaa niin tutuille vaan sanaa kiertoon! =) Ikävä tilanne, mutta kyllä kaikki aina järjestyy kun järjestelee huolella.
 
Mies kävi allergia testeissä työterveydessä. mies saa nyt vaan kestää nahoissaan sen aikaa että koiralle löytyy hyvä koti. ihan vielä kuitenkaan en jaksa asiaa ajatella enenpää.
 

Yhteistyössä