Nyt on Biden lirissä - Teosto tutkii Finlandia-hymnin käyttöä virkaanastujaisjuhlassa

vierailija
Finlandia-hymni

Finlandia
, op. 26, on Jean Sibeliuksen vuosina 1899 ja 1900 orkesterille säveltämä sävelruno. Se oli alun perin Historiallisia kuvia -nimisen orkesterisarjan viimeinen osa.

Leino vastasi viimeisen, Suomi Herää -nimisen osan tekstistä.

Bergbomin kuvaelman osien otsikot olivat seuraavat:
I Väinämöisen laulu
II Suomalaiset kastetaan
III Juhana-herttua Turun linnassa
IV Suomalaiset 30-vuotisessa sodassa
V Isoviha
VI Suomi herää (Finlandia)

Nimeä Sibeliuksen teokselle ei oikein löytynyt: se oli ollut konserteissa mm. Suomi, Suomen herääminen tai Finale. Kiertueella teoksen nimenä oli ainakin Vaterland ja La Patrie. Marraskuussa 1900 kuvaelman pianosovitus sai kuitenkin Axel Carpelanin ehdottaman nimen Finlandia, ja helmikuussa 1901 Kajanus vihdoin johti orkesteriteoksenkin Finlandia-nimellä.


"Miksi tämä sävelruno miellyttää? Kaiketi 'plein air' -tyylinsä takia. Se on tosiaan pelkästään 'ylhäältä annetuista' teemoista rakennettu. Silkkaa inspiraatiota", säveltäjä kirjoitti päiväkirjaansa 1911.


Sibelius ei alun perin tarkoittanut teostaan laulettavaksi. Finlandia-hymni-osaan tehtiin kuitenkin alusta asti sanoituksia, eikä hän katsonut voivansa sitä tai teoksen laulamista estää.

Ensimmäisen, käytännössä tuntemattomaksi jääneen sanoituksen laati Jalmari Finne, joka lähetti sen 23. syyskuuta 1907 nimettömänä kirjeenä Sibeliukselle ja Heikki Klemetille. Tenori Wäinö Solan tehtyä oman sanoituksensa vuonna 1937 Sibelius taipui sovittamaan Finlandia-hymnin mieskuorolle.

Sekä Sola että Sibelius olivat vapaamuurareita ja teoksen ensiesitys oli Helsingissä Pyhä Johannes -loosissa 21. huhtikuuta 1938.

Vapaamuurarillisissa tilaisuuksissa Finlandia lauletaan edelleen yleensä Solan sanoin. Tämä Finlandian ensimmäinen kuorosovitus sisältyy viimeisenä osana Sibeliuksen opukseen nro 113, Vapaamuurarirituaalimusiikkia.

Mieskuoro Laulu-Miehet tilasi vuonna 1940 sanoituksen runoilija V. A. Koskenniemeltä ja tämä kirjoitti nykyään yleisesti käytössä olevat Finlandia-hymnin sanat. Sibelius hyväksyi myös tämän version. Sen ensiesitys oli Helsingin yliopiston päärakennuksen juhlasalissa Martti Turusen johdolla 7. joulukuuta 1940.

Sibelius sovitti kappaleen vielä erikseen sekakuorolle vuonna 1948. Koskenniemen sanat heijastelevat sävellyksen alkuperäistä suomalaiskansallista henkeä sortovallan vastaisessa taistelussa. Joel Rundt sanoitti hymnin ruotsiksi.

Kansallisen symboliarvonsa vuoksi Finlandia-hymniä ehdotetaan aika ajoin Suomen kansallislauluksi Maamme-laulun tilalle.

Finlandia soi musiikkina muun muassa Edvin Laineen ohjaamassa elokuvassa Tuntematon sotilas ja Renny Harlinin elokuvassa Die Hard 2. Vuonna 2016 kappale soi The Walking Dead -televisiosarjan seitsemännen kauden viidennessä jaksossa. Virtenä Be Still, My Soul (alun perin saksankielinen Katharina von Schlegelin sanoitus Stille meine Wille, dein Jesus hilft siegen) Finlandia soi elokuvan The Awakening (2011) taustalla kahdessa kohtauksessa sekä vuonna 2018 tv-sarjassa Bletchelyn nelikko: San Francisco (The Bletchley Circle: San Fransicso) ensimmäisen kauden toisessa jaksossa "Valvojaiset" (Wake).
Anssi Tikanmäki orkestereineen teki elokuvaan Arvottomat (1982) rock-tyyppisen instrumentaaliversion Finlandia-hymnistä. Yhtye on myös levyttänyt sen.

Finlandia-hymni valittiin afrikkalaisen, Nigeriasta 1967 irtautuneen Biafran valtion kansallislauluksi nimellä ”Land of the Rising Sun".

 
vierailija
Ensin oli taisteluhuuto: Suomi herää!

Jean Sibeliuksen Finlandia on yksi maailman tunnetuimpia klassisia sävellyksiä, mutta sen alku oli mahdollisimman kansallishenkinen.

Kappale soi ensi kerran Helsingin Ruotsalaisessa teatterissa 4. marraskuuta 1899 järjestetyssä isänmaallisessa Sanomalehdistön päivien juhlassa, jossa vastustettiin Venäjän Suomeen kohdistamaa painostuspolitiikkaa kuten sananvapauden rajoituksia. Suomi oli tuolloin autonominen osa Venäjän keisarikuntaa.

Teatterinjohtaja ja näytelmäkirjailija Kaarlo Bergbom oli koonnut tilaisuuteen historiallisen kuvaelman, jossa käytiin läpi suomalaisuuden suuria hetkiä ja johon Suomen säveltaiteen huipulle nousseelta 33-vuotiaalta Sibeliukselta oli pyydetty säestävää musiikkia.

Kuudennen kuvaelman nimi oli Suomi herää. Juuri sen musiikista jalostui myöhemmin Finlandiana tunnettu orkesterirunoelma.

Mitä Sibelius ajatteli Finlandiasta?

”Sitä ei ole tarkoitettu laulettavaksi. Sehän on tehty orkesteria varten. Mutta jos maailma tahtoo laulaa, niin ei sille mitään mahda.”

”Kaikki muut (paitsi kriitikot) huutavat eläköötä tälle muihin teoksiini verraten vähäpätöiselle sävellykselle.”

”Se on tosiaan pelkästään ylhäältä annetuista teemoista rakennettu. Silkkaa inspiraatiota.”



 
Rauhannuudelit ovat parhaita
Noi on muuten hyviä, tosin syön niitä ani harvoin.
Ensiks pehmitän pienessä määrässä vettä, kaadan nuudeleihin mausteet ja laitan thai wok vihannekset joukkoon...ylijäämä vesi haihtuu vihannesten kypsyessä pois.

Ennen pehmitin nudet aina erikseen ja vasta sitten laitoin ne pannulle.
 

Yhteistyössä