Olen 21-ikäinen äiti ja minulla on noin puolivuotias vauva. Ja ihana mies.
Se on kumma, että vaikka olen jo nuori aikuinen enkä enää edes teini-äiti (teiniäitejä loukkaamatta!), minua kohdellaan kuin kummajaista. Kerran eräs vastaantulija kysyi ikääni, sitten kysyi epäilevästi että "missäs mies on" ja ihmetteli että olen äiti..kuulemma niin nuori äidiksi.
Tämä ei ollut eka kerta kun toiset tulevat kommentoimaan äitiyttäni tai katsovat pitkään, mm.ikäni takia. Kaverit pitävät melko hulluna valintaani. Naapurin rouva kerran tokaisi, että "pikkutyttö päätti sitten hankkia lapsen!"...
Purinpa vaan tuntojani tänne. Ihmetyttää miks lapset pitäis nykyään "hankkia" niin vanhana, vaikka eipä lapsia edes niin vaan "hankita"...
Se on kumma, että vaikka olen jo nuori aikuinen enkä enää edes teini-äiti (teiniäitejä loukkaamatta!), minua kohdellaan kuin kummajaista. Kerran eräs vastaantulija kysyi ikääni, sitten kysyi epäilevästi että "missäs mies on" ja ihmetteli että olen äiti..kuulemma niin nuori äidiksi.
Tämä ei ollut eka kerta kun toiset tulevat kommentoimaan äitiyttäni tai katsovat pitkään, mm.ikäni takia. Kaverit pitävät melko hulluna valintaani. Naapurin rouva kerran tokaisi, että "pikkutyttö päätti sitten hankkia lapsen!"...
Purinpa vaan tuntojani tänne. Ihmetyttää miks lapset pitäis nykyään "hankkia" niin vanhana, vaikka eipä lapsia edes niin vaan "hankita"...