N
norfolk
Vieras
Onko kellään kokemusta kyseisistä roduista? Millaisia ovat luonteeltaan? Sopiiko kerrostaloon (herkkähaukkuus yms)? Entä ovatko aggressiivia ja miten suhtautuvat lapsiin? Koira olisi harkinnassa 
H
Huom
Vieras
Naapurissa oli norfolk ja se oli tosi ärhäkkä pakkaus. Kova räkyttämään. Sitä ei ollut koskaan pistetty pakan alimmaksi ja siinä syy huonoon käytökseen. Oli vähän niinkuin lapsen asemassa siinä perheessä.
Kiva koira se oli muuten, nyt on jo edesmennyt. Ei siis ollut aggressiivinen yhtään, ainakaan vieraille, mutta kova komentamaan. Murisi kuulemma isännälleen kun yritti saada omaa tyynyänsä takaisin koiralta = (
Mikäs siinä, jos osaa kasvattaa koiraa. Sama pätee varmaan kaikkiin terriereihin. Itselläkin on sellainen, tosin ei norfolk.
Kiva koira se oli muuten, nyt on jo edesmennyt. Ei siis ollut aggressiivinen yhtään, ainakaan vieraille, mutta kova komentamaan. Murisi kuulemma isännälleen kun yritti saada omaa tyynyänsä takaisin koiralta = (
Mikäs siinä, jos osaa kasvattaa koiraa. Sama pätee varmaan kaikkiin terriereihin. Itselläkin on sellainen, tosin ei norfolk.
M
mj
Vieras
A
ap
Vieras
Voi hitsi, mä kun oon saanu ihan erilaisen käsityksen rodusta, siis ettei räksytä tai ole ärhäkkä 
mutta itseltä löytyy kokemusta koirista (tosin ei terriereistä..) ja totta kai aion aloittaa kunnon koulutuksen ihan alusta saakka.
mutta itseltä löytyy kokemusta koirista (tosin ei terriereistä..) ja totta kai aion aloittaa kunnon koulutuksen ihan alusta saakka.
V
vieras
Vieras
Mun tädillä on sellainen kerrostalossa ja on kuulemma tosi kiva ja helppo koira. Ei riehu eikä räksytä. Tuskin yli 60-v tätini on sen kanssa mitään ihmeellisiä tottisjuttuja harrastanut, mut varmaan ihan normaali tapakasvatus on kunnossa. Monesti pienet koirat jää aika huonolle koulutukselle, koska ne on pieniä ja niiden kanssa periaatteessa pärjää ilman koulutustakin. Siis lähinnä siinä mielessä, etteivät lenkillä vedä ketään kumoon ja tarvittaessa voi nostaa syliin jne jne.
S
Sini
Vieras
Meillä on nyt 1,5v. norwichipoika. Kun valitsin rotua, yksi kriteeri oli ettei koira saisi olla haukkuherkkä. Sitä norwichi ei kyllä ole, varsinkaan jos vertaa muihin terriereihin. Kyllähän siitä saa räksyttäjän jos sen haukkumista kehutaan. Meidän koira räksyttää mökillä kaikille (harvoille) ohikulkijoille mutta kotona, Helsingissä, ei haukuta ollenkaan. Kotona ei ole annettu koiran haukkua ja parin kiellon jälkeen se tajusi sen. Mökillä kaikki saa elää miten tahtoo Kolmen erirotuisten, suurten koirien jälkeen en enää muuta rotua valitsisi. Meidän perheeseen kuuluu lapsi ja koira on kaikkien pihan lasten paras kaveri.
Kolmen erirotuisten, suurten koirien jälkeen en enää muuta rotua valitsisi. Meidän perheeseen kuuluu lapsi ja koira on kaikkien pihan lasten paras kaveri.
S
shihtzu
Vieras
Siskoni niitä kasvattaa norfolkkeja, joten aika hyvin rodun tunnen ja ei ole mikään varsinainen räkyttäjärotu, vaikka osaahan nekin haukkua. Pitää kuitenkin muistaa, että kyseessä on terrieri ja aika vahvaluontoinen sellainen ja tarvitsee siis kunnon koulutuksen, erityisesti uroksista tulee helposti päällepäsmäreitä, jos niitä ei pistetä ajoissa ruotuun.
Norfolkki on norwichia aktiivisempi, sellainen ikiliikkuja, wichit on rauhallisempia yleisesti ottaen.
Kyllä folkki ainakin sopii lapsiperheeseen, mutta moni kasvattaja ei mielellään myy, jos on ihan pieniä lapsia, siis jotain 1-3-vuotiaita.
Siskoni folkit eivät ole kauhean hyvin tottuneet lapsiin, mutta kun tuo meidän poitsu syntyi, niin jännä huomio oli se, että ne rakastaa tuota lasta ja osa niistä ihan liikaa, niin että menee jo ihan överiksi.
Norfolkki on norwichia aktiivisempi, sellainen ikiliikkuja, wichit on rauhallisempia yleisesti ottaen.
Kyllä folkki ainakin sopii lapsiperheeseen, mutta moni kasvattaja ei mielellään myy, jos on ihan pieniä lapsia, siis jotain 1-3-vuotiaita.
Siskoni folkit eivät ole kauhean hyvin tottuneet lapsiin, mutta kun tuo meidän poitsu syntyi, niin jännä huomio oli se, että ne rakastaa tuota lasta ja osa niistä ihan liikaa, niin että menee jo ihan överiksi.
N
nf
Vieras
Oma norfolkkini ei ole haukkuherkkä, asumme kerrostalossa. Lapsia rakastaa yli kaiken, toisinaan vähän liiankin suurella intohimolla. Omamme on jämäkän kasvatuksen seurauksena tottelevainen, mutta myös todellinen jääräpää.. Vedättää heikompaa 6-0, ulkonäkö todella hämää, sillä luonnetta löytyy. Rotu on säilynyt aika alkuperäisenä eli riistaviettiä löytyy. Miellyttämishalua ei juurikaan ole, mutta ahne se on kyllä, joten herkkujen kanssa tekee vaikka kuperkeikkoja.
?
-.-
Vieras
Tiedän talon missä pari norfolkkia. Pihalla räksyttävät ja yrittävät aidan raoista purra ja tulla läpi. Ja jos lenkillä ne kohtaa, niin omistajalla on vaikeuksia pitää niitä kurissa vaan antaa niiden vetää mukana, vaikka niin pieniä ovatkin :O
Mutta kasvatuksesta ja koulutuksestahan se on kiinni. Ärrieri on aina ärrieri, niistä saa aika helposti rasittavia kiusanhenkiä.
Mutta kasvatuksesta ja koulutuksestahan se on kiinni. Ärrieri on aina ärrieri, niistä saa aika helposti rasittavia kiusanhenkiä.
V
vierailija
Vieras
V
vierailija
Vieras
Minulla on vähän yli vuoden vanha Folkki poika, lenkillä tuntuu olevan mykkä, ei hauku eikä isottele muille.Kovin on sosiaalinen muille koirille ja todellakin läksisi kenen mukaan vaan jos joku ottaisi, ja ottajia kyllä riittää.On kuin pieni karhunpentu näöltään, mutta eipä pidä ulkonäön antaa pettää, sisällä asuu sisukas itsepäinen pieni terrieri.
Lenkkeilee mielellään, uroksen kanssa kylläkin lenkit hitaita kun "kirjeitä on kirjoitettava joka pylvääseen ja puuhun".
Pieni sylikoira on kun itse haluaa sitä, silloin ei suukot lopu, mutta vaan silloin kun sille sopii leikkiä sylikoiraa.Helposti oppiva koira ja tottelevainenkin, mielellään kyllä tottelevaisuudenkin itse haluaisi päättää jos annat sen niin toimia, norfolkii on pieni ISO EGOINEN koira.
Vaikea hankkia tätä rotua, mutta takaan, että odottavan kärsivällinen aika saa palkinnon, kun pikkuinen kotiin saapuu.