nyt mietityttää

[ulos vai ei]

olen seurustellut v. 94 saman ukkosen kanssa, meillä on 4 lasta, mutta silti ihmettelen että miks olen hänen kanssaan. jos lapsia ei olis, olisin jo aikoja sitten lähtenyt eri suuntaan. mikä teidän arjesta tekee niin hienon ja ihanan että kannattaa jatkaa yhdessä? oma mies kun ei muista nimppareita, synttäreitä tai mitään muutakaan päiviä, ei joulua, mutta en niin lahjoista välitäkään... mutta sit toisaalta itse kaipaan sitä toisen huomioimista, esim, hän yllättäis minut että nyt lähetään kahdestaan jonnekin, vaikka piknikille. mutta turhaan odottelen, itse koen olevani kotitalouden hoitaja täällä kotona, muuta arvoa en sitten varmaan saakaan.

 

[DuskyLeDoux]

ittehän sun on päätös tehtävä, ei sitä muut voi päättää.

Ota vaikka kynä ja paperia käteen, listaa miehen plussat ja miinukset. Sitten mietit että kummat painaa vaakakupissa enemmän. Ootko sä oikeesti onnellinen?

 

[ulos vai ei]

no toisaalta, kaikki asiat on ok. tullaan toimeen ja mies ei ryyppää, hakkaa tmv. mut sit se oma haavekuva ei vastaa todellisuutta. onkohan sitä ees missään?

 

[..]

aika usein pitkään jatkuneet suhteet on arkisia. mies ei osaa lukea sun ajatuksia, lultaasti kuvittelee sun levan onnellinen nykytilanteessa. puhu siis.
uusi suhde ja ihastuminen jne voisi varmasti olla kivaa, mutta jskus se arki tulee uudessakin suhteessa vastaan.

 

["mamamama"]

Jospa puhuisit sille miehelles - ei hän ole mikään ajatustenlukija

EI munkaan mies muista merkkipäivinä, mutta se on yhdessä sovittu juttu, en minäkään muista häntä. MErkkipäivät siis muistamme, mutta lahjoja ei anneta. En ole kyllä ikinä miettinyt että miksi ollaan yhdessä, musta se on ihan selvää. Eli ehkä teillä on jotain kaihertavaa, mikä pitäis selvittää.

 

["vaimo"]

vaikka suhde kuinka arkistuisi, ei se tarkoita sitä ettei ostettaisi lahjoja, käytäisi ulkona syömässä, ettei mies toisi välillä yllättäen kukkakimppua, tuliaisia matkoilta jne. Kannattaa miettiä etukäteen, mitä asioita arvostaa ja pitää ne mielessä , kumppania valitessa.

Mun mielestä kuulostaa ihan perusedellytyksiltä, ettei mies ole väkivaltainen alkoholisti. Sen varaan ei suhdetta kannata rakentaa, eikä siihe jäädä... Onnellisuuteen tarvitaan aika paljon enemmän!!!

 

["aloittaja"]

no en ole koskaan odottanut mitään lahjoja, tai mitään kukkakimppuja... mutta joskus toisen huomioiminen ois ihan kiva juttu. itse kun tykkään vaikka laittaa miehelle aamulla kahvit ja leivät valmiiks kun lähen töihin. jotain ihan pientäkin, niin se tuntuis mukavalta.