normaalia uhmaa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja huolestunut äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

huolestunut äiti

Vieras
Meillä on kaksi poikaa. Kolme vuotias ja 8 kk vanha. Kun vauva syntyi, isompi poika oli tosi kiltti pikkuveikkaa kohtaan. Hoiti ja silitteli. Kun vauva alkoi kiinnostumaan isoveikan leluista, alkoi itsekin liikkumaan ja pääsi itse isoveikan huoneeseen, niin isoveikka alkoi kapinoimaan. Se alkoi pikkuhiljaa, tönimistä, huutamista, pian alkoi jo lyömään, joskus kädellä joskus leluilla, nyt sitten jo potkii päähän. Isoveikka on joka päivä yhä väkivaltaisempi. Siis lyö leluilla ja välillä potkii, haukkuu ja huutaa, herättelee päiväunilta. Muillekin, esim isovanhemmille on osoittanut suurempaa uhmaa kuin ennen, mutta ventovieraille ei. Pihalla ja puitossa osaa olla nätisti. Minua alkaa pikkuhiljaa huolestuttamaan tuo uhma pikkuveljeä kohtaan. Mikä on normaalia ja mikä ei? Miten sen saisi loppumaan? Kun se muuttuu vaan rajummaksi ja rajummaksi, pelkään vauvamme puolesta kun en voi olla koko ajan siinä läsnä, kun vauva itse tahtoo mennä isoveikan leikkeihin mukaan. Välillä yritän laittaa lapset leikkimään eri huoneisiin, mutta huonolla menestyksellä. Yleensä nämä potkimiset ja lyömimiset tapahtuvat silloin, kun isompi luulee ettei kukaan näe. Rangaistukseksi näistä lyömimisistä yms poika saa välillä jäähyjä, välillä otan leluja pois ja AINA keskustellaan asiasta kunnes poika pyytää pikkuveikalta anteeksi. Olen yrittänyt antaa huomiota kummallekin, yhteisiä leikkejä isoveikan kanssa, tarroja kiltteydestä yms, mutta mikään ei tunnu auttavan. Poika on hirveän ilkeä ja väkivaltainen, mikä avuksi?
 
Kaikki tilanteet siis johtavat siihen, että isompi pyytää pienemmältä anteeksi, vaikka pienempi olisi tullut sotkemaan. Ei taida olla ihan oikein ja se harmittaa isompaa. Tietenkin jos isommalla on leikkirauha suljetun oven takana, niin 8 kuinen tuskin pääsee sinne sotkemaan leikkejä, mikä silloin mättää? Tuleeko isompi silti lyömääm pikkuveljeä? Entä onko isommalla lapsella mahdollisuus purkaa energiaansa muuten kuin lyömällä ja potkimalla pienempää, ootteko paljon ulkona ja näettekö muita saman ikäisiä? Rangaistusten suhteen kannattaa myös olla johdonmukainen ja käyttää samaa kaavaa koko ajan, vaikka pitkäänkin ennen kuin se toimii. Palkintoina kannattaa käyttää jotain kivaa yhteistä kahdenkeskistä tekemistä eikä niinkään materiapalkintoja. Tsemppiä ja jaksamista teille! Toivottavasti esikoinen rauhoittuu ja hyväksyy pikkuveljensä koko ajan kasvavat ulottuvuudet.
 
Kuten sanoin, olen yrittänyt laittaa lapset leikkimään omiin huoneisiinsa. Siis isomman pojan omaan huoneeseen ja pienemmän olohuoneeseen. Olen käskenyt isomman pojan omaan huoneeseensa tai leikkimään vaikka pöydän tai sängyn päällä. Jonkun aikaa se onnistuu, mutta yleensä aika pian isompi poika itse menee pienemmän lähelle leikkimään ja taas tulee riita. Siis ihan tarkoituksenmukaisesti leikkii autolla latttialla, valittaa, että pikkuveikka on tiellä ja alkaa sitten potkimaan tai lyömään kun ei pikkuveikka siirry. Totta on kyllä, että voitais olla enemmänkin ulkona, mutta vaikka oltais juuri oltu muutaman tunnin puistossa leikkimässä, heti kun tullaan sisään, niin alkaa lyöminen. Eikä tilanne siis ole se, että isoveikka tuolla leikkisi rauhassa, pikkuveikka tulee ja sotkee leikit, isoveikka lyö ja minä vaadin anteeksipyyntöä. Minä vaadin anteeksipyyntöä jos isoveikka ihan tahallaan menee siihen pikkuveikan viereen leikkimään ja lyömään ja potkimaan.
 
Meilläkin muksut välillä muksii toisiaan.Mutta on se kyllä jo huomattavasti vähentynyt. Pojat on nyt 4v ja 2v.
Mutta kummallekkin olen sanonut että jos oikein kiukuttaa voi mennä omaan huoneeseen huutamaan, hyppimään ja vaikka tavaroita heittämäänkin jos se auttaa.Nuorempi on aika tempperamenttinen ja kerran kun oikein suututti niin se viskoi kaikki(siis ihan kaikki) tavarat lattialle. :D Olihan siinä pojalla siivoamista mutta ei ainakaan veljeänsä mennyt lyömään... :p
 
Ok, eli isompi taitaa hakea huomiota lyömisellä. Itse tekisin samassa tilanteessa nyt varmaan niin, että ottaisin isomman leikkimään aina niin että näen hänet itse eli jos vaikka tekisin keittiössä ruokaa, niin isompi saisi tulla pöydän ääreen vaikka muovailemaan yms. ettei hän satuta pikkuveikkaa. Sitten vähitellen päästäisin omiin leikkeihin ilman jatkuvaa valvontaa ja välillä kävisin kurkkaamassa mitä tapahtuu.
 

Yhteistyössä