Nyt käsi sydämelle ja tunnustamaan, unohtuiko kipu todellakin kun sait lapsen syliin?

eli kerro totuus

 

Mulla vasta kivut alkoivat siinä vaiheessa

 

Kyllä.

 

Kyllä todellakin. Unohtuu. Ja muistuu mieleen vasta kun jälkisupistukset alkaa :|

 

Ei unohtunu, mutten välittäny siitä enää vaikka kyllähän sen tunsi.

 

Kyllä unohtuivat/loppuivat!

 

Käsi sydämellä voin sanoa että kyllä unohtui.Oli se niin herkkä ja ihana hetki molemmilla kerroilla.

 

unohtu =)

 

Kyllähän se mieletön helpotuksen tunne on kun ne lakkaa kun seinään yhtäkkiä vauvan ollessa pihallaKyllä silti tuntui kun istukka tuli,auts ja ne jälkisupparit.Mutta kaikki pahin kipu oli synnytyksen aikana,oli vaan sellainen olo että jee,mä selvisin vauvan kanssa hengissä

 

ei tietenkään unohtunut. helpottunu oli siitä että kaikki meni hyvin ja vauva saatiin terveenä ulos

 

Ja muistuu mieleen vasta kun jälkisupistukset alkaa :|

Minut aivan yllätti jälkisupistusten kivuliaisuus, koin paljon karmeammaksi kuin itse synnytyksen.

 

Mulla vasta kivut alkoivat siinä vaiheessa

sama homma :|

 

Ekasta aika lailla kyllä. Tokasta NO WAY!!

 

loppuivat kuin seinään. Tosin vessassa käydessä sen taas huomas, että paikat oli hajalla.

 

En muista enää salissa olleen kipua vauvan synnyttyä. Mua ei siis tikattu.

Seuraavana päivänä alkoi jälkisupparit tuntumaan kunnolla.

 

Hetkeksi...

 

Ei todellakaan.

 

Heh, ei tod. unohtunut ku istukka revittiin ja kursittiin kokoon... Mutta kyllähän nuo kivut oli ihan pikkujuttuja siihen kipuun, ku toinen nyrkillä pamautti paikat rikki, joten siihen nähden ei ollu mitään...

 

Kyllä. Molemmista.

 

Kipu helppotti ja osittain unohtui, mutta ei se kokonaan loppunut tai unotunut.

 

ei todellakaan,se lapsi vaan hämäs sitä

 

esikoisen aikana loppuivat kuin seinään.
tokan ja kolmannen aikana ei loppunu..
jälkisupistuksetkin oli pahempia.
olisko johtunu esikoisen aikana annetusta epiduraalista!!

 

Muutamaksi sekunniksi..

 

No ei todellakaan unohtunut, mutta loppui kylläkin onneksi. Esikoisen kun sain syliini, päätin että tämä oli sitten ensimmäinen ja viimeinen kerta... no toisin kävi Kuopus taas tuli niin nopeesti että en paljon ehtinyt kivuista kärsiä.

 

No ei unohtunut, mutta en ole koskaan niin väittänytkään. Sanoin heti että ei se niin kauheaa ollut, mutta ei se unohdu kyllä.