En edes tiedä mistä aloittaisin. Lyhyesti kai voisin asian ilmaista,että en jaksa enää etsiä ja kokeilla pojalleni sopivaa perusvoidetta. Siis sellaista mistä ei heti päivän-parin sisällä tule ihottumia tai kutinaa. Poika tulee maaliskuussa 3v ja etsintä on jatkunut koko ajan. Tämä tilanne on kaikin puolin ahdistava ja voimia vievä ja tuntuu,että muita ei ole tällaisessa tilanteessa kuin me olemme Poika reagoi ihan jokaiseen kokeilemaani rasvaan ja tekisi jo mieli lyödä hanskat tiskiin! Yhtä öljyä olen tässä kokeillut joka on "kaiketon" eli ei mitään mikä voisi järjellä ajateltuna ärsyttää,mutta tuloksena oli järjetön kutina,poika raapi ihan tuskissaan itseään kaksin käsin Kyllä kuule oli itselläkin itkussa kova pidätteleminen kun joutuu katsomaan toisen kärsimystä
Meillä siis käytössä kortisoni ja elidel. Niillä on nyt menty eteenpäin ties kuinka kauan. Allergiapolin lääkärin kanssa olin puhelimitse yhteyksissä ja hänkin oli suurin piirtein kädet pystyssä,ei meitä kai kukaan voi/osaa auttaa. Nyt kun ruokien kanssa ollaan jo hyvällä mallilla niin tämä on se ikuinen ongelma,että mun pää hajoo kun ajattelenkin koko asiaa. Nytkin pitäisi vain jaksaa nostaa pää pystyyn ja mennä apteekkiin miettimään,että mitähän seuraavaksi uskaltaisi kokeilla. Nyt vain on saatava tilanne rauhoittumaan ja pakko saada nukkuakin kunnolla jossain välissä :headwall:
Mä en enää jaksaisi kuunnella muiden valituksia ja marinoita siitä kuinka elämä on raskasta kun muksu herää pari kertaa yössä vaatimaan jotain... Mä voin sanoa,että mikään ei ole raastavampaa kuin kuunnella kun lapsi raapii itseään eikä saa nukuttua. Siinä sitten on yritettävä tehdä kaikkensa. Meillä ei ole tavatonta yölliset suihkureissut eikä mitkään. Surullisinta on se kun poika on jotenkin hyväksynyt tilanteensa,raasu ei valita eikä itke. Kestää vain tilanteensa niinkuin isojen poikien kuuluukin :'(
Kiitos jos joku jaksoi lukea tämän tekstin :flower: Mä en kerjää keneltäkään sääliä,mutta kerroinpa vaan meidän tilanteen. Toivottavasti aurinko paistaa joskus meillekin täydeltä terältä.
Tarkoituksenani ei ole vähätellä kenenkään muun tilannetta. Mutta tällaista on nyt meillä ja tuntuu raskaalta.<br><br>
Meillä siis käytössä kortisoni ja elidel. Niillä on nyt menty eteenpäin ties kuinka kauan. Allergiapolin lääkärin kanssa olin puhelimitse yhteyksissä ja hänkin oli suurin piirtein kädet pystyssä,ei meitä kai kukaan voi/osaa auttaa. Nyt kun ruokien kanssa ollaan jo hyvällä mallilla niin tämä on se ikuinen ongelma,että mun pää hajoo kun ajattelenkin koko asiaa. Nytkin pitäisi vain jaksaa nostaa pää pystyyn ja mennä apteekkiin miettimään,että mitähän seuraavaksi uskaltaisi kokeilla. Nyt vain on saatava tilanne rauhoittumaan ja pakko saada nukkuakin kunnolla jossain välissä :headwall:
Mä en enää jaksaisi kuunnella muiden valituksia ja marinoita siitä kuinka elämä on raskasta kun muksu herää pari kertaa yössä vaatimaan jotain... Mä voin sanoa,että mikään ei ole raastavampaa kuin kuunnella kun lapsi raapii itseään eikä saa nukuttua. Siinä sitten on yritettävä tehdä kaikkensa. Meillä ei ole tavatonta yölliset suihkureissut eikä mitkään. Surullisinta on se kun poika on jotenkin hyväksynyt tilanteensa,raasu ei valita eikä itke. Kestää vain tilanteensa niinkuin isojen poikien kuuluukin :'(
Kiitos jos joku jaksoi lukea tämän tekstin :flower: Mä en kerjää keneltäkään sääliä,mutta kerroinpa vaan meidän tilanteen. Toivottavasti aurinko paistaa joskus meillekin täydeltä terältä.
Tarkoituksenani ei ole vähätellä kenenkään muun tilannetta. Mutta tällaista on nyt meillä ja tuntuu raskaalta.<br><br>