Nyt kaikki auttamaan minnuu lapsen nukkumisasiassa!

["Myö"]

Meidän kuopus on kohta viisi. vauvana nukkui aivan älyttömän hyvin tonne kolmivuotiaaksi asti. Sitten alkoi mielikuvitus kehittyä, ja sepä vasta vilkas olikin: seurauksena kaiken maailman painajaiset ja rikkonaiset yöt.

Sitten oli taas hyvää aikaa, kunnes tänä kesänä siskonsa halusi eskarin aloituksen kunniaksi siirtyä omaan huoneeseen nukkumaan. Kuopukselle tämä oli katastrofi: hän pelkäsi yksin nukahtamista eikä saanut unta. alettiin jäädä nukuttamaan häntä (siis maattiin lattialla vuoroiltoina miehen kanssa, kunnes nukahti).

Tätä on nyt jatkunut kolme kuukautta, ja huonommaksi vai menee: nyt ollaan siellä vähintään tunti ja usein käy, kuten eilen, että kun yritin hiipiä hiljaa pois, lapsi hätkähtää hereille, vaikka on jo nukkunut ties kuinka kauan.

Mie en jaksa enää tätä, toden sanoakseni. Meillä menee miehen kanssa yhteinen ilta-aika tuohon nukuttamiseen, ja toiseksi olen alkanut epäillä, että lapsi tällä tavalla pitää meihin valtaa, kun on muutenkin itsepäinen luonteeltaan.

Mitä tekisit? Pitäisitkö unikoulun, kuten vauvoille, eli antaisit itkeä 10 minsaa jne. vai mitä tuon ikäisen kanssa pitäis tehdä? Kun tuntuu, ettei mitenkään asiat parane, huononee vaan.

 

[ap]

Auttakaas nyt!

 

["vieras"]

Ihan ensimmäiseksi katsoisin, että lapsi rauhoittuu hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa (ei tietokoneen käyttöä, televisiota jne). Kannattaa kokeilla vaikka, että lapsi kuuntelisi jotain rauhallista musiikkia hiljaisella sängyssä nukkumaan mennessää eli jäisi yksin kuuntelemaan sitä.

Jos se yksin oleminen pelottaa, niin jättäkää ovi auki ja selitätte, että te olette kotona, valonkin voi jättää päälle huoneen ulkopuolelle, ettei tule liian pimeää.

 

[ap]

Ei osaa käyttää tietsikkaa, katsoo vain PikkuKakkosta. Ovi on auki ja aulassa palaa valo. Unimusiikkia kuuntelee.

 

["äityli"]

Kertoisin lapselle, että nyt hän alkaa taas itse nukahtamaan seuraavasta illasta alkaen. Kertoisin illan rutiinit ja yhdessä lapsen kanssa piirrettäisiin niistä vaikka kuvat. Eli kuva iltapalasta, -pesuista, -sadun lukemisesta, äiti/isä poistuu huoneesta ja lapsi jää nukahtamaan itse. Tämän kuvan kanssa sitten seuraavana iltana mentäisiin. Jos lapsi jäisi itkemään illalla sänkyyn tai tulisi pois, niin palautus ja hyvät yöt. Tätä palautusta sitten jatkettaisiin niin kauan kuin on tarvis. Meillä sängyssä höpötykseen ja märinään auttaa se, että uhkaan laittaa huoneen oven kiinni äänen vuoksi, koska se häiritsee muiden iltaa. Mikäli jää nukahtamaan hiljaa, niin ovi saa olla auki/raollaan kuinka lapsi sen haluaa olevan.

 

[No,]

auttaisiko yövalo,tai joku rauhallinen musiikki?
Tai sit tuon ikäisille se sellainen unikoulu missä vanhempi istuu tuolilla sängyn vieressä ja joka ilta tuoli on sängystä on kauempana ja lopulta oven ulkopuolella.

 

[ap]

[QUOTE="äityli";21931228]Kertoisin lapselle, että nyt hän alkaa taas itse nukahtamaan seuraavasta illasta alkaen. Kertoisin illan rutiinit ja yhdessä lapsen kanssa piirrettäisiin niistä vaikka kuvat. Eli kuva iltapalasta, -pesuista, -sadun lukemisesta, äiti/isä poistuu huoneesta ja lapsi jää nukahtamaan itse. Tämän kuvan kanssa sitten seuraavana iltana mentäisiin. Jos lapsi jäisi itkemään illalla sänkyyn tai tulisi pois, niin palautus ja hyvät yöt. Tätä palautusta sitten jatkettaisiin niin kauan kuin on tarvis. Meillä sängyssä höpötykseen ja märinään auttaa se, että uhkaan laittaa huoneen oven kiinni äänen vuoksi, koska se häiritsee muiden iltaa. Mikäli jää nukahtamaan hiljaa, niin ovi saa olla auki/raollaan kuinka lapsi sen haluaa olevan.[/QUOTE]
Juu, ihan hyvä, mutta kun meillä on jo erittäin tutut rutiinit ja joka ainut ilta mennään saman kaavan mukaan: iltasatu, hampaitten pesu, rauhoittuminen yksin kirjan kanssa ja pusuttelut. Ovet on auki, isosisko seinän takana ihan vieressä...Mutta mie rupeen nyt tuohon tiukempaan otteeseen, että ei jäädä enää nukuttamaan. Hän on vaan niin hirvittävän kovaääninen, että sisko ei meinaa saada unta.