V
vierailija
Vieras
Haluan vain avautua. Olen todella, todella pohjalla. Silmäni ovat auenneet hyvän terapeutin myötä ja olen saanut joitakin eväitä vastustaa miestäni, mutta samalla olen tajunnut kuinka vaarallisen ihmisen kanssa olen tekemisissä. Mies on todella hermona, kun olen alkanut kertomaan omia mielipiteitäni ja kertomaan toiveitani ja suunnittelemaan omaan elämääni uusia asioita.
En minä aluksi sitä ymmärtänyt, että mies on sairas, en ihan alkuunkaan. Pidin häntä vain voimakastahtoisena ja itsevarmana ja itse olen ollut aina myötäilevä ja hyväuskoinen.
Sitten tuli henkinen väkivalta, pettäminen, fyysinen väkivalta, uusi pettäminen, uhkailu, eristäminen yms. kaikki perinteiset sairaan suhteen kuviot.
Kaiken tämän keskellä, kun viimein yritän saada ääntä kuuluviin niin mies huutaa minulle että olet narsisti. Siis minä. Vaikka olisinkin, niin aika hirveän pelokas narsisti olenkin, kun en uskalla enää edes mainita, jos joku "väärä"ystävä on ottanut yhteyttä.
Aion nyt erota. Olen pakannut salaa tavaroitani ja kohta on se päivä, kun painan oven täällä viimeisen kerran kiinni perässäni. Toivon, ettei hän tule perääni enää ja jos tulee, niin teen kaikkeni ettei hän enää ikinä vedä minua mukaan tähän hulluun elämään, joka perustuu minun terveydellä leikkimiseen.
Olen hänen tiskirätti, nyrkkeilysäkki, sylkykuppi, seksilelu, taskuraha. Olen ymmärtänyt etten ole mitään muuta kuin väline hänelle joka tyydyttää hänen tarpeensa ja tyynnyttää pahan olon ja että kuka tahansa voisi olla paikallani, joka vain suostuu. Minulla ei ole mitään väliä oikeasti hänelle ja hän on saanut minutkin uskomaan etten ole hyvä ihminen. Mutta, minä paha surkea narsisti aion nyt tehdä palveluksen miehelle ja päästää hänet tästä pinteestä ja poistua hänen elämästä. Varmuuden vuoksi, en tiedä ketä suojellakseni, mutta olen päättänyt etten koskaan enää mene parisuhteeseen. Olen aivan liian rikki.
En minä aluksi sitä ymmärtänyt, että mies on sairas, en ihan alkuunkaan. Pidin häntä vain voimakastahtoisena ja itsevarmana ja itse olen ollut aina myötäilevä ja hyväuskoinen.
Sitten tuli henkinen väkivalta, pettäminen, fyysinen väkivalta, uusi pettäminen, uhkailu, eristäminen yms. kaikki perinteiset sairaan suhteen kuviot.
Kaiken tämän keskellä, kun viimein yritän saada ääntä kuuluviin niin mies huutaa minulle että olet narsisti. Siis minä. Vaikka olisinkin, niin aika hirveän pelokas narsisti olenkin, kun en uskalla enää edes mainita, jos joku "väärä"ystävä on ottanut yhteyttä.
Aion nyt erota. Olen pakannut salaa tavaroitani ja kohta on se päivä, kun painan oven täällä viimeisen kerran kiinni perässäni. Toivon, ettei hän tule perääni enää ja jos tulee, niin teen kaikkeni ettei hän enää ikinä vedä minua mukaan tähän hulluun elämään, joka perustuu minun terveydellä leikkimiseen.
Olen hänen tiskirätti, nyrkkeilysäkki, sylkykuppi, seksilelu, taskuraha. Olen ymmärtänyt etten ole mitään muuta kuin väline hänelle joka tyydyttää hänen tarpeensa ja tyynnyttää pahan olon ja että kuka tahansa voisi olla paikallani, joka vain suostuu. Minulla ei ole mitään väliä oikeasti hänelle ja hän on saanut minutkin uskomaan etten ole hyvä ihminen. Mutta, minä paha surkea narsisti aion nyt tehdä palveluksen miehelle ja päästää hänet tästä pinteestä ja poistua hänen elämästä. Varmuuden vuoksi, en tiedä ketä suojellakseni, mutta olen päättänyt etten koskaan enää mene parisuhteeseen. Olen aivan liian rikki.
