Nuori yksinäinen nainen hoidoissa

Heipä hei!

Olen itse 25 vuotias ja hakeutunut nyt hoitoihin. Olen oikeastaan aina tiennyt että haluan lapset hankkia yksin ja nuorena.

Hoitoihin hakeutuminen ei tullut hetken päähänpistona, vaan olen päätöstä kypsytellyt todella pitkällisesti ja tiedän mitä haluan.

Olen nyt lääkärillä ja psykologilla kerran käynyt molemmilla, eikä kummallakaan ollut mitään syytä miksi minua ei voitaisi ottaa hoitoihin. Ainoastaan ikäni sai heidät miettimään että pitäisikö minun kuitenkin vielä odottaa "kun elämä voi muuttua vaikka miten tuossa iässä".

Tiedän kuitenkin että elämäni ei tule suuremmin muuttumaan, en halua parisuhdetta ja haluan tehdä tämän yksin. Olen asiaa tosiaan siis enemmän tai vähemmän koko elämäni kypsytellyt ja olen varma valinnastani.

Itse en siis koe tarvitsevani enää harkinta-aikaa enkä hyödy mitään vuosien lisäodotuksesta. Nyt mietinkin miten saisin tuotua varmuuteni asiasta esille, niin että minun todella uskotaan olevan tosissani ja etten aio muuttaa mieltäni.

Onko täällä muita jotka olisivat nuorina lähteneet hommaan ja törmänneet myös tähän ikäkysymykseen? Pääsittekö te kuitenkin hoitoihin?

 

Voin vaan kuvitella ennakkoluulojen määrän tuollaisessa tilanteessa kun ihan naimisissa oleva pariskunta ja lapsettomuusongelmat alle 30v parilla tuntuu olevan jo joku ihmetyksen aihe...

Meillä ei meinattu päästä hoidoissa mihinkään kun jopa yksityisellä oltiin vaan sitä mieltä että "te ootte niin nuoria vielä" (silloin 25-26v) Nyt napsahti 28 lasiin ja ollaan jo sentään ivf aloittamassa...

 

heinis, laitoin sulle yksärin

 

Minua kiinnostaa, että mitä läheisesi asiasta tuumaavat, siis jos olet heille kertonut? Ei sillä, että asia heille kuuluisi. Olen myös itse miettinyt onko tuollainen mullekin oikea ratkaisu, koska en tunne mitään mielenkiintoa parisuhdetta kohtaan. Yksi lapsi minulla on (olen 24v), mutta ei ole hoidoilla saatu vaan ihan "perinteisesti", mutta ei tarkoituksella, vahinko oli suoraansanottuna ja yksin olen siis ollut ennen raskautta ja sen jälkeen. Haaveena olisi joskus saada toinen lapsi, mutta ei miestä

 

Littledeath, perheelle olen asiasta puhunut että myös tällainen tapa on mulle vaihtoehto. Eivätpä nuo kovin järkyttyneitä olleet, oon aina ollut enemmän itsekseni elämässä viihtyvää sorttia

En nää järkeä siinä että väkisin laitetaan odottamaan hedelmällisyyden huononemista kun nyt saisi kaikista parhaat tulokset. Ikäraja hoitoihin on kuitenkin juuri se 25, joten en ymmärrä miksi se sitten on noin alas asetettu jos se on kovinkin kynnyskysymys ottaa sen ikäistä hoitoihin...

 

Tietääkö joku mikä mahtaa olla Fertinovan alaikäraja hoitoihin ottamiselle? Väestöliitossa se on 25, AVAssa 28 mutta Fertinovasta en ole saanut tietoa.

 

Laitoin sulle yksäriä

 

Hei! Pakko kysyä, että mitä tarkoitatte tuolla hedelmöityshoitojen ikärajalla? Itse olen 23-vuotias (kohta 24), ja minulla on ensikäynti OYS:iin mieheni kanssa ensi kuussa. Onko hoitoihin pääsyssä todella joku ikäraja?

 

^ Mä en ole törmännyt ikärajoihin. Itse aloitin hoidoissa käymisen 24-vuotiaana. Jos olisin hakeutunut tutkimuksiin jo heti vuoden yrityksen jälkeen, olisin ollut 22v. Toki jotkut lääkärit ovat kuulemani mukaan nuoria joskus passittaneet takaisin kotiin yrittämään esim. puoleksi vuodeksi jos mitään vikaa ei löydy, mutta kyllä tutkimukset pitäisi ainakin tehdä.

 

jadekivi, kiitos vastauksestasi! olemme käyneet jo tutkimuksissa yksityisellä ja meillä lapsettomuuteen on jo löytynyt selvä syy, joten toivottavasti ottavat julkisella puolella hoitoon. aika kamalaa olisi, jos sanoisivat, että menkää kotiin "yrittämään" vielä vuodeksi, kun raskaaksi tulemisen mahdollisuus luomusti on lähellä nollaa..